Asiahan on nyt näin että oon kohta 20v nuori naisenalku, asun vielä vanhempien luona ja isäni on huomattavan ylipainoinen, ollut siis jo syntymästäni asti. Lihomiskierre alkoi kuulemma vähän ennen kuin synnyin kun hän lopetti tupakoinnin, jolloin hän korvasi ikävän tapansa ruoalla. Ylipainoa on siis n. 30kg, mutta ovat kertyneet lähes kokonaan vatsanalueelle. Pelkään ettei isäni elä pitkään jos ei laihduta, ja haluaisin kyllä että hän ehtisi tavata lapsenlapsensa sekä luovuttaa minut alttarilla, mutta pelkään ettei näin käy.. Hän on myös erittäin kiintynyt alkoholiin, mutta merkittävässä humalassa olen nähnyt hänet vain kahdesti elämäni aikana. Nyt kumminkin vaikuttaa siltä, että ainakin olut on jäänyt vähemmälle, mutta tuo alkoholikin on niin herkkä aihe etten siitäkään ole puhunut hänen kanssaan kuin kerran, jolloin hän suuttui.
Olisin siis valmis auttamaan häntä, ulkoilemaan yhdessä, tekemään ruokaa yhdessä etc, mutta usein kun pyydän häntä ulos ei kiinnostus ole niin korkealla. Itse yritän siis laihduttaa para-aikaa omia liikakilojani pois ja siitä osittain tämä huolenaihe isäänikin kohtaan on noussut. Yleisestiottaen meidän perheessä syödään usein jotain hyvää, varsinkin nyt kun itse ollut ilman huomannut miten usein sipsiä, karkkia, leivoksia tuodaan tämän katon alle. Myös pasta ja leipä on ollut kova sana lähes koko elämäni ajan, ja senkin karsiminen on haastavaa. Tietysti helpointa olisi jos koko perhe laihduttaisi yhdessä, sillä meillä kaikilla löytyy enemmän tai vähemmän liikakiloja, mutta ei ketään voi pakottaa vaan se motivaatio täytyy löytyä itsestään.
Tämä on nyt sen verran arka aihe, joten vaikka tämän kirjoituksen lisäänkin tänne suoli24:ään, toivon että kommentit pysyisivät asiallisena.
Olisin siis valmis auttamaan häntä, ulkoilemaan yhdessä, tekemään ruokaa yhdessä etc, mutta usein kun pyydän häntä ulos ei kiinnostus ole niin korkealla. Itse yritän siis laihduttaa para-aikaa omia liikakilojani pois ja siitä osittain tämä huolenaihe isäänikin kohtaan on noussut. Yleisestiottaen meidän perheessä syödään usein jotain hyvää, varsinkin nyt kun itse ollut ilman huomannut miten usein sipsiä, karkkia, leivoksia tuodaan tämän katon alle. Myös pasta ja leipä on ollut kova sana lähes koko elämäni ajan, ja senkin karsiminen on haastavaa. Tietysti helpointa olisi jos koko perhe laihduttaisi yhdessä, sillä meillä kaikilla löytyy enemmän tai vähemmän liikakiloja, mutta ei ketään voi pakottaa vaan se motivaatio täytyy löytyä itsestään.
Tämä on nyt sen verran arka aihe, joten vaikka tämän kirjoituksen lisäänkin tänne suoli24:ään, toivon että kommentit pysyisivät asiallisena.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ehkä voisit juurikin ilmaista huolesi hänen terveytensä puolesta? Kokeile pitää sävy neutraalina, äläkä syyllistä. Sano, että haluaisit hänen todellakin taluttavan sinut alttarille ja pystyvän leikkimään lastenlastensa kanssa.
Olen itse nainen, joten en tiedä miten miehet näihin asioihin suhtautuvat. Mutta itselläni suuri yksittäinen motivaatio omaan laihdutusurakkaan oli nimenomaan se, että haluan tulevaisuudessa touhuta, pelailla ja leikkiä omien lasten kanssa ilman, että kunto loppuu.
Lukeminen ja lihavuuden syiden pohdiskelu auttaa ymmärtämään ongelmia. Tässä linkki jossa löytyy usempia artikkeleita ja jos jokin niistä askarruttaa niin googlaa aihetta, punnitse löytämiäsi tietoja ja tee päätelmäsi. Älä kysy toiselta onko tuo totta, hakemalla artikkeleita saat varmemman tiedon.
http://www.magneettimedia.com/?s=rasvat
Elina Hytönen on lääkäri ja kirjoittaa myös aiheesta eli esim. rasvaton maito lihottaa. Outoa eikö totta mutta lue artikkeli loppuun niin ymmärrät rasvojen merkityksen.
Olen kyllä tietoinen rasvojen merkityksestä kehon toiminnassa, kiitos vain. Tässä ketjussa ei vaan ole kyse eri makrojen vaikutuksessa elimistössä, vaan siitä, että miten voi ottaa esille huolensa läheisen terveydentilasta.
Laihdutuksen on aina oltava laihduttajan oma päätös. Muuten se ei onnistu. Ihmisen on itse oivallettava, että tahtoo elää muuten kuin lihavana. Ympäristön puuttuminen asiaan on kaksipiippuinen juttu. Itse kuuntelin äitini jäkätystä painostani, läskeistäni, ja lihavuudestani n. 10 vuotta, enkä taatusti tehnyt asialle mitään. Ärsytti vain. Aloitin laihdutuksen sitten myöhemmin, itseni vuoksi ja omasta tahdostani.
Jos puutut isäsi paino-ongelmaan, niin tee se niin hienotunteisesti, rauhallisesti, ja neutraalisti kuin pystyt. Käytä neutraaleja sanoja, puhu esim. ylipainosta, älä läskistä. Puhu terveysvaikutuksista, älä ulkonäöstä. Keskustelun ei tarvitse olla pitkä, sano vain, että haluaisit hänen olevan luonasi mahdollisimman pitkään täällä maan päällä, että välität hänestä ja haluaisit yhdessä hänen kanssaan aloittaa terveelliset elämäntavat, jos se hänelle sopii. Jos hän ei lähde mukaan ruokaremonttiin, niin yritä silloin tällöin saada vaikka mukaan uimahalliin. Sekin on parempi kuin ei mitään. Keilailu on muuten myös aika kivaa, kevyttä harrastusliikuntaa. Ei siinä välttämättä harrastaja/aloittelija kuluta paljon kaloreita, mutta eipä ainakaan sitä aikaa tule oltua sohvalla syömässä. ;)
Sekin kannattaa muistaa, että YKSI asiaan puuttumiskerta riittää. ;) Eli älä tee sitä virhettä, että jankutat ja jankutat. Ketään kun ei voi pakottaa.
Ymmärrän huolesi todella hyvin. Olet kuitenkin osuutesi tehnyt, jos kerran asiaan puutut. Tsemppiä!
(Muuten, voi olla että yhden laihduttajan hyvät saavutukset, verenpaineen ja kolesterolin aleneminen, virkeystason nousu ym. motivoivat perheessä muitakin laihduttamaan. Eli tässäkin kuvat - sinä energisenä ja hyvinvoivana - puhuvat enemmän kuin sanat..)
Kuka perheessänne hankkii ja valmistaa ruuat?
Jääkaapin sisällön voi pikkuhiljaa laittaa uuteen uskoon ja pöydän voi katata paremmilla eväillä.
sokeri, makkarat ja einekset voi jättää terveellisestä ruokavaliosta pois.
vihannekset, hedelmät, viljat kulutukseen.
Hiljalleen lautaskoon pienennys.
Aikuinen ihminen voi kieltäytyä syömästä ja painua vaikka grillille.
No, sitten menee. Parempi syöttää itsensä ja muut halukkaat terveeseen kuosiin.
kyllä se krillipaska pistää ajanoloon ajattelemaa, kun muut jaksaa, ovat timmissä kunnossa ja voivat niin fyysisesti kuin henkisesti hyvin.
Tuskin
Eipä puhe addikteja herättele
muu kuin -pietarin-oven-kolkutuksen -kautta
Näitä nahan roikkumiskuvia voisi laittaa enemmän. Tässä yksi kevyemmästä päästä mitä mässäilystä seuraa.
http://sciencenordic.com/price-obesity-surgery
Kotiköksä voi mielessään mietiä minkälaisen elämän jälkipolville luo.
Anna ukon juoda viinaksensa, jos kerran niin haluaa. Elämän harvoja huveja ja heti olet ottamassa ne pois! Varmasti saat hänet houkuteltua sun häihinkin helpommin, kun lahjot viinapulolla ja hän luovuttaa sut varmaan paljon rohkeammalla mielellä, kun saa olla pienessä hiprakassa. Ei siellä kirkossa niin kovaa vauhtia kävellä, että hän lähtis kanittamaan penkissä istuvan mummon syliin. En sitten tiedä miten nuo sinun laihduttamisesi onnistuvat, jos tuollasia 'ruokia' on tarjolla. Mutta onhan se hyvä, että on haaveita!
Uskon, että saat hänet ulkoilemaankin paljon mieluumin, kun tarjoat hänelle pulloa. Sano vaikka, että lähette viinakauppaan niin saat hänet juoksemaan(tai vierimään) maratoonin.