Perhana, kyllä se uusi vene pitäisi ostaa kloppina, silloin vuode vieri hitaammin. Kesätkin oli pidempiä ja lämpimämpiä!
Siksi, että ehtii siitä naatiskellä niinku enempi.
Nyt vanhemmiten se tuo kalenteri, se sen kun plaraa sitä alati kiihtyvää ja viuhuvaa vauhtia. Nykyisin venettä hyvä kun ehtii edes vedessä kastaa, kun on jo taas nostettava ja peiteltävä.
Tajusin äsken, että vuonna 2006 ostamani tuliterä botski ei olekaan enää tuliterä, vaikka juurihan sen ostin!
Voi vihnu, sanon minä!
Siksi, että ehtii siitä naatiskellä niinku enempi.
Nyt vanhemmiten se tuo kalenteri, se sen kun plaraa sitä alati kiihtyvää ja viuhuvaa vauhtia. Nykyisin venettä hyvä kun ehtii edes vedessä kastaa, kun on jo taas nostettava ja peiteltävä.
Tajusin äsken, että vuonna 2006 ostamani tuliterä botski ei olekaan enää tuliterä, vaikka juurihan sen ostin!
Voi vihnu, sanon minä!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pidin omaani 2011 käyttöön otettua venettä aika uutena. On kuulema hinnassa ihan liikaa kymmeniä tuhansia. vaikka jota kuinkin ostohinnalla venettä tarjosin.
Veneeni on vuodelta 1991 eli paljon nuorempi kuin minä itse. Uskoakseni se jaksaa palvella minua niin kauan kuin jaksan purjehtia. En ole koskaan miettinyt sen jälleenmyyntiarvoa, koska en aio myydä sitä.
Tilanteet muuttuu ja perheesen kenties GT coupen sijasata hakutaan ostaa uusi farkku. Mieti siinä mitä se tarkoittaa venemaailmassa.
Perheellä on uutena ostettu 25-jalkainen a 40 000 euroa ja nyt vene olisi tarkoitus vaihtaa 30 jalkaiseen uuteen perheveneeseen 80 000 euroa.
Mitä luulet mennäänkö sillä 25-jalkaisella kipolla syntyvien lasten kannsa vielä miten kauaan.
Tietenkin tilanteet muuttuvat. Olen itsekin vaihtanut venettä muuttuneiden tilanteiden mukaan – tosin en perheen kasvaessa, vaan perheen pienentyessä vaihdoin 35-jalkaisesta H-veneeseen.
Venemaailmassa ainoa "GT coupé" minulla on ollut 6mR. Muut veneeni ovat olleet pikemminkin farkkutyyppiä, joskin H-veneestä käytetään toisinaan nimitystä "merten Lada".
Nyt kuitenkin sekä itselläni että vaimolla on jo sen verran ikää, että lisää lapsia tuskin enää syntyy. Tai vaikka syntyisikin, nykyinen 35-jalkainen varmaan riittää.
Itse olen juuri perheeen pienentyessä ajatellut hankkia isomman veneen. Purjehdus ei ollut koskaan meidän perheenjuttu. Nyt lapset on maailmalla ja 25-jalkaisen kisapurren voisi vaihtaa uuteen xxxx 30-35 jalkaiseen (X n on potentiaalinen vaihtoetho).
Tällä Hakrolla ei edes ole venettä. Sen huomaa, kun lukee ristiitaisen kirjoituksen, jossa ensin vaihdetaan h-veneeseen ja sitten lopussa taas on nykyinen h-vene jo 35 jalkainen. Wanna be purjehtijoita riittää.
Koska luetun ymmärtäminen näyttää olevan vaikeaa, kerron nyt mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti koko venehistoriani:
Ensimmäinen veneeni oli 1974 hankittu 25-jalkainen, toinen 28-jalkainen ja kolmas 35-jalkainen. Avioeron myötä ("perheen pienentyessä" puoleen) jouduin luopumaan 35-jalkaisesta mutta hankin tilalle H-veneen. Kolme vuotta myöhemmin vaihdoin H-veneen osuuteen 6mR-veneestä, ja samaan aikaan (1991) hankin matkaveneeksi 35-jalkaisen, joka minulla on edelleen.
Tervetuloa katsomaan nykyistä venettäni (jota en ole missään vaiheessa sanonut H-veneeksi).
Kerropa sinä omat veneesi, irobot.
Vielä lisäyksenä edelliseen: Jos olisit rekisteröitynyt käyttäjä, pääsisit näkemään profiilikuvani, joissa näkyy myös nykyinen veneeni.
Puskasta huutelijoita riittää.
Oma veneeni - tai siis haaveissa oleva on vuodelta 1997 eli 10 vuotta minua vanhempi.
Onneksi kevät tulee ja kaikki nämä perseilijät häviävät täältä kaunissaareen.
Ihmeen hyvin ne siellä eskarissa opettaa, sinäkin kirjoitat jo ihan mukavasti. Vai oletko jo ihan oikeassa koulussa, ekaluokkalainen?
Sama tauti on iskenyt minuunkin. Ennen Suomessa kesät oli pitkiä ja aurinkoisia. Merivesi oli täysin kirkasta ja karikot näkyivät kaukaa. Hangon satama-altaassa näki pohjaan ja saattoi ottaa veden perunankeittoon. Folkkari valtavan iso vene. Joku hävytön haukkui lautatapuliksi. Pitkän kesän aikana kerkisi hyvin purjehtia matkaa ja kiertää poijuja. Ruotsi oli purjehtijalle kaukomaa. Itämeren ulkopuolelle lähteminen oli jo ennenkuulumaton tapaus.
Nyt ei tosiaan kerkiä enää mihinkään kun kesä jo meni kirjaimellisesti ohi. Vesille lasku jälkeen alkaa noston suunnittelu. Jälleen uusi räntä- ja sadekausi. Eikä talvikaan ole Hesassa enää talvi.
Olisikohan perusvika kalkkilaivan kapteenin lakin alla?
Eiköhän Suomenlahtikin palaa vielä menneeseen kirkkauteen nyt kun veli venäläinenkään ei enää käytä lahtea yleisenä viemärinä.
Saas nähdä. Venäjän päästöt ovat vähentyneet, ensisijaisesti suomalaisten kustannuksella, mutta kyllä sieltä vieläkin viemäritavaraa tulee...
Tuskinpa elän niin pitkään, että vielä voisin hoitaa hammaspesun suoraan merivedellä, niinkuin purjehdusta aloitellessani runsaat 40 vuotta sitten.
Viime kesänä hämmästys oli suuri ja positiivinen, kun Hangossa näkyikin taas satama-altaan pohja. Perunoita ei sentään uskaltanut siihen veteen keittää.
Niin oli. Syynä oli pitkä luoteistuulijakso, joka ajoi paskaiset rantavedet merelle ja alta tuli kylmää puhtampaa (lue kirkasta) vettä tilalle. Oli muuten aiak paljon romua Itämeren portin altaan perukan porjassa...
Hesassa? Hahhaa
Venäläiset ei itämerta saastuta, vaan suomalaiset maanviljelijät.
Ihminen on .aska kun se likaa vedet. Ja tämä on 80 % asennekysymys.