jonkun, joka oikeasti välittää minusta. Tutkinnoilla tai raadannalla ei mitään merkitystä, jos ei ole rakkautta. Ja sen aistii toisesta, onko sitä rakkautta vai ei. Toiset vaan tekevät ja suorittavat. Sitten ne on ilkeitä lähimmilleen.Tämä on niin lyhyt elämä, että haluan rakkaan ja rakkauden elämään. Kulissiliitto tai muu - ei ole mun juttuni.
Toivon että löydän
Meitä ei enää ole
17265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
niin toiset tuntuvat tekevän mutta itse en voi tehdä hänen kanssaan enää mitään...teen ja suoritan yksin...
Se on ihan miina. Mitä kävi J. Niskalle, joka kuoli? Ala säkin etsimään rakkautta. Mä en luovuta ainakaan. Vaikka yksi haluaisi heittää likaojaan, niin en anna periksi.
Mitä jos mies ei huomaa oikeaa rakkautta ja ihailua? No eiväthän kaikki tietysti voikaan kelvata. Naisellinen rakastunutkaan nainen ei tyrkytä.
Tyrkyttäminen, buu. Mutta rakastuneen naisen halu tulla siihen lähelle, YES!!!
Kyllä mies huomaa. Jos nainen ei suoraan tee selväksi sitä, saattaa epävarmuus
ponnahtaa esille ja kun mies ei SELVÄÄ viestiä saa, niin aloite saattaa jäädä tekemättä.
No voi vittu, en tiennyt, oon yksin ikuisesti siis.
Se ei vaan välitä. Jos mies välittää, niin kyllä sen lämmön aistii kahden metrin päähän. Se on kemiaa, energiaa. Se on rakkautta, välittämistä, lämpöä. Tyrkyttää ei kannata. Se on omien voimien tuhlaamista. Voihan se mies myöhemmin herätä, mutta sitten se voi olla myöhäistä.
mulle kävi noin juuri. Nyt on kaikki liian myöhäistä ... . . .
Seuraavalla kerralla pitää aistia se lämpö ja tuntea se tunne ja jos välittyy lämpö ja tunne, niin toimii sen mukaisesti. Meinaan itse soveltaa tätä metodia, jonka tänä iltana oivalsin. Enkä tee koskaan enää mitään, mikä ei tunnu hyvältä tai että on pakko tai että minun pitää teeskennellä jotain muuta.
joskus voi noinkin aatella , joskus se vaan on niin turhaa.....
......ettei voi kuin kätkeä tunteensa ja lämpönsä.......ja odottaa että jonkun toisen kohdalla nuo tunteet voi vapauttaa ilmoille.
hyvää yötä kaikille , ei enää sille unholaan menneelle yhdelle.
Olen samaa mieltä kuin ap. Toisesta välittäminen ja rakastaminen on elämässä
tärkeintä. Luulin löytäneeni, mutta taisin erehtyä. Mutta etsin niin kauan kuin löydän.
Suoritan koska ei ole ketään. Siitä saan sisältöä elämääni. Yritän silti olla mahdollisimman hyvä ihminen. Sisimmässäni arvostan ja välitän, mutta jos on tunnelukko se ei välttämättä näy.
Anteeksi jos olen epäonnistunut ihmisenä. Kaikkien niiden puolesta jotka tekevät näin. Ei tämä helppoa ole.
Yritä ymmärtää.
Voi kun olisit suorittanut itsesi rakkaasi elämään, silloin kerran.
Kuka ton edellisen kirjoittajan rakas on, senkin tietysti tiedät toisen ihmisen puolesta?
Et ole epäonnistunut ihmisenä, mutta et ehkä anna tällä hetkellä tilaisuutta tai rakkauttasi jollekin lähellä olevalle sinusta kiinnostuneelle ihmiselle ja hän loukkaantuu, kun olet kiinnostunut vain työstäsi. Tällaisia ihmisiä saattaa olla lähellämme (en tiedä, onko sinun lähellä, mutta voi olla) ja me ei vaan ymmärretä heidän tarkoitusta herättelijöinä, jotta avaisimme silmät. Se on niin tärkeää, että sanoo välittävänsä ja katsoo silmiin. Silmät ovat sielun peili ja sanat ovat silta sieluun.
Kun on yksin ja onneton ja löytää sen jonka haluaa ja jonka kuvittelee olevan se oikea, ja huomaa sitten ettei hän huomaa mitään. Voiko pahempaa olla? Voiko turhempaa enää olla koko elämä? Silloin voisi kävellä kanavaan.
Silloin sen tietää että vain sinä itse voit itsesi pelastaa. Jos olet ovela voit myös hänet itsellesi anastaa. Siis jos hän enää on sen arvoinen. Vai arvioiko hän sinut ulkonäkösi, koulutuksesi, urasi, sukusi, lastesi mukaan huonoksi. Mikä hän on enää sitten sinulle? Niin, aivan oikein, ei mikään, ei pientäkään pienempi, ei suurtakaan suurempi. Ei vain mikään.
Aloittaja on jo löytänyt ;)
Aika hienoa, alle kahdessa tunnissa.