Itken itseni uneen. Näen usein unta syömisestä, lenkkeilystä, yksinäisyydestä, menetyksistä, surullisista asioista, mutta välillä näen unta jostain onnellisesta. Herää kuitenkin arkisin 5:00 ja totean peiliin katsottuani että olen liian läski ja ruma! Koulus oon vaa yksin koska en oikee kuuluu mihinkää porukkaa. Nää "porukat" o ollu meidän luokal jo iha koko ala-asteenkin. Mä oon ollu aina yksin koska kaikista inhottavinta on tajuta ettei mun seuraa haluta. Mulle ollaan ystävällisiä mutta jos jään pois esim. ruokailusta jossa meidän koko koulu istuu luokittain kukaan ei huomaa. Mä oon näkymätön, mulla ei oo ees vapaa-ajal kavereit ku tääl ei asu oikee ketää sama ikäst. Mä oon ainut meidän koulus jol ei oo KETÄÄN. Mä oon aina yksin! Ryhmätöissä, välitunneilla, KAIKKIALLA! Mulla o sisko,mut me ei oikee tehä mitää yhes ku se o aina kavereil. Äiti menee joka päivä just iltavuoroo ja viikoloppusin o koko päivän poissa. Äiti on vaan aina töissä. Iskä taas lähti ku olin 3v ja nyt asuu kaukana, nään sitä ehkä kerran vuodessa. Mä teen iltasin suunnitelman seuraavasta päivästä. Mulla ei muuten koskaan oo tekemistä. Huomenna herään vasta 7.00 ja lähen lenkillle. Sit loppu päivän siivoon ja juon vettä. Pitäis tehä koulujuttuiki mut kaikki o nii turhaa.
Mä vaan haluisin luovuttaa ja kuihtuu pois. Elämä on tuskaa. Miksei vain vois lopettaa sen ja kuihtua pois. Ei kukaan huomais, ei kukaan välittäis, mutta ku mä en oo saavuttanut mitään koko elämäni
aikana. Mä oon vaa luovuttanu. Mulla ei ole unelmia. Tai no ehkä yks... Mä haluisin niin olla onnellinen ja tuntee olevansa tarpeeksi, mutta mä en oo!
Tuntuu vaan kun olemassa oloni satuttais muita. Ja vaikka ketään ei kiinnosta mun tunteet mua sattuu se et jollakin mulla on paha olla. Mä vihaan sitä ku mä alan itkee jossain julkisel paikalla . Mä haluisin olla rohkea ja vahva tyttö..
Anteeks et tuun tänne valittaa tunteistäni ja elämästäni ehkä oon nii sonwd etten enää nää iloa, mutta josjoku vois piristää niin kiitos! Ahdistaa olla tällänen... :(
Mä vaan haluisin luovuttaa ja kuihtuu pois. Elämä on tuskaa. Miksei vain vois lopettaa sen ja kuihtua pois. Ei kukaan huomais, ei kukaan välittäis, mutta ku mä en oo saavuttanut mitään koko elämäni
aikana. Mä oon vaa luovuttanu. Mulla ei ole unelmia. Tai no ehkä yks... Mä haluisin niin olla onnellinen ja tuntee olevansa tarpeeksi, mutta mä en oo!
Tuntuu vaan kun olemassa oloni satuttais muita. Ja vaikka ketään ei kiinnosta mun tunteet mua sattuu se et jollakin mulla on paha olla. Mä vihaan sitä ku mä alan itkee jossain julkisel paikalla . Mä haluisin olla rohkea ja vahva tyttö..
Anteeks et tuun tänne valittaa tunteistäni ja elämästäni ehkä oon nii sonwd etten enää nää iloa, mutta josjoku vois piristää niin kiitos! Ahdistaa olla tällänen... :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla on just samanlainen tunne :( minkä ikäne sä oot? Mä oon 12 . Koita pärjäillä :)
jos jokun tarviin jeesii ni voin kuunnella kik: finemo96
Asenne ratkasee aina. Sulta voidaan viiä vapaus, sulta voidaan viiä kaikki, mut kukaan ei koskaan voi viiä sulta sun asennetta. Jos sä ajattelet et susta ei oo mihinkään, ennemmin tai myöhemmin näin tulee käymään. Jos sä et anna periks ja jaksat yrittää, sä lopulta saavutat jotain. Sä oot vielä nuori ja sulla on koko elämä edessäs! Yritä ajatella, että elämä on ihanaa ja puhu vaikka äidilles tai alota uus harrastus ja netistäkin voi löytää ystäviä, kunhan muistaa olla varovainen. Tsemppiä ja voimia sulle :)
Vähän olen samassa tilanteesa ollut. Ei ole kavereita, ja netissäkin kaikki karttavat minua.Jos haluat, niin voidaan jutellakin (tuskin kyllä sniäkään jaksa minua)
Ei helvetis oo
Tuli melkein kyynel silmäkulmaani kun luin tätä! :( oletko köynyt seurakunnassa? Vaikka ei kiinnostaisikaan mennä seurakunnan kerhoihin/muuhun toimintaan mukaan niin suosittelen todellakin sulle ja kaikille!! Siellä ei ketään kiusata ja taatusti otetaan kaikki vastaan sellaisena kuin on :) muista myös liikkua ja syödä monipuolisesti ja terveellisesti että mieli pysyy virkeänä! :) ps. Muista se että elämässä voi joskus olla pitkiäkin kausia kun kaikki menee huonosti, mutta tunnelin päässä näkyy aina valoa ja se ilo tulee myös sinunkin elämään kunhan vain taistelet ja nautit niistä asioista mitä sinulla on! Ikinä ei saa luovuttaa!