tunnetko

Olisit toiminut silloin, kun se vielä oli mahdollista, turha sitä on jälkeenpäin surra. Varmaankin sulla olisi ollut mahdollisuuksia ja tilaisuuksia tehdä jotain, muttet vaan tahtonut. Toisaalta, niin kauan kuin on elämää on toivoa, joten miksi sä yhtäkkiä luovutit vai luovuttiko se toinen osapuoli sun suhteesi. silloin ei kait voi tehdä mitään.

Minulla sama tunne, kipu tuntuu melkeinpä fyysisesti ja tuntuu kuin puolet minustakin olisi kuollut pois, sen jälkeen, kun kadotin hänet elämästäni. Mietin häntä joka päivä, en vaan osaa päästää irti mahdottomasta, vaikka ei ole enää edes mitään, mistä pitää kiinni.

...kaunis päivä..... kirjoitti:

Minulla sama tunne, kipu tuntuu melkeinpä fyysisesti ja tuntuu kuin puolet minustakin olisi kuollut pois, sen jälkeen, kun kadotin hänet elämästäni. Mietin häntä joka päivä, en vaan osaa päästää irti mahdottomasta, vaikka ei ole enää edes mitään, mistä pitää kiinni.

Miksi sitten kadotit?

...kaunis päivä..... kirjoitti:

Minulla sama tunne, kipu tuntuu melkeinpä fyysisesti ja tuntuu kuin puolet minustakin olisi kuollut pois, sen jälkeen, kun kadotin hänet elämästäni. Mietin häntä joka päivä, en vaan osaa päästää irti mahdottomasta, vaikka ei ole enää edes mitään, mistä pitää kiinni.

Aina on joku syy, miksi se toinen ihminen on jäänyt taakse, kadotettu jne. Mikä se syy on? Hyväksykää se syy tai tehkää sille jotain :)

Hardest part n kirjoitti:

Aina on joku syy, miksi se toinen ihminen on jäänyt taakse, kadotettu jne. Mikä se syy on? Hyväksykää se syy tai tehkää sille jotain :)

Miksi sun täytyy sotkeutua joka asiaan, ei kaikki/kukaan kirjoita just sulle, saati kaipaa sun mielipidettäs yhtään mihinkään.