kultainen ampumamerkki

joo huono pitää olla ampumaan jos sitä ei onnistu saamaa.
mutta todella noloa niitä oli kyllä mielestäni käyttää, itse en koskaan kehdannut.
semmosia säälittäviä pikku pinssejä vain ovat...

en nyt sanoisi noin, puhun siis ATT testistä, jossa ammuttiin kääntyviin tauluihin maaten ja pystystä ja loput polvelta. polvelta tosin ei käätyviin tauluihin. meidän komppaniast ehk joka neljäs sai

Ostin kirpparilta samanlaisen. Maksoi 50 senttiä.

Trollilta toki haiskahtaa aloittaja, mutta samaan aikaan minun kanssani oli armeijassa eräs tyyppi, joka ihan aikuisten oikeasti oli ylpeä hienosta kultaisesta ampumamerkistään :D

Sanomattakin lienee selvä, että ei ollut varsinaisesti penaalin terävin kynä ;D

mina amuin vuonna 57 89 300 kivaari malli39

Meillä sai varmaankin puolet sen ampumamerkin. Ampusin toisten tauluihin, että nekin sai ja siitä hyvästä sain esim. kahvilippuja.

Pitihän tuosta hyvästä ampumataidosta ottaa kaikki hyöty irti. Jopoa en kyllä saanut ampumakilpailuissa. En ollut kuitenkaan liian hyvä.

Onhan se nätti ja pieni merkki. Kait se nyt edes 5 euron arvoinen on?

Minä lupauduin järjestämään taas tarkkuusammunta kilpailut kesäaikaan... mutta niin näytti mielenkiintoiselle ilmavoimien harjoitusesitys, en tiedä pitäisikö käydä katsomassa minkälainen on.

Pitäisi ensin ottaa yhteys tuttuun, että missä on, että, kuskaapas minut sinne mennä katsomaan huviksi. Ruokaakin on kai padassa jos tulee nälkä ;I

Mulla ampumamerkki on platiina ja timantti miekat ympäröivät sitä...ylittää arvossaan kuulemma kuuluisan perseennuolemis merkin purppuratähden....

Omasta mielestä kultaisen ampumamerkin saa turhan helposti verrattuna kultaiseen juoksumerkkiin tai uimamerkkiin. Itsellä oli armeijasta tulijaisena kolmea väriä, ampumisesta kultaa, juoksusta hopeaa ja uinnista pronssia.
Ammunnasta saa kultaisen merkin aika olemattomalla treenillä, verrattuna noiden muiden kultamerkkien vaatimustasoon. Voisi pikemminkin sanoa, että kultainen ampumamerkki on ampumistaidon vähimmäistaso niissä aselajeissa, joissa rynnäkkökivääri on pääase.

Suomen Sisäminiseriön Suoleluspäälliköllä voi olla tuollaisia merkkejä, POJU!

Teepä perus Spedet: sulkeiset: silmät ensin kiinni, sitten jalasta kinni, ja kyykkyhyppyä yhdellä jalalla kokoaseistuspainona... pitää mennä' kuule yli 200 kyykkyhyppyä silmät kiinni yhdellä jalalla persaikinen muuten olet.

Kaikki polkupyörät ja tankit ovat täysin taistelukuntoon testattuja mitä me huollamme..... täydellinen läpikäynti on kyllä sitten armeijan polkupyörissäkin meillä.... joskus vain vitsailmme että: everstin pyörästä puuttuivatkin laakerit... ajaa metsään kuin Uuno Turhapuro -Armeijassa -elokuvassa.

Joku niko voi oikaista jotenkin laittamalla vahingossa vääriä rattaita sotilaspoliisi-upseerien polkupyöriin, ja lennoston upseeritkin lähtisivät jo polkupyöräkin lentoon, ennen lentokoneeseen koskemistakaan.

Täytyy kyllä itse sanoa että: kellään ei oikeasti ole varaa tuollaisiin renkaisiin ja alumiinisiin vanteisiin mitä laitamme armeijan pyöriin... suuret alumiiniset vanteet ja muut tarvikkeiden säilytysjutut...kallista tavaraa tuollaiset.

Et aivan Shminalolta tai Nakamuralta saa :D

Minäpäs sain pronssisen suunnistusmerkin! Pidän sitä aina frakin rintapielessä.

Minulla on 3x kultainen ampumamerkki ja Simo Häyhä pokaali.


44D vain näyttösuojanansioristi tyrävöin !

Hyvä Jori ja ONNITTELUT UPSEERILLE !

Kylläpä täällä on taas höpöttäjijä,kirjottelevat asioista mistä eivät tiedä mitään.

Ite ammuin 2000m 45x45 kohteeseen tkiv 2k:lla eikä herunu mitään merkkiä (oli paras minkä kessu nähny)

Pyssykylä 2/1983, ns. urheilujoukkue. Vieläkö löytyy tuttuja?

Meillä oli yhteensä kolme kertaa ATT. Itse sain merkin toisella kerralla. Kolmannella kerralla järjestin vieruskaverille kyseisen merkin, kun sovittiin, että ammun kaksi kutia hänen tauluunsa testin aikana.

Meillä Huovinrinteellä luokat ammuttiin sen ajan ja tavan omaisesti. Näyttösuojassa oli osumien tarkastajat, jotka valkoisella laikalla "koodasivat" osumat ampumapaikalle. Kohdistus oli tosi jämptiä ja asiantuntevaa. Kiitos siitä luutnantti Mauri Sepälle, joka kohdistutti Pystykorvamme. Kohdistuksessa ammuttiin muutamia laukauksia, kunnes alkoi tulla kasa tauluun. Kasan siirto napsuilla sitten vaan keskelle taulua. Näin se periaatteessa meni.

Varsinaisessa luokka-ammunnassa osumia alkoi heti tulla taulun keskiöön. Jopa kymppejä, joita näyttösuoja laikalla pyöritteli taulun keskellä. Jos reunaan ampui niin laikka vietiin siihen.

Porukkaa alkoi kertyä taakseni ihmettelemään ja supisemaan, kun reunamerkit puuttuivat kokonaan. Pulina ja ihmettely vähän hermostutti, mutta jatkoin vakaasti ampumistani. Sitten tuli komppanianpäälikkö (silloinen luutnantti) Mäkinen ja alkoi kysellä nuorelta siviilikarkurilta miten on, oletko harjoitellut? Ilmoitin harjoitelleeni serkkuni Valmetin Orava piekkarilla lähtiessäni riihen seinään. Seinässähän on edelleen lähes nyrkin mentävä reikä, muistuttamassa armeijaan lähtöäni kesältä 1969.

Mäkinen kysyi epäilevästi ampuisinko vielä toisen kerran? Et tietenkään menetä tulostasi jonka jo olet saanut. Kovin tuntui epäilevän että oliko vain vahinko. Tottahan suostuin. Jälleen pojat laikallaan keski-tauluun tulleita osumia pyörittelivät, en tarkkaan muista kuinka ne esitettiin. Toinenkin valio olisi tullut.

Vieressäni ampui kova pinko, eräs Matti, jolta ammunta ei tahtonut suoriutua ollenkaan. Havitteli vielä Rukkiin pääsystäkin. Eikös mitä, minulta tultiin ottamaan kiväärini ja se annettiin Matille, ja minulle annettiin hänen kiväärinsä. Kyseltiin vielä miten pidit jyvää hahlossa, tasalla vai fiinillä?

Ajattelin siinä, etten enää tule aiheuttamaan hämminkiä ampumisillani muilla aseilla. Tahallani ammuin Suomi-Kp ammunnoissa j(a rynkyllä myös) muutaman ysin ja loput reunoille. Myös Stein konepistoolilla pääsimme ampumaan. He, he! Katkerana vieläkin muistan kuinka minut palkittiin, ottamalla hyvä kiväärini erinomaisen ampumasuoritukseni jälkeen toisen hallintaan lopulisesti.

No palkinto valioluokan tuloksesta tuli sitten tuonempana, kun pääsin ampumaan kevyellä singolla kovapanosammunnoissa ontelokranun panssarivaunun raatoon. Kalliita ammuksia sai ampua vain ne, joilla oli kultainen ampumamerkki. Kyseinen Matti, ei osallistunut kevytsinko - 55 S 55:llä panssarinraato ammuntoihin. Turhaanko hänelle annettiin hyvä aseeni. Matti tuli kuitenkin siviiliin kaikesta huolimatta kersantin arvo sotilaspassissaan.

Ps.
Porsaanharjulta luokka-amuntojen jälkeen sitten Huovinrinteen kasarmille (jonne oli matkaa noin 5km) suurimman osan matkasta juoksimme. Juoksun tahtia säestimme kuuluvasti Komennolla:"MUURI HUKKAS MANTTELIN"! Välillä meidät komennettiin metsään - OIKEALLE POISTU komennolla! Ja sieltä vastattiin komentoon huutamalla niin kovaa kuin jaksoimme luutnatti Mäkiselle - "MUURI HUKKAS MANTTELIN! monia, monia toistoja, ennen kuin jatkoimme juoksemista ja marssimistamme kasarmia kohti. Ei muuten autoilla tai traktoreilla matkattu koskaan Porsaanharjulle ampumaan.

Kyseiseltä sotamies Muurilta joutui mantteli kadoksiin ammpumispaikalla, eikä sen kohtalo selvinnyt muuten kuin antamalla koko komppanialle kunniatehtäväksi todeta, Muurin mantteli kadonneeksi. Erinomaisen mukavia on nyt jälkeenpäin muistella niitä aikoja ja tapahtumia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/55_S_55

Oikein onteloita singolla. Savon Pr:ssa ammuttiin sisäpiipulla lisäksi sementtipäitä pahvivaunun kuvaa 60-luvulla.

Kultainen häkki, jos ammuu naisia ovien läpi. Muuten, älkää alistako itseänne ihan turhan tähden.

Reservissä paukuteltiin emännyyden kaa räkäpäitä ja peräpään hajulukon paukahduksia. Nyt nostoväessä jo enempi aselepolinjalla.

Minä taas sain pillua ja olin siitä ylpeä ja iloinen. Tauluun räiskiminen on homojen hommaa

Ilmavoimien Teknisisen Koulun ampumaleirillä ammuin 5 Valiota vuonna 1979. Siitä sai kesken ampupaleirin heti kaksi vapaata ja komppanian mestaruudesta kaksi vppl:ää. Oli ne aikoja ne!

Minä ammuin 92 pistettä 150 metriltä ja makuulta, se on mielestäni maksimi rakenteellisesti huonolle RK 62 rynnäkkökiväärille, loppuun ammuttu ase.
Luisti oli sellainen kun nostat viritystapista ja työnnät luistin eteen ei se syöttänyt lippaasta patruunaa, ei paukkupatruunaa, ei latausharjoituspatruunaa eikä kovaa patruunaa, lukko kulki yli patruunan kannan. Eivät suostuneet vaihtamaan asetta parempikuntoiseen tai uuteen aseeseen asevarastolla.
Ajatelkaa miten älyttömiä ne ampumapinssit ja vastaavat kuntoisuusmerkit olivat laittaa M 65 puseroon kun ei ollut valmiita reikiä niitä varten. RAUK kurssimerkkiin täytyi puukottaa yhtälailla ruma reikä.
Nykyään merkit ovat tarranauhapohjaisia.

Oliko aseena iso talja jousi ja 2km kilometrin matka, hopeisen saisit ehkä ehheheh

Minua on kiinnostanut pistoolin tarkkusammuta, kuin olympia pistoolilla 25m etäisyyttä kohteeseen...

Toinen käsi selän takana ei saa mietenkään tukea :ds

mitkä on pisteet 1lk 2 lk 3 lk ampumamerkkihin ollut 1990 luvun lopussa?

Minäkin sain kiväärillä 245838 :)

Öbiksessä

Olin armeijassa, eräs helsinkiläinen, Hurme nimeltään, ampui valion ja lähti heti 3 vrk kuntoisuuslomalle. Oli muuten Drakulan näköinenkin. Tämä tapahtui 41 vuotta sitten.

Mulla on se merkki platinaa...kultaa on vain köyhillä.

Minulta taasen ottivat intissä pyssyn pois kun olisin halunnut ampua kultaisen merkin.

Sain Simo Räyhä -mitalin kun puolikurssijuhlassa kusaisin poken lahkeille.

Minä ylensim itseni suoraan kensartista kernaaliksi. Kokardin tein pipoon kossupullon korkista.