AMK narsismi

No tuota, yliopistolta löydät sitäkin näkökulmaa, missä ammatti(korkea)koulut niputetaan aika lailla yhdeksi ja samaksi, siispä "mä en pidä niitä minään" -näkökulmaa.

ainaki 20-vuotiailta kirjoitti:

No tuota, yliopistolta löydät sitäkin näkökulmaa, missä ammatti(korkea)koulut niputetaan aika lailla yhdeksi ja samaksi, siispä "mä en pidä niitä minään" -näkökulmaa.

Itse AMK:ssa nuorisoasteella opiskelevana,vaikoonki jo yli 30 oon pannut merkille pienoista ylimielistä asennetta joissakin melkovasta vastikään ylioppilaiksitulleissa, et ajattelevtolevansa TIEDON HUIPULLA. Mut jos muuten vertaa,elämänkokemus puuttuu, joten pelkällä tuoreella teoriatiedolla ei pitkälle pötkitä.

Toisaalta,se on sosiaalialaa,jonne lähtökohtaisesti hakeutuu kai enemmän mielestäni maanläheisiä tyyppejä, joilla on jalat maassa. Tietävätoman arvonsa ja kykynsä,mut joillei oo NIIN tarve sitä häntään nostaa suhteessa muihin. Toisin sanoin hyviä tyyppe jä ootte diaklaiset!:)

Hei "voivoi1".

Miksi ihmisen pitäisi olla ylpeä koulutuksestaan ja alastaan? Itse olen akateemisesti koulutettu, mutta mielestäni se ei lisää millään tavalla arvoani ihmisenä tai tee minusta parempaa kuin "naapurin maalari Lasse". Ne kyvyt, joiden avulla olen koulutukseni suorittanut ja urani luonut, on pääosin minulle lahjaja annettu. Myös pitkäjänteisyys, ahkeruus, sisukkuus, energia ja muut kyvyt, joiden avulla ihminen jaksaa opiskella, luoda uraa ja saada aikaiseksi asioita, ovat hyvin pitkälle lahjaksi saatuja, kuten äly, matemattinen, taiteellinen tai muu lahjakkuus.

Mitä työssä tai yhtä hyvin vapaa-ajalla toisten miellyttämiseen tulee, niin ei kenenkään tarvitse viihdyttää tai mielistellä toisia ihmisiä, parasta on, että jokainen on oma itsensä, toki hyvät käytöstavat ja toisten ihmisten kunnioitus ovat paikallaan riippumatta siitä, onko kyseessä työtön, duunari, lääkäri, hanslankari tai elämässään epäonnistunut, sairas ja masentunut. Ihminen.

Aavikon henki 50v kirjoitti:

Hei "voivoi1".

Miksi ihmisen pitäisi olla ylpeä koulutuksestaan ja alastaan? Itse olen akateemisesti koulutettu, mutta mielestäni se ei lisää millään tavalla arvoani ihmisenä tai tee minusta parempaa kuin "naapurin maalari Lasse". Ne kyvyt, joiden avulla olen koulutukseni suorittanut ja urani luonut, on pääosin minulle lahjaja annettu. Myös pitkäjänteisyys, ahkeruus, sisukkuus, energia ja muut kyvyt, joiden avulla ihminen jaksaa opiskella, luoda uraa ja saada aikaiseksi asioita, ovat hyvin pitkälle lahjaksi saatuja, kuten äly, matemattinen, taiteellinen tai muu lahjakkuus.

Mitä työssä tai yhtä hyvin vapaa-ajalla toisten miellyttämiseen tulee, niin ei kenenkään tarvitse viihdyttää tai mielistellä toisia ihmisiä, parasta on, että jokainen on oma itsensä, toki hyvät käytöstavat ja toisten ihmisten kunnioitus ovat paikallaan riippumatta siitä, onko kyseessä työtön, duunari, lääkäri, hanslankari tai elämässään epäonnistunut, sairas ja masentunut. Ihminen.

Lue lisää

Ihminen joka on erittäin hyvä jossain, ei välttämättä ole mukava tai parasta seuraa. Olennaista on se, vaatiiko enemmän kuin ansaitsee. Silloin ylpeys on pahasta. Mutta kaikki ylpeys ei ole pahasta. Ylpeys auttaa jaksamaan, kehittymään ja nostamaan tasoaan.

Kertomasi on jossain määrin tyypillistä maagista ajattelua ja sanahelinää. Missä maailma konkretisoituu oikeasti tavalla, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kunnioittavat toisiaan? Kerro tuo sellaiselle ihmiselle, jota on kiusattu ja vainottu lahjakkuutensa takia.

Kaikki eivät ole samalla tasolla. Tämä on ihan biologisestikin fakta.

voivoi1 kirjoitti:

Ihminen joka on erittäin hyvä jossain, ei välttämättä ole mukava tai parasta seuraa. Olennaista on se, vaatiiko enemmän kuin ansaitsee. Silloin ylpeys on pahasta. Mutta kaikki ylpeys ei ole pahasta. Ylpeys auttaa jaksamaan, kehittymään ja nostamaan tasoaan.

Kertomasi on jossain määrin tyypillistä maagista ajattelua ja sanahelinää. Missä maailma konkretisoituu oikeasti tavalla, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kunnioittavat toisiaan? Kerro tuo sellaiselle ihmiselle, jota on kiusattu ja vainottu lahjakkuutensa takia.

Kaikki eivät ole samalla tasolla. Tämä on ihan biologisestikin fakta.

Lue lisää

Kaikki ihmiset eivät ehkä ole samalla tasolla mutta ovat silti ihmisinä tasa-arvoisia ja samanarvoisia.

niinpäniin kirjoitti:

Kaikki ihmiset eivät ehkä ole samalla tasolla mutta ovat silti ihmisinä tasa-arvoisia ja samanarvoisia.

Tuosta olen kanssasi samaa mieltä!

voivoi1 kirjoitti:

Ihminen joka on erittäin hyvä jossain, ei välttämättä ole mukava tai parasta seuraa. Olennaista on se, vaatiiko enemmän kuin ansaitsee. Silloin ylpeys on pahasta. Mutta kaikki ylpeys ei ole pahasta. Ylpeys auttaa jaksamaan, kehittymään ja nostamaan tasoaan.

Kertomasi on jossain määrin tyypillistä maagista ajattelua ja sanahelinää. Missä maailma konkretisoituu oikeasti tavalla, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kunnioittavat toisiaan? Kerro tuo sellaiselle ihmiselle, jota on kiusattu ja vainottu lahjakkuutensa takia.

Kaikki eivät ole samalla tasolla. Tämä on ihan biologisestikin fakta.

Lue lisää

"Ihminen joka on erittäin hyvä jossain, ei välttämättä ole mukava tai parasta seuraa. Olennaista on se, vaatiiko enemmän kuin ansaitsee. Silloin ylpeys on pahasta. Mutta kaikki ylpeys ei ole pahasta. Ylpeys auttaa jaksamaan, kehittymään ja nostamaan tasoaan. "

Ylpeys ei ole missään suhteessa hyve, päinvastoin. Nöyryys ja elämänviisuas vievät paljon pidemmälle myös itsensä kehittämisessä kuin ylpeys.

"Missä maailma konkretisoituu oikeasti tavalla, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kunnioittavat toisiaan?"

Ei missään, enkä sellaista ole koskaan väittänytkään. Se, ettei joku osaa kunnioittaa toisia ihmisiä, vaan on ylimielinen, ei toimi kenellekään viisasutta omaavalle esimerkkinä tai perusteena olla ylpeä ja ylimielinen.

"Kerro tuo sellaiselle ihmiselle, jota on kiusattu ja vainottu lahjakkuutensa takia."

Monia meistä on kiusattu esim. koulussa sen vuoksi, että on menestynyt hyvin etenkin matematiikassa ja luonnontieteessä. Sen ymmärtäminen etenkin aikuisena jälkikäteen on varsin helppoa, eikä anna aihetta halveksia ketään tai suhtautua ylpeästi ja ylimielisesti niitä kohtaan, joille on suotu vähemmän lahjakkuutta, päinvastoin.

"Kaikki eivät ole samalla tasolla. Tämä on ihan biologisestikin fakta."

Juuri näin, niinhän itsekin totesin esim. edellisessä viestissäni.

Aavikon henki 50 kirjoitti:

"Ihminen joka on erittäin hyvä jossain, ei välttämättä ole mukava tai parasta seuraa. Olennaista on se, vaatiiko enemmän kuin ansaitsee. Silloin ylpeys on pahasta. Mutta kaikki ylpeys ei ole pahasta. Ylpeys auttaa jaksamaan, kehittymään ja nostamaan tasoaan. "

Ylpeys ei ole missään suhteessa hyve, päinvastoin. Nöyryys ja elämänviisuas vievät paljon pidemmälle myös itsensä kehittämisessä kuin ylpeys.

"Missä maailma konkretisoituu oikeasti tavalla, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kunnioittavat toisiaan?"

Ei missään, enkä sellaista ole koskaan väittänytkään. Se, ettei joku osaa kunnioittaa toisia ihmisiä, vaan on ylimielinen, ei toimi kenellekään viisasutta omaavalle esimerkkinä tai perusteena olla ylpeä ja ylimielinen.

"Kerro tuo sellaiselle ihmiselle, jota on kiusattu ja vainottu lahjakkuutensa takia."

Monia meistä on kiusattu esim. koulussa sen vuoksi, että on menestynyt hyvin etenkin matematiikassa ja luonnontieteessä. Sen ymmärtäminen etenkin aikuisena jälkikäteen on varsin helppoa, eikä anna aihetta halveksia ketään tai suhtautua ylpeästi ja ylimielisesti niitä kohtaan, joille on suotu vähemmän lahjakkuutta, päinvastoin.

"Kaikki eivät ole samalla tasolla. Tämä on ihan biologisestikin fakta."

Juuri näin, niinhän itsekin totesin esim. edellisessä viestissäni.

Lue lisää

Pahe on jotain sellaista, joka syö joko yksilön omaa itsearvoa ja terveyttä tai yhteisön hyvinvointia. Sekoitat mielestäni ylimielisyyden ja ylpeyden. Ylpeys ei ole sellainen absoluttinen olotila, joka sulkee automaattisesti pois kyvyn olla nöyrä, viisas tai empaattinen. Nöyrä ihminen on sopivassa tilanteessa tyrannin päiväuni, itseään arvostavaa (ehkä ylpeääkin) ihmistä on vaikea taas manipuloida. Monet nöyrät ihmiset voivat olla raskastakin seuraa, koska kokemuksen perusteella tiedän, että he olettavat saman "nöyryyden mittarin" olevan myös toisilla ihmisillä.

Elämä ei ole mustavalkoista. Henkinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vallankäyttö ei lopu koulun tai lukion loputtua, vaan sitä voi kohdata jokaisessa ikäluokassa ja ympäristössä. Ja tottakai ymmärrän, että vähempiosaisia on tuettava kaikilla osa-alueilla.

Kysymys on ennenkaikkea myös ajatuksesta, että huolimatta omasta viisaudesta tai nöyryydestä, ei voi olettaa, että saisi samaa kohtelua myös muilta. "Vaikka liikenteessä ajaisi kuinka turvallisesti tahansa, ei voi turvautua siihen, että kaikki muut tekevät samoin."

voivoi1 kirjoitti:

Pahe on jotain sellaista, joka syö joko yksilön omaa itsearvoa ja terveyttä tai yhteisön hyvinvointia. Sekoitat mielestäni ylimielisyyden ja ylpeyden. Ylpeys ei ole sellainen absoluttinen olotila, joka sulkee automaattisesti pois kyvyn olla nöyrä, viisas tai empaattinen. Nöyrä ihminen on sopivassa tilanteessa tyrannin päiväuni, itseään arvostavaa (ehkä ylpeääkin) ihmistä on vaikea taas manipuloida. Monet nöyrät ihmiset voivat olla raskastakin seuraa, koska kokemuksen perusteella tiedän, että he olettavat saman "nöyryyden mittarin" olevan myös toisilla ihmisillä.

Elämä ei ole mustavalkoista. Henkinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vallankäyttö ei lopu koulun tai lukion loputtua, vaan sitä voi kohdata jokaisessa ikäluokassa ja ympäristössä. Ja tottakai ymmärrän, että vähempiosaisia on tuettava kaikilla osa-alueilla.

Kysymys on ennenkaikkea myös ajatuksesta, että huolimatta omasta viisaudesta tai nöyryydestä, ei voi olettaa, että saisi samaa kohtelua myös muilta. "Vaikka liikenteessä ajaisi kuinka turvallisesti tahansa, ei voi turvautua siihen, että kaikki muut tekevät samoin."

Lue lisää

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylpeys

"Ylpeys on tunne. Ylpeä henkilö voi tuntea onnellista tyytyväisyyttä esimerkiksi omia suorituksiaan ja ominaisuuksiaan kohtaan.[1] Ylpeys voi tarkoittaa myös korostunutta itsetietoisuutta, kopeutta, korskeutta tai pöyhkeyttä.[1] Ylpeä henkilö voi siis olla ollakseen muunlainen, kuin hän oikeasti onkaan.[2] Perinteisen näkemyksen mukaan ylpeys on pahin kristillisen opin seitsemästä kuolemansynnistä."

"Nöyrä ihminen on sopivassa tilanteessa tyrannin päiväuni, itseään arvostavaa (ehkä ylpeääkin) ihmistä on vaikea taas manipuloida."

Nöyryys ei tarkoita, että ihminen olisi manipuloitavissa tai kynnysmatto. Päinvastoin, nöyrällä ihmisellä on parempi itsetunto kuin ylpeällä. Ylpeyttä käytetään juuri heikon itsetunnon pönkittämiseen ylentämällä mielessään itsensä suhteessa muihin.

"Pahe on jotain sellaista, joka syö joko yksilön omaa itsearvoa ja terveyttä tai yhteisön hyvinvointia."

Juuri tätä ylpeys saa aikaan.

"Elämä ei ole mustavalkoista. Henkinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vallankäyttö ei lopu koulun tai lukion loputtua, vaan sitä voi kohdata jokaisessa ikäluokassa ja ympäristössä"

Kyllä. Tuon taustalla on yleensä aina myös ylpeyden yhtä seurausta, ylimielisyyttä joka perustuu siihen että ylpeä ihminen pitää itseään muita arvokkaampana, tukien käsitystään suorituksilla joissa on selvinnyt paremmin kuin ne, joihin itseään vertaa.

- Ylpeys käy lankeemuksen edellä
- Joka itsensä ylentää alennetaan
- Vaatimattomuus kaunistaa.

Tämä menee helposti käsitteistä kinaamiseksi, mutta ylpeys ei ole niin rajallinen ja suppea käsite, mitä olet halunnut tuoda esiin. Jos olet tarkoittanut, että ylpeys on vain realistista tyytyväisyyttä itseensä ja saavutuksiinsa, olet ollut oikeilla jäljillä. Sen sijaan oletuksesi, että nöyryys tarkoittaa kynnysmattoman olemista, on täysin hakoteillä.

"Monet nöyrät ihmiset voivat olla raskastakin seuraa, koska kokemuksen perusteella tiedän, että he olettavat saman "nöyryyden mittarin" olevan myös toisilla ihmisillä."

Nöyristelevä ihminen on eri asia kuin nöyrä. Nöyrällä ihmisellä on realistinen minäkuva, eikä hän pidä itseään muita parempana ihmisenä, vaikka tiedostaisi olevansa monilla elämänalueilla keskivertoihmistä lahjakkaampi ja menestyneempi. Päinvastoin, hän ymmärtää että hänellä on suurempi vastuu yhteisössä ja kantaa sen tekemättä itsestään ja toimistaan suurta numeroa.

Sananalaskuja kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylpeys

"Ylpeys on tunne. Ylpeä henkilö voi tuntea onnellista tyytyväisyyttä esimerkiksi omia suorituksiaan ja ominaisuuksiaan kohtaan.[1] Ylpeys voi tarkoittaa myös korostunutta itsetietoisuutta, kopeutta, korskeutta tai pöyhkeyttä.[1] Ylpeä henkilö voi siis olla ollakseen muunlainen, kuin hän oikeasti onkaan.[2] Perinteisen näkemyksen mukaan ylpeys on pahin kristillisen opin seitsemästä kuolemansynnistä."

"Nöyrä ihminen on sopivassa tilanteessa tyrannin päiväuni, itseään arvostavaa (ehkä ylpeääkin) ihmistä on vaikea taas manipuloida."

Nöyryys ei tarkoita, että ihminen olisi manipuloitavissa tai kynnysmatto. Päinvastoin, nöyrällä ihmisellä on parempi itsetunto kuin ylpeällä. Ylpeyttä käytetään juuri heikon itsetunnon pönkittämiseen ylentämällä mielessään itsensä suhteessa muihin.

"Pahe on jotain sellaista, joka syö joko yksilön omaa itsearvoa ja terveyttä tai yhteisön hyvinvointia."

Juuri tätä ylpeys saa aikaan.

"Elämä ei ole mustavalkoista. Henkinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vallankäyttö ei lopu koulun tai lukion loputtua, vaan sitä voi kohdata jokaisessa ikäluokassa ja ympäristössä"

Kyllä. Tuon taustalla on yleensä aina myös ylpeyden yhtä seurausta, ylimielisyyttä joka perustuu siihen että ylpeä ihminen pitää itseään muita arvokkaampana, tukien käsitystään suorituksilla joissa on selvinnyt paremmin kuin ne, joihin itseään vertaa.

- Ylpeys käy lankeemuksen edellä
- Joka itsensä ylentää alennetaan
- Vaatimattomuus kaunistaa.

Tämä menee helposti käsitteistä kinaamiseksi, mutta ylpeys ei ole niin rajallinen ja suppea käsite, mitä olet halunnut tuoda esiin. Jos olet tarkoittanut, että ylpeys on vain realistista tyytyväisyyttä itseensä ja saavutuksiinsa, olet ollut oikeilla jäljillä. Sen sijaan oletuksesi, että nöyryys tarkoittaa kynnysmattoman olemista, on täysin hakoteillä.

"Monet nöyrät ihmiset voivat olla raskastakin seuraa, koska kokemuksen perusteella tiedän, että he olettavat saman "nöyryyden mittarin" olevan myös toisilla ihmisillä."

Nöyristelevä ihminen on eri asia kuin nöyrä. Nöyrällä ihmisellä on realistinen minäkuva, eikä hän pidä itseään muita parempana ihmisenä, vaikka tiedostaisi olevansa monilla elämänalueilla keskivertoihmistä lahjakkaampi ja menestyneempi. Päinvastoin, hän ymmärtää että hänellä on suurempi vastuu yhteisössä ja kantaa sen tekemättä itsestään ja toimistaan suurta numeroa.

Lue lisää

No nyt menee sakeaksi. Näkemyksesi ylpeydestä on myös aivan yhtä rajallinen kuin minun, tai sanotaanko jopa liian lavea. Ylpeällä ihmisellä voi olla täysin yhtä hyvä itsetunto kuin nöyrällä ja toisin päin. Mistä sinä muuten tiedät miten ylpeys kaikkiin yksilöihin vaikuttaa?

Olemme siis ylpeyden tunteen voimasta viettien viemiä, jotka väistämättä toteuttavat Raamatun perisyntiä. Heh. Nöyryys ei vapauta paheista. Pahoitteluni, mutta mielestäni vaikutat itseasiassa ylpeältä ihmiseltä. Sinä oletat valmiiksi, että en olisi tietoinen ylpeydestä kristinuskon perisyntinä tai paheena. Kirjoitin jo aikaisemmin melko selkeästi, että kaikki ylpeys ei ole pahasta ja että on erittäin olennaista, onko ihmisen vaatimukset tasapainossa hänen kyvykkyytensä kanssa.

Myös tekstin ymmärtämisesi on ilmeisesti yhtä rajallista kuin minun. :) Tiedät näköjään myös jo senkin, että "olen oikeilla jäljillä" kun aavistelen, että ylpeys voisi myös tarkoittaa jotain muutakin.

Älä tuo sanoja suuhuni, minä en ole puolustamassa kyseistä termiä sen perisynti-merkityksessä.

voivoi1 kirjoitti:

No nyt menee sakeaksi. Näkemyksesi ylpeydestä on myös aivan yhtä rajallinen kuin minun, tai sanotaanko jopa liian lavea. Ylpeällä ihmisellä voi olla täysin yhtä hyvä itsetunto kuin nöyrällä ja toisin päin. Mistä sinä muuten tiedät miten ylpeys kaikkiin yksilöihin vaikuttaa?

Olemme siis ylpeyden tunteen voimasta viettien viemiä, jotka väistämättä toteuttavat Raamatun perisyntiä. Heh. Nöyryys ei vapauta paheista. Pahoitteluni, mutta mielestäni vaikutat itseasiassa ylpeältä ihmiseltä. Sinä oletat valmiiksi, että en olisi tietoinen ylpeydestä kristinuskon perisyntinä tai paheena. Kirjoitin jo aikaisemmin melko selkeästi, että kaikki ylpeys ei ole pahasta ja että on erittäin olennaista, onko ihmisen vaatimukset tasapainossa hänen kyvykkyytensä kanssa.

Myös tekstin ymmärtämisesi on ilmeisesti yhtä rajallista kuin minun. :) Tiedät näköjään myös jo senkin, että "olen oikeilla jäljillä" kun aavistelen, että ylpeys voisi myös tarkoittaa jotain muutakin.

Älä tuo sanoja suuhuni, minä en ole puolustamassa kyseistä termiä sen perisynti-merkityksessä.

Lue lisää

"No nyt menee sakeaksi. Näkemyksesi ylpeydestä on myös aivan yhtä rajallinen kuin minun, tai sanotaanko jopa liian lavea. Ylpeällä ihmisellä voi olla täysin yhtä hyvä itsetunto kuin nöyrällä ja toisin päin. Mistä sinä muuten tiedät miten ylpeys kaikkiin yksilöihin vaikuttaa? "

Sillä ei ole juurikaan merkitystä, mikä yksittäisen ihmisen näkemys on ylpeydestä. Yleisesti ylpeys käsitetään pääosin negatiivisena asiana. Kun ihmiset sanovat jonkun olevan ylpeä, sillä tarkoitetaan 99%:sti käsitteeseen liittyviä negatiivisia piirteitä. Yksittäisenä keskustelijana on turha lähteä kehittelemään käsitteille omia sisältöjä. Luin sinun ensimäisen viestisi, jossa olit harmissasi, ettei suomessa saa olla ylpeä "koulutuksestaan tai alastaan", eli itsekin puolustit ylpeyden negatiivisia piirteitä, itsensä ylentämistä tuomalla esille koulutustaan ja alaansa ylpeyden aiheena.

"Pahoitteluni, mutta mielestäni vaikutat itseasiassa ylpeältä ihmiseltä"

Aika nopea diagnoosi yhden viestin perusteella :) Toisekseen sillä ei ole merkitystä keskustelun kannalta, mitä minä olen tai mitä sinä olet.

"Nöyryys ei vapauta paheista"

Kukaan ei ole sellaista kai väittänyt. Nöyryys auttaa kuitenkin ihmissuhteissa, koska kykenee suhtautumaan halveksimatta toisiin ihmisiin, eikä arvota heitä saavutusten, koulutuksen tms. perusteella ihmisinä.

Ylpeyden käsite on yleisesti tulkittuna useimmiten sen negatiivisessa merkityksessä. Se osa ylpeyden käsitettä, jolla on positiivinen merkitys eli itsensä ja saavutustensa arvostaminen, ei taas näy ihmisestä ulospäin, eikä hänen ole tarpeen sitä tuoda esille, mikäli hänen itseluottamuksensa ja identiteettinsä ovat vahvat.

Sinä olet ensimmäisessä viestissäsi puolustanut juuri ylpeyden negatiivista merkitystä vähättelemällä naapurin "maalari lassea" "murjottavaksi paskanjauhajaksi". ja tuoden esille, kuinka Suomessa on ikävää, kun ei voi tuoda esille ylpeänä koulutusta ja alaansa. Viestisi sisältö on ylimielinen ja halveksiva aivan "sattumalta" maalaria kohtaan ja se, että hän ei harjoita itsensä kehumista vaan "murjottaa" on sinulle negatiivinen asia, kun peräänkuulutat koulutuksen ja alansa esiintuomista.

Tämän keskustelun avaaja on tosin tehnyt keskimääräisesto osuvan havainnon, korkeimmin koulutetuilla on keskimäärin enemmän nöyryyttä ja vähemmän tuota negatiivista ylpeyttä, koska he harvemmin tuovat sinun toivomallasi esiin koulutustaan ja alaansa.

Sananalaskuja kirjoitti:

"No nyt menee sakeaksi. Näkemyksesi ylpeydestä on myös aivan yhtä rajallinen kuin minun, tai sanotaanko jopa liian lavea. Ylpeällä ihmisellä voi olla täysin yhtä hyvä itsetunto kuin nöyrällä ja toisin päin. Mistä sinä muuten tiedät miten ylpeys kaikkiin yksilöihin vaikuttaa? "

Sillä ei ole juurikaan merkitystä, mikä yksittäisen ihmisen näkemys on ylpeydestä. Yleisesti ylpeys käsitetään pääosin negatiivisena asiana. Kun ihmiset sanovat jonkun olevan ylpeä, sillä tarkoitetaan 99%:sti käsitteeseen liittyviä negatiivisia piirteitä. Yksittäisenä keskustelijana on turha lähteä kehittelemään käsitteille omia sisältöjä. Luin sinun ensimäisen viestisi, jossa olit harmissasi, ettei suomessa saa olla ylpeä "koulutuksestaan tai alastaan", eli itsekin puolustit ylpeyden negatiivisia piirteitä, itsensä ylentämistä tuomalla esille koulutustaan ja alaansa ylpeyden aiheena.

"Pahoitteluni, mutta mielestäni vaikutat itseasiassa ylpeältä ihmiseltä"

Aika nopea diagnoosi yhden viestin perusteella :) Toisekseen sillä ei ole merkitystä keskustelun kannalta, mitä minä olen tai mitä sinä olet.

"Nöyryys ei vapauta paheista"

Kukaan ei ole sellaista kai väittänyt. Nöyryys auttaa kuitenkin ihmissuhteissa, koska kykenee suhtautumaan halveksimatta toisiin ihmisiin, eikä arvota heitä saavutusten, koulutuksen tms. perusteella ihmisinä.

Ylpeyden käsite on yleisesti tulkittuna useimmiten sen negatiivisessa merkityksessä. Se osa ylpeyden käsitettä, jolla on positiivinen merkitys eli itsensä ja saavutustensa arvostaminen, ei taas näy ihmisestä ulospäin, eikä hänen ole tarpeen sitä tuoda esille, mikäli hänen itseluottamuksensa ja identiteettinsä ovat vahvat.

Sinä olet ensimmäisessä viestissäsi puolustanut juuri ylpeyden negatiivista merkitystä vähättelemällä naapurin "maalari lassea" "murjottavaksi paskanjauhajaksi". ja tuoden esille, kuinka Suomessa on ikävää, kun ei voi tuoda esille ylpeänä koulutusta ja alaansa. Viestisi sisältö on ylimielinen ja halveksiva aivan "sattumalta" maalaria kohtaan ja se, että hän ei harjoita itsensä kehumista vaan "murjottaa" on sinulle negatiivinen asia, kun peräänkuulutat koulutuksen ja alansa esiintuomista.

Tämän keskustelun avaaja on tosin tehnyt keskimääräisesto osuvan havainnon, korkeimmin koulutetuilla on keskimäärin enemmän nöyryyttä ja vähemmän tuota negatiivista ylpeyttä, koska he harvemmin tuovat sinun toivomallasi esiin koulutustaan ja alaansa.

Lue lisää

No huhhuh. Nyt varmaan kaikki Suomen maalarit loukkaantuivat ja sinä heidän kaikkien puolesta. Älä viitsi oikeasti. :)

Muuten missä minä olen millään tavalla kirjoittanut ylpeyden omasta alastani tai koulutuksestani tarkoittavan ITSENI ylentämistä muihin ihmisiin nähden? Viitsisitkö oikeasti siteraata nyt sen kohdan teksteistäni minulle. Sinähän teet aivan käsittämättömiä olettamia kirjoituksistani.

"Sillä ei ole juurikaan merkitystä, mikä yksittäisen ihmisen näkemys on ylpeydestä. Yleisesti ylpeys käsitetään pääosin negatiivisena asiana. Kun ihmiset sanovat jonkun olevan ylpeä, sillä tarkoitetaan 99%:sti käsitteeseen liittyviä negatiivisia piirteitä. Yksittäisenä keskustelijana on turha lähteä kehittelemään käsitteille omia sisältöjä."

Ok. Sinähän tiedät kaikesta näköjään kaiken, joten on aika turha "keskustella" ylipäätään mistään. Ei ole juurikaan merkitystä, mikä yksittäisen ihmisen näkemys on ylpeydestä.. Heh. Miksiköhän nämä keskustelupalstat on ylipäätään edes keksitty? Ollaan kaikki hiljaa, uskotaan yhteen totuuteen.. Hyss!

Vähättelin tuota hienoa ja fiktiivistä "maalari-Lassea naapurista" sen takia, koska tämä hahmo on useille työelämässä tuttu näky. Murjotetaan ja keskustellaan esimerkiksi esimiehistä erittäin halventavaan sävyyn. Tämä on täysin todellinen esimerkki oikeasta työelämästä. Se voisi yhtä hyvin olla vaikka tässä tapauksessa putkimies-Kake. Siitä ei kannata poroja ottaa nokkiinsa, jos kertoo siitä miten oikeassa elämässä ihmiset suhtautuvat joskus toisiinsa.

"SAnotaan että mitä korkeampi virka, sitä hankalampi tyyppi.
Mut meneekö yleistykseen?? "

Voi se mennä yleistykseksi, mutta tutkimuksissa on kyllä todettu, että rikkailla ihmisillä on keskimäärin heikompi empatiakyky ja toki varakkuus korreloi keskimäärin koulutuksen ja aseman kanssa, jos ei varsinainen rikkaus.

Mikään automaatti se ei ole, joten kyllä kaikkiin ihmisiin pitää lähtökohteisesti suhtautua ennakkoluulottomasti, kunnes hän paljastaa luonteensa ja asenteensa muihin ihmisiin. Olen tavannut myös sellaisia menestyneitä ihmisiä, jotka nöyränä ymmärtävät, että ovat saaneet paljon paremmat kortit, älyä, muita lahjakkuuksia, ahkeran ja sitkeän luonteen, energiaa viedä asioita eteenpäin, eivätkä ylpeile saavutuksillaan vaan kiitollisena ymmärtävät, että jolle on paljon annettu, häneltä voidaan myös paljon vaatia. Tähän perustuu myös menestyneen ja sivistyneen ihmisen halu auttaa heikommin pärjääviä, ihmisiä joilla ei ole kykyä tai vomavaroja ponnistella ja saada aikaiseksi yhtä paljon. Ja aidossa nöyryydessä tämä halu auttaa on sellaista, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee, eli suurempien verojen maksaminen mukisematta ja muu sellainen auttaminen, jossa itseään ei tarvitse tuoda esille.

Aavikon henki 50 kirjoitti:

"SAnotaan että mitä korkeampi virka, sitä hankalampi tyyppi.
Mut meneekö yleistykseen?? "

Voi se mennä yleistykseksi, mutta tutkimuksissa on kyllä todettu, että rikkailla ihmisillä on keskimäärin heikompi empatiakyky ja toki varakkuus korreloi keskimäärin koulutuksen ja aseman kanssa, jos ei varsinainen rikkaus.

Mikään automaatti se ei ole, joten kyllä kaikkiin ihmisiin pitää lähtökohteisesti suhtautua ennakkoluulottomasti, kunnes hän paljastaa luonteensa ja asenteensa muihin ihmisiin. Olen tavannut myös sellaisia menestyneitä ihmisiä, jotka nöyränä ymmärtävät, että ovat saaneet paljon paremmat kortit, älyä, muita lahjakkuuksia, ahkeran ja sitkeän luonteen, energiaa viedä asioita eteenpäin, eivätkä ylpeile saavutuksillaan vaan kiitollisena ymmärtävät, että jolle on paljon annettu, häneltä voidaan myös paljon vaatia. Tähän perustuu myös menestyneen ja sivistyneen ihmisen halu auttaa heikommin pärjääviä, ihmisiä joilla ei ole kykyä tai vomavaroja ponnistella ja saada aikaiseksi yhtä paljon. Ja aidossa nöyryydessä tämä halu auttaa on sellaista, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee, eli suurempien verojen maksaminen mukisematta ja muu sellainen auttaminen, jossa itseään ei tarvitse tuoda esille.

Lue lisää

Olen myös tavannut korkeasti koulutettuja ja hvyässä asemassa olevia ihmisiä jotka ovat nöyriä ja kohtelevat muita ns. heikommassa asemassa olevia hyvin. Mielestäni tämä kertoo aidosta ihmisyydestä ja hyvyydestä ja arvostan tälläisiä ihmisiä paljon.

niinpäniin kirjoitti:

Olen myös tavannut korkeasti koulutettuja ja hvyässä asemassa olevia ihmisiä jotka ovat nöyriä ja kohtelevat muita ns. heikommassa asemassa olevia hyvin. Mielestäni tämä kertoo aidosta ihmisyydestä ja hyvyydestä ja arvostan tälläisiä ihmisiä paljon.

Lue lisää

Yllätyin kun kuulin Alexander Stubbista, sillä luulin ettei välitä heikoista ollenkaan, mut sain tietää hänen mielipiteet meistä.
Stubb on entinen koulukiusaaja ja nykyäänki saanu jotain negatiivista julkisuutta.

juha82friikki kirjoitti:

Yllätyin kun kuulin Alexander Stubbista, sillä luulin ettei välitä heikoista ollenkaan, mut sain tietää hänen mielipiteet meistä.
Stubb on entinen koulukiusaaja ja nykyäänki saanu jotain negatiivista julkisuutta.

Lue lisää

Amk:n liiketalouden puolella tuntuu olevan keskimääräistä enemmän ylimielistä ja itseensä täynnä olevaa porukkaa. Mediapuolella porukka oli yllättävän mukavaa, mutta toki sielläkin happamia marjoja seassa.

Ylpeä on se, josta ylpeys huokuu jo päällepäin, nenä pystyssä kuljen ylimielinen ilme kasvoillani.
Ylpeä on se, joka ei osaa muuttaa huonoa käytöstään.
Ylpeä on se, joka ei kuuntele puhetta, kun järkeä hänelle yritetään puhua.
Ylpeä on se, joka pitää kiiltävää imagoa yllä, vaikka kuoren alla onkin ruosteinen sisältö.
Ylpeä on se, joka ei taivu auttamaan lähimmäistään.
Ylpeä on se, joka arvottaa toisia ihmisiä älykkyyden, koulutuksen, elämän tapojen, mielipiteiden, ajatusten tai tunteiden vuoksi.
Ylpeä on se, joka ajattelee, että minä olen parempi ihminen kuin tuo toinen ja minulla on oikeus arvostella tuota toista ihmistä JATKUVASTI ja puuttua hänen yksityiselämäänsäkin.

Ihmiselle on muuten aivan sama hyväksyykö toiset sinua vai ei. Ongelma on yleensä niillä, ketkä eivät voi tai osaa toista ihmistä hyväksyä. Tärkeintä on jokaisen hyväksyä itse itsensä ja toisaalta valita lähipiiriinsä vain niitä ihmisiä, jotka sinut hyväksyvät ja ovat ystäviäsi. Ystävyys on luotettavuutta.

minä & muu maailma kirjoitti:

Ihmiselle on muuten aivan sama hyväksyykö toiset sinua vai ei. Ongelma on yleensä niillä, ketkä eivät voi tai osaa toista ihmistä hyväksyä. Tärkeintä on jokaisen hyväksyä itse itsensä ja toisaalta valita lähipiiriinsä vain niitä ihmisiä, jotka sinut hyväksyvät ja ovat ystäviäsi. Ystävyys on luotettavuutta.

Lue lisää

"hmiselle on muuten aivan sama hyväksyykö toiset sinua vai ei. Ongelma on yleensä niillä, ketkä eivät voi tai osaa toista ihmistä hyväksyä."

Tuo on täysin totta, ylpeys on suurempi ongelma ja vahinko kantajalleen kuin niille, ketä kohtaan hän osoittaa ylpeyttä. Se tosin nakertaa ihmistä, jos hän kohtaa jatkuvasti väheksyntää, mutta oletkin ottanut sen huomioon seuraavassa lauseessasi. Ylpeä ihminen vahingoittaa itseään ja yhteisöä, ainakin ajaa toisia tehokkaasti luotaan.

Tärkeintä on jokaisen hyväksyä itse itsensä ja toisaalta valita lähipiiriinsä vain niitä ihmisiä, jotka sinut hyväksyvät ja ovat ystäviäsi. Ystävyys on luotettavuutta.

Tuossa osut naulan kantaan. Luotettavat ystävät, jotka hyväksyvät sinut, on suurin aarre mitä voit terveyden jälkeen omistaa. Muita väheksyvä, ylpeä ihminen ei koskaan voi päästä osalliseksi tästä rikkaudesta, jos hänelleä olisi siihen muutenkaan henkisiä edellytyksiä.

Ylpeys ennakkoluulo kirjoitti:

"hmiselle on muuten aivan sama hyväksyykö toiset sinua vai ei. Ongelma on yleensä niillä, ketkä eivät voi tai osaa toista ihmistä hyväksyä."

Tuo on täysin totta, ylpeys on suurempi ongelma ja vahinko kantajalleen kuin niille, ketä kohtaan hän osoittaa ylpeyttä. Se tosin nakertaa ihmistä, jos hän kohtaa jatkuvasti väheksyntää, mutta oletkin ottanut sen huomioon seuraavassa lauseessasi. Ylpeä ihminen vahingoittaa itseään ja yhteisöä, ainakin ajaa toisia tehokkaasti luotaan.

Tärkeintä on jokaisen hyväksyä itse itsensä ja toisaalta valita lähipiiriinsä vain niitä ihmisiä, jotka sinut hyväksyvät ja ovat ystäviäsi. Ystävyys on luotettavuutta.

Tuossa osut naulan kantaan. Luotettavat ystävät, jotka hyväksyvät sinut, on suurin aarre mitä voit terveyden jälkeen omistaa. Muita väheksyvä, ylpeä ihminen ei koskaan voi päästä osalliseksi tästä rikkaudesta, jos hänelleä olisi siihen muutenkaan henkisiä edellytyksiä.

Lue lisää

Tiettyä ylpeyttä on myös se, että kunnioittaa itseään tarpeeksi pystyäkseen puolustamaan itseään. Kun sinua lyödään toiselle poskelle, niin miksi kääntäisit toisen posken uutta iskua varten? Siinä vaiheessa jo minä lyön takaisin.

"yliopiston käyneet ovat usein ihailtavan nöyriä, eivätkä ylpeile koulutuksellaan tai ammatillaan, päinvastoin ymmärtävät yleensä pysyä keskustelunaiheissa joissa kaikki voivat olla mukana."

Tuo on niin kutsuttua sydämen sivistystä, jota mikään oppilaitos ei opeta.

Asiaan voisi myös vaikuttaa AMK-opetuskulttuuri. Monilla aloilla on aika räväköitä opettajia ja oman koulutusalan buustaaminen ja ylistäminen omille oppilaille on ihan tavallista. Siinähän sitä ryhmähenkeä nostetaan. Turha ottaa niin vakavasti koko asiaa.