Miespelko

Olen 16, asun lastensuojelulaitoksessa, ja ongelmani on että kammoan vieraita miehiä syksyisen tapahtuman takia. Laitoksen ohjaajiin tottumiseen meni noin neljä kuukautta, enkä vieläkään päästä ketään metriä lähemmäs, kosketuksesta joudun paniikkiin. Laitoksessa on nyt uusi miesopiskelija, enkä vieläkään pysty olla samassa huoneessa hänen kanssaan. Yhtenä viikkona meni jo paremmin, mutta jokaöisten painajaisten takia otin kunnolla takapakkia. Opiskelija on todella mukava, arvostaa omaa tilaani, tietää tilanteeni eikä painosta minua lainkaan, hän on juuri sellainen johon kaiken järjen mukaan voisin helpoiten oppia luottamaan, mutta ei. Tämän lisäksi laitoksen toiseen yksikköön, jossa käymme koulua, tuli myöskin uusi opiskelija, ja joudun viettää välitunnit koulutiloissa alakerrassa jonne muut eivät saa tulla tuntien välissä. Pelkään että he tekevät jotain, koskevat muhun, pistää mut kokemaan sen kaiken uudestaan. Koulun jälkeen siinä yksikössä jossa olen en pysty kuunnella musiikkia koska haluan kuulla jos joku tulee huonettani kohti, sisustin huoneeni niin että voin istua sängyllä selkä seinää vasten ja nähdä huoneeni ovelle ja ikkunasta ulos, pihaan johtavalle tielle. Pidän selkäni seinää vasten ettei kukaan pääse taakseni huomaamatta, syön silloin kun oman opiskelija käyttää muita nuoria kaupassa tai vien ruoan huoneeseeni, jos edes pystyn syömään. Opiskelijan ollessa paikalla elämäni on yhtä helvettiä, ahdistaa ja pelottaa, enkä pääse tunteista eroon. Haluan oppia olemaan pelkäämättä miehiä, haluan oppia luottamaan heihin niin kuin ennen mutten edisty ollenkaan ohjaajien ja psykiatrin avusta huolimatta, mitä teen?
2173
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

En tiedä mikä on se "syksyinen tapahtuma" mutta olipa mitä vaan niin en osaa muuta sanoa kuin että ei kannata yleistää kaikkia miehiä samanlaisiksi yhden pa8kan takia. Onhan niitä pa8koja naisissakin.

Yritä ajatella ihan jotain muuta, mukavia asioita, aloita vaikka joku harrastus johon keskityt että unohdat ikävät asiat. Et ole maailman ainoa jolle on tapahtunut ikäviä asioita, kyllä miehillekin tapahtuu ikäviä asioita. Ei vaan pidä antaa niiden ottaa valtaa koko elämästä, ikävä asiasi tapahtui syksyllä mutta jo heti seuraavana aamuna alkoi uusi päivä ja ikävä asia on eilisen asia. Katse kohti parempaa tulevaisuutta :)

Äänestä

tuli mieleen tutustuminen toisella tapaa: kirjeenvaihto. Saa kontaktia toiseen ja toisen ajatuksiin ilman fyysistä läheisyyttä. Kirjoitat että miesopiskelija on mukava ja tietää tilanteesi. Jätä hänelle jonnekin nimellä kirje jossa kysyt kirjeiden tai lyhyempien viestien vaihtoon ilman lähikontaktia. Tutustuminen toiseen ja tieto hänen ajatuksistaan saattaisi vähentää pelkoasi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


OnlyPanic kirjoitti:

Olen 16, asun lastensuojelulaitoksessa, ja ongelmani on että kammoan vieraita miehiä syksyisen tapahtuman takia. Laitoksen ohjaajiin tottumiseen meni noin neljä kuukautta, enkä vieläkään päästä ketään metriä lähemmäs, kosketuksesta joudun paniikkiin. Laitoksessa on nyt uusi miesopiskelija, enkä vieläkään pysty olla samassa huoneessa hänen kanssaan. Yhtenä viikkona meni jo paremmin, mutta jokaöisten painajaisten takia otin kunnolla takapakkia. Opiskelija on todella mukava, arvostaa omaa tilaani, tietää tilanteeni eikä painosta minua lainkaan, hän on juuri sellainen johon kaiken järjen mukaan voisin helpoiten oppia luottamaan, mutta ei. Tämän lisäksi laitoksen toiseen yksikköön, jossa käymme koulua, tuli myöskin uusi opiskelija, ja joudun viettää välitunnit koulutiloissa alakerrassa jonne muut eivät saa tulla tuntien välissä. Pelkään että he tekevät jotain, koskevat muhun, pistää mut kokemaan sen kaiken uudestaan. Koulun jälkeen siinä yksikössä jossa olen en pysty kuunnella musiikkia koska haluan kuulla jos joku tulee huonettani kohti, sisustin huoneeni niin että voin istua sängyllä selkä seinää vasten ja nähdä huoneeni ovelle ja ikkunasta ulos, pihaan johtavalle tielle. Pidän selkäni seinää vasten ettei kukaan pääse taakseni huomaamatta, syön silloin kun oman opiskelija käyttää muita nuoria kaupassa tai vien ruoan huoneeseeni, jos edes pystyn syömään. Opiskelijan ollessa paikalla elämäni on yhtä helvettiä, ahdistaa ja pelottaa, enkä pääse tunteista eroon. Haluan oppia olemaan pelkäämättä miehiä, haluan oppia luottamaan heihin niin kuin ennen mutten edisty ollenkaan ohjaajien ja psykiatrin avusta huolimatta, mitä teen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu