No niin, te jotka asutte kerrostalossa ja olette saaneet totutettua pennun olemaan vähän aikaa yksin kotona. Miten onnistuitte ja säilyikö naapurisopu? Itselläni on 9 viikkoinen russelipentu ja ´välillä tulee tilanteita että joutuu jäämään yksin. Silloin huutaa ja laittaa likoon kaikki mahdoliset äänet mitkä vain osaa. Sama juttu myös kun mennään autolla ja pentu on kuljetusboxissa. Myös öisin itkee sängyn vieressä ja silloin varsinkin tuntuu että kuuluu naapuriin, mutta kun ollaan sovittu ettei koira nuku sängyssä.. Vinkkejä kaivataan. Naapureille kyllä olen kertonut että meillä on pentu ja toivottavasti ei kuuluu paljon vikinää tms..
Yksinoloon totuttaminen
Omistaja
7948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kannatta lukea Tuire Kaimion kirja pennun kasvatus. siinä on hyvät ohjeet yksinolon harjoitteluun alkaen ihan siitä että pentu jää esim. keittiöön yksin ja itse olet olkkarissa.
itse toimin oman pentuni (myöskin terrieri)kanssa ohjeiden mukaisesti ja nyt ollaan tosi mallikkaasti yksin kotona.
Joo, kirjassahan puhutaan että koira olisi keittiössä aitauksessa, miten itse teit? En raaskisi mitään aitaus alkaa nyt hankkimaan. Ideahan oli kai siinä, että koira näkee keittiöstä muualle. Meillä kun keittiön ovessa ei ole edes mitään lasia. Jos tekisin muuten kirjan mukaan, mutta pitäisin keittiön oven kiinni, toimiíkohan..?
en laittaisi ovea kiinni, koska sitten pentu ei näe sinua ja sitten tilanne on sama kuin että olisit poissa kotoa. Itse ostin rautakaupasta tukevaa minkkiverkkoa (metrin pätkän saat muutamallla eurolla) ja tein oviaukon eteen esteen joka on reunoista kiinni koukuilla. siten koko keittiö on pennun käytössä. ja pentu pystyi näkemään minut.
niin ja muutenkin on hyvä että koiralla on joku tietty alue rajattu kuten keittiö silloin kun se joutuu olemaan yksin kotona. pentu tuntee olonsa turvallisemmaksi kuin isossa asunnossa ja tuhotkin jäävät pienemmälle ;)
ja tuosta boxissa pitämisestä. kannattaa ottaa boxi sisälle ja laittaa nameja boxiin niin että pentu menee sinne syömään. sitten vaikka annat pennulle luun ja laitat boxin oven kiinni ja annat sen rauhassa mutustella luuta siellä. pikku hiljaa pentu oppii että boxi on mukava paikka ja tuntee olonsa siellä turvalliseksi.aluksi kuitenkin ihan lyhyitä aikoja. sitten vain siirrät boxin autoon ja annat taas nameja jne.. kyllä se pentu sen oppii. ajan kanssa vaan!
meillä ainakin toimi tämä konsti : jätä pentu johonkin huoneeseen ja siirry itse pois siitä huoneesta ja laita ovi kiinni . jos pentu alkaa uikuttaa tai tehdä jotain muuta vastaavaa sano sille vain yksinkertaisesti huutamatta EI ja mene taas pois . ole siellä aluksi vain muutamia minuutteja , ja kun menet taas pennun luo , kehu sitä . sitten voit lisätä pikku hiljaa sitä aikaa että olet poissa , ja pentu alkaa tajuta että sinä tulet aina takaisin
Tuota yksinoloa jännitin minäkin kaikkein eniten. Luin Tuire Kaimion kirjan. Sitten pentu tuli...
Ekana yönä suljin pennun aidan taakse ja nukuin itse keittiön lattialla aivan aidan takana. Pentu vinkui hiljaa 20 min ja nukkui lopun yötä.
Seuraavana yönä siirryin olohuoneeseen niin että olin tavallaan lähellä, mutta se ei nähnyt minua. Vinkui 10 min ja nukkui lopun yötä.
Sitten siirryin yläkertaan nukkumaan eikä pentu ole pitänyt kertaakaan meteliä yöllä.
Muu yksin olo... Kaimion opit eivät toimineet. Koira vaan vinkui jos suljin sen hereillä ollessaan aidan taa ja olin itse aidan toisella puolen. Joten lopetin semmoisen koulutuksen. Kun loma loppui ja tuli töihin lähdön aika, jätin pennulle puuhapallon ynnä paljon muuta revittävää: maitopurkkeja, wc-rullan pahveja jne. Naapurit eivät valita eikä haukkua tai vinkua kuulu oven takaa. Tuhoja ei ole tullut. Pentu on puolivuotias.
...pentu nukkui aluksi kuljetusboxissa sänkymme vieressä, eli tottui boxiin (=oma pesä)siten. Voi olla, ettei koko kuljetusboxi ole autossa vinkumisen syy, vaan auto itse. Näin oli ainakin meillä. Pentu alkoi itkemään heti autoon saavuttuamme, oli hän sitten boxissa tai sylissä. Autoon tottumiseen meni muistaakseni jokuinen viikko. Nykyään neiti matkustaa takapenkillä omassa boxissaan ongelmitta.
Luin myös Kaimion kirjan, mutta en tehnyt "opetuksien" mukaan. Ekana päivänä jätin pennun yksin tunniksi, tokana päivänä kahdeksi jne. Lisäksi kävin vajaan kuukauden ajan ruokatunnilla ulkoiluttamassa, antamassa ruokaa ja hellyyttä. Mitään ei ole koskaan tuhottu, eikä vinguttu/haukuttu. Nykyään töihin lähtiessäni koirani vaistoaa sen ja menee jo valmiiksi ikkunaan katselemaan "maailman" menoa. Olen kuullut sanottavan, ettei koiraa kannata hankkia lomalla, muuten loman loppuminen on iso stressi kun lauma ei olekaan saatavilla koko ajan. Meillä yksinoloon totutettiin heti, ja ongelmia ei ole ollut. Jätän toki koiralleni puruluun ja lempparilelut päiväksi.
Meidän neidistä on näillä eväillä kasvanut reipas ja hyväluontoinen koiruli!! :-)