Joo eli epäilen, että mulla on tietynlainen sairaus. Olen huomannut, että teen tiettyä asiaa, joita en usko kovinkaan monen tekevän...
Eli siis, jos esimerkiksi laitan vaikka minun puhelimeni pöydän reunalle, ja se menee siihen reunalle silleen tasaisesti ja hienosti, en raaski nostaa sitä.
Toinen esimerkki, koska tuo voi olla vähän epäselvä:
Jos pelaan kännykällä ja kun rasvaisine käsineni vedän näytöllä ylös alas (niin kuin normaalistikin kaikki älypuhelimilla tekee) niin jos sormenjäljet näytössä tekevät vahingossa hienon kuvion näyttöön, en raaski käyttää kännykkää enää ja "tuhota" kuviota.
Onko tällaista sairausta olemassa? Olenko ensimmäinen? Olenko hullu? Kutsun itse tätä nimellä "raaskimattomuus".
En vaan suorastaan kykene estää tätä. :'(:'(
Eli siis, jos esimerkiksi laitan vaikka minun puhelimeni pöydän reunalle, ja se menee siihen reunalle silleen tasaisesti ja hienosti, en raaski nostaa sitä.
Toinen esimerkki, koska tuo voi olla vähän epäselvä:
Jos pelaan kännykällä ja kun rasvaisine käsineni vedän näytöllä ylös alas (niin kuin normaalistikin kaikki älypuhelimilla tekee) niin jos sormenjäljet näytössä tekevät vahingossa hienon kuvion näyttöön, en raaski käyttää kännykkää enää ja "tuhota" kuviota.
Onko tällaista sairausta olemassa? Olenko ensimmäinen? Olenko hullu? Kutsun itse tätä nimellä "raaskimattomuus".
En vaan suorastaan kykene estää tätä. :'(:'(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jaa tuskin olet ensimmäinen ja ei kuulosta vakavalta. Eikö hullu ja sairas ole muutenkin sama asia?
Sama vika täälläkin. Minun tapauksessani se liittyy AS-syndroomaan ja sille tyypilliseen järjestelytaipumukseen.
Jonkinnäkönen neuroosi varmaan. Ei tuo nyt vielä vakvaa ole, mutta jos rupee pahenemaan tai selvästi rajoittamaan elämää, kannattaa mennä lääkärin. Joku ortopedi mulle antoi joskus hyvän nyrkkisäännön siitä, milloin vaivoja kannattaa hoitaa, eli kun ne rajoittavat normaalia elämää. Tietysti tuolloin puhe oli raajoista, mutta eiköhän se ole hyvä ohjenuora myös henkisten ongelmien kanssa.
Täällä toinen lievästi neuroottinen, omat sotkut ei sinänsä häiritse, mutta muualla ärsyynnyn jos vaikka kaappien ovet ovat puoliksi auki. Koittaisivat päättää, halutaanko ne nyt pitää auki vai kiinni. Korttia pelatessa myös kääntelen aina kortit minusta katsoen oikein päin ja järjestelen ne. En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät järjestele korttejaan tai käännä niitä. Miten herttaa muka voi pelata jos kortit eivät ole maittain suuruusjärjestyksessä, hertat ja padat oikealla, ristit ja ruudut vasemmalla?
Ei kuulosta siltä, että toi hankaloittaisi mitenkään huomattavasti sun elämää, ainakaan vielä. Kaikilla meillä on outoja tapoja, joillain enemmän ja joillain vähemmän. Ehkä sulla on jotain OCD-taipumuksia, vaikka oireet ovatkin aika harmittomia. En huolestuisi, et ole hullu etkä sairaskaan!
En huolestuisi, itselläni on hieman noita muistuttavia taipumuksia.
Luulen, että tuo on aika tavallista.
Perfektionistisuutta tai pakkomielteisyyttä. Ei kai tuo ole kovin vakavaa, jos et silloin sitä kännykkää tarvitse. Perusjuonen ymmärsin. Kännykän näyttöön on kiva piirrellä sormilla. Ja se ärsytys, kun joudut pyyhkimään ne pois :D