Miten on maalattu gofpalloefekti jona olen nänyt ainaki uusien Bavarioiden pohjassa?
Golfpalloefekti
7+3
42840
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Onko Se siis samanlainen appelsiinipinta kuin vanhemmissa itäautoissa oli ?
halvalla ja huolimattomasti?
Itseasiassa kilpapuolella tiedetään että appelsiinipinta parantaa vauhtia ja vähentää märkäpinnan hidastavaa vaikutusta.
Ehkä sakemannit ovat vain pikkaisen edellä suomalaisia nettipurjehtijoita.
Annapa muillekin sellainen linkki, jossa kilpailijoille suositellaan appelsiinipintaa. Minä olen tähän saakka nähnyt vain suosituksia hiomisesta toinen toistaan hienommilla papereilla.
Ettei vaan olisi mainoskikkailua? Miten laitat sen "golfpallo"-pinnoituksen, kun ekaa kertaa maalaat antifoulingin uuteen saksalaisveneeseesi?
Halvimmalla maalaustelalla tulee kyllä appelsiinipinta, mutta parantaako se oikeasti vauhtia ja peilin sileä pohja olisikin vaihteeksi vanhanaikainen?
Golfpallokuviolla kenties halutaan viitata vanhaan legendaan delfiinin pinnan soveltamisesta kilpaveneiden pohjiin.
Bavarian tuotantolinjalla saadaan aivan varmasti veneen pohjaan niin tasainen pinta kuin halutaan, ilman mitään lisäkustannuksia.
Joku hyvä syy siis on, jos pintaan tehdään jokin kuviointi. Täysin tasainen pinta ei ole paras laminaaristen virtausten kannalta. Satunnaisesti karhea pinta ei ole parempi, mutta golfpallon pintaa muistuttava pinta on.
Toinen juttu on sitten se, kannattaako tällaista pintaa tehtaalla tehdä, kun muutaman amatöörimaalauksen jälkeen hyöty on joka tapauksessa hävinnyt.
Bavariaa ylipäätään on turha pilkata valmistuksen laadusta, joka on taatusti yhtä hyvä tai parempi kuin minkä tahansa sarjavalmisteisen veneen nykyisin. Kalliit one-offit ovat asia erikseen, mutta ei kai nyt kukaan tosissaan kuvittele, että esimerkiksi jokin suomalainen muutaman veneen vuodessa tekevä konkurssin partaalla kituuttava nyrkkipaja pystyisi lähellekään Bavarian laatuun, hinta-laatu-suhteesta puhumattakaan?
Väitän, että uusi Bavaria on useimmille täälläkin viisasteleville vene, jonka ottaisivat oikein mielellään itselleen - jos olisi varaa. Itselläni ei Bavariaa ole.
Golfpallon pinnassa on kuoppia sen vuoksi, että synnyttävät virtaukseen pyörteitä. Pyörteillä saadaan täytettyä nopeammin pallon perässään vetävä "alipainevana", joka lisää kokonaisilmanvastusta. Noiden kuoppien edullisuus siis liittyy nimenomaan pyöreän esineen kokonaisvastuksen pienentämiseen. Kuopista ei ole hyötyä virtaviivaiseksi muotoiluilla esinellä kuin erikoistapauksissa (esim lentokoneen siipi kestää sakkausta paremmin, jos etureunassa on klommoja tms.). Muutenhan tuota käytettäisiinkin lentokoneissa, jossa polttoaineenkulutusta pyritään vähentämään kaikin keinoin.
Puuttumatta tuohon aloitustrolliin, niin aikoinaan 3M kehitti kalvon USA:n Americas cup veneeseen ja sen ideana oli nimenomaan saada hieman golfpallomainen pinta veneen pohjaan. Käsittääkseni siitä oli jopa hyötyä. Eli ei ihan kaukana totuudesta, vaikka ei tuo kyllä kotikonstein onnistuisi ja lienee muutenkin jo unholaan jäänyt juttu.
"Täysin tasainen pinta ei ole paras laminaaristen virtausten kannalta. Satunnaisesti karhea pinta ei ole parempi, mutta golfpallon pintaa muistuttava pinta on."
Golfpallon pinta ei toimi lainkaan veneen pohjassa evistä puhumattakaan. Tai no toimii se, sillä pinnan ideana on muuttaa virtaus turbulenttiseksi. Turbulenttisellä virtauksella on huomattavasti suurempi kitkavastus, mutta golfpallon tapauksessa virtauskenttä muuttuu tietyllä nopeusalueella siten, että muotovastus laskee enemmän kuin kitkavastus kasvaa.
Purjeveneellä muotovastus on olematon, käytännössä kaikki vastus tulee kitkavastuksesta ja aallonmuodostusvastuksesta. Golfpannon pinnalla siis kitkavastus kasvaa (ja evien toiminta huonontuu), mutta mitään positiivista ei tapahdu.
Purjeveneisiin on kyllä kehitetty pintakuvioita, joilla pidetään virtaus mahdollisimman pitkään laminaarisena, jolloin kitkavastus alenee (päinvastoin kuin golfpallolla). Nämä kuviot ovat hyvin pieniä, erittäin vaikeasti tehtäviä, maalaus peittää ne ja ne toimivat vain tietyllä nopeusalueella. Lisäksi ne ovat kiellettyjä kilpapurjehduksessa, kuten myöt veteen lisättävät kemikaalit, joilla pääsee vielä parempaan tulokseen.
Onko uusissa Bavarioissa siis gelcoatissa joku kuviointi vai puhutaanko tässä myrkkymaalin tai primerin jälkeisestä pinnasta?
Onkohan tää palsta jokin kehareiden kokoontumispaikka.
Kyllä lentokoneessa laminaarivirtaus ja sen myötä imu/noste on tärkeämpää kuin polttoiainekulutus. Jos virtaus lentokoneen siivessä ei pysy laminaarisena kone sakkaa ja tippuu.
Kilpauimareiden puvutkin ovat nykyään monttupintaisia samasta syystä.
Ihan samasta syystä kuin golfpallon pinta on montuilla.
Itseasiassa taisi olla myytinmurtajissa jossa auton pinta tehtiin golfpallomaiseksi ja se vähensi polttoaineen kulutusta.
Tänne veneilyn kehitysmaihin tulee asiat vaan pikkaisen myöhässä. Ja vanhoilla parroilla on jutut pinttyny päähän turhankin syvään. Toiset jopa kiillottavat veneen pohjan kisoihin, toiset taas hiovat kiillon rikki, koska sillon jo turbulenttisuus lisääntyy.
Tilannehan on sama kuin porattaisiin pieniä reikiä veneen pohja täyteen ja puhallettaisiin sinne ilmaa, liukuminen paranisi heti. Samoin ilmakiekkopöydässä kiekko liukuu huomattavasti paremmin kun ilma on päällä.
Moottorivenepuolella pikaveneilijät eivät ole pitkiin aikoihin vahanneet pohjia vaan hionaat karheaksi.
Olisikohan entinen ennätys rikottu? Ainakin puoli tusinaa väitettä ja jokainen niistä väärin.
Tasainen pinta on tietennkin mahdollista toteuttaa vaikka kotinikkarin autotallissa. Se vain maksaa itse tekijälle paljon työtunteja ja teollisella tuotantolinjalla lisää selvästi kustannuksia. Miten ihmeessä kuvittelet Bavarian pystyvän siihen ilman lisäkustannuksia?
"Kyllä lentokoneessa laminaarivirtaus ja sen myötä imu/noste on tärkeämpää kuin polttoiainekulutus. Jos virtaus lentokoneen siivessä ei pysy laminaarisena kone sakkaa ja tippuu."
Meni siipiprifiili liian yksinkertaisesti. Katso Airfoil Turbulator eli turbulenssilla pienennetään kokonaisvastusta. Ja osasakkaustilassa voi hyvin lentää. Mutta jatketaan purjehduksella ja pinnan karheudella.
Saksassa näytetään tutkittavan purjeen pinnnan hallittua epätasaisuutta. Tarkoitus on matkia linnun siipeä. Purjeen tehon sanotaa lisääntyvän yli 20%!
Entä kilpapurret käytännössä? En huomannut, että pintojen epätasaisuutta olisi haettu teknologian huippua edustavissa raasereissa.
http://www.americascup.com/en/home.html
http://www.voilemagazine.com/2014/02/il-a-tout-compris/
VOR 70 –veneiden pohjat näyttivät olevan sileiksi hiottuja.
Puma:n pohjan kiillotukseen käytettiin Hullkote Speed Polish:ia eikä suinkaan karhennettu golfpallopinnaksi.
http://www.mclubemarine.com/hullkote/index.php?c=hullkote_puma
Jokainen voi katsoa wikipediasta, miksi golfpallon pinnassa on kuoppia:
"the dimples on the surface of a golf ball cause the boundary layer on the upstream side of the ball to transition from laminar to turbulent. The turbulent boundary layer is able to remain attached to the surface of the ball much longer than a laminar boundary and so creates a narrower low-pressure wake and hence less pressure drag. The reduction in pressure drag causes the ball to travel farther."
Eli hiokaa ne pohjat edelleen vesihiomapaperilla.
Golfpallon pinnan ja veneenpohjan vertailussa on syytä hoksata ratkaisevat erot:
- Golfpallo liikkuu ilmassa, vene vedessä. Tiheys ja viskositeetti ovat täysin erilaiset, aero- ja hydrodynamiikka eroavat!
- Muoto ja nopeus ovat täysin erilaiset
Tässä helppolukuista taustatietoutta, miksi veneen pohja ei ole golfpallo: http://www.mothboat.com/Building/waxon.html
Veneen kaikki vedenalaiset ulokkeet, kuten potkuri, lisäävät kulkuvastusta. Pohjan vähäinenkin kasvullisuus jarruttaa.
Purjeveneen pohjan sileydellä on käytännön merkitystä. Väitetään, että 360-vesihiomapaperilla hiottu pohja verrattuna pensselillä maalattuun merkitsisi 3% nopeuseroa sileämmän pohjan hyväksi. Pohjan vahauksesta on haittaa.
http://www.fsc.com.au/cproot/1076/3/kim-klaka-how-smooth-a-bottom.pdf
Kyllä nyrkkipajassa pystytään vaikka kuinka korkeaan laatuun, mutta se toki maksaa enemmän.
"Tiheys ja viskositeetti ovat täysin erilaiset, aero- ja hydrodynamiikka eroavat!"
Vesi ja ilma ovat täysin identtisiä, jos Reynoldsin luku on sama, ei olla lähellä äänennopeutta (lähinnä ilma) ja vesi ei kavitoi.
Esimerkiksi köli (tai golfpallo) vedessä 6 kn vauhdissa toimii täysin samalla tavalla kuin siipi (tai golfpallo) ilmassa n. 80 kn vauhdissa maan tasolla tai n. 200 kn vauhdissa 10 km korkeudessa.
On täysin tunnettu ja todistettu fakta (jo 1800-luvulla!), että pinnan karheus vaikuttaa merkitävästi kitkaan ja vauhtiin niin veneissä, lentokoneissa kuin putkivirtauksissa. Vaikeampia asioita sen sijaan on pohjan karheuden määrittäminen maalauksen tai hionnan jälkeen.
Talonpoikaisjärjellä en usko Joakimin selitykseen, että golfpallo toimisi vedessä 6kn vauhdissa samoin kuin ilmassa 80kn vauhdissa. Olen ymmärtänyt, että golfpallon lentoon/nosteeseen ilmassa vaikuttaa sen pyörimisliike suunnilleen yhtä paljon kuin sen pintakuviointi. Jos golfpallo etenee vedessä, pyöriikö se samoin kuin ilmassa ja toimiiko pintakuviointi vedessä hitaassa nopeudessa samoin kuin ilmassa suuressa nopeudessa?
Miksi pyörivä golfpallo ja pyörimätön sukkulamainen purjevene käyttäytyisivät hydrodynaamisesti samoin?
Spinnaus onkin näköjään hurja, lennon alussa jopa 3000rpm ja vaikuttaa myös nosteeseen ja pallon ilmalennon pituuteen
http://www.furthereducationlessontrader.co.uk/Mech_Eng_Golf Ball Aerodynamics.pdf
Talonpoikaisjärki on aerodynamiikassa erittäin huono työkalu. Usein aeromystiikastakin puhutaan. Aerodynamiikka ei minullekaan kovin outo aihe ole, mutta useammin kuin kerran Joakim on ajatuksiani korjannut. Enkä vähääkään epäile, etteivätkö korjaukset olisi olleet oikeita. Se Reynoldsin luku on jo vanha keksintö ja edelleen täysin pätevä kaikkeen skaalaukseen dimensioiden ja viskositeetin mukaan.
Tähän aiheeseen ei pyöriminen oikein ole relevantti. Golfpallo ei pyöri, jos sen vaikkapa tiputtaa alas rakennuksesta tai laittaa tuulitunneliin. Sen virtauskenttä on täysin identtinen vedessä ja ilmassa, jos Reynoldin luku on sama. Myös pyörimisen vaikutus virtauskenttään ja voimiin on sama.
Eroa tulee sitten hitausvoimissa ja nosteessa (siis Archimedeksen lain perusteella tulevasta ei virtauksista johtuvasta nostovoimasta) ellei golfpallon massaa muuteta. Näillä on sitten merkitystä pyörimiseen vaikuttaviin voimiin ja siihen miten pitkä lentorata pallolla on vedessä ja ilmassa. Aivan vastaavia eroja tulee myös ilmanpaineen ja lämpötilan mukaan. Korkealla ja lämpimässä golf-pallo lentää pidemmällä kuin matalalla ja kylmässä.
Golfpallon vastus lasketaan kaavalla F=0,5*Cd*A*rho*V^2. Cd riippuu vain Reynoldsin luvusta ei väliaineesta. Kuopat pallossa vaikuttavat täysin identtisesti Cd:hen ja virtauskenttään väliaineesta riippumatta.
Eikä ne kuopat golfpallossa edes ole sitävarten että yritetään saada ilmanvastus pienemmäksi. Ne on vaan ihan sitä varten, että saadaan pallo kulkemaan ilmassa suorempaan....
Luitkohan sittenkään kommentoimasi viestin aerodynamiikkalinkkiä, jossa golfpalloa ja venettä vertailtiin? Ei se minusta vaikuttanut mitenkään "aeromystiikalta". Historiallaista Reynoldsin lukua ei siinäkään vähätelty.
Kyllä ne kuopat saavat pallon lentämään paljon pidemmälle.
No ,ei se nyt ainakaan noin ole....vähän asenetta peliin 5674 : n.
Uloimman lasikuituverkon päällä on liian vähän gelcoatia ja verkko
näkyy / tuntuu läpi.
Kaikki tähänastiset kommentit ovat höpön höpöä. Bavariat maalattiin yleensä kauhealla kiireellä yötä myöten alihankintana Suomessa. Laminaatin laatu pohjassa ja kyljissä oli jo tehtaan jäljiltä kuin golfpallon pinta. no, onhan ainakin rowingia käytetty. Ei kyllä kerro mitään osaamisen tasosta.
sanoo läheltä seurannut saksalainen ,joka kirjoittaa sujuvasti suomeksi....ha haa
Näin Sotshin kisojen jälkeen voi muistella myös suksien pohjakuviointeja niillähän myös yritetään kitkaa pienentää! Ja vesipatjan päällä Se suksikin luistaa.,..
Paremmin veden kuin jään/lumen.
Mutta vielä paremmin liukuisi jos välissä olisi ilmaa.
Kyllä se tänne takapajulaankin vielä tuo maailman tieto tulee.
Joku päivä naureskelette kun katselette tulevaisuuden kilpaveneiden pohjia ja toteatte kuinka olittekin itsepäisiä ja tietämättömiä.
Oma veneeni tuotiin maahan vuonna 2005 kesäkuussa. Silloin oli yhtäaikaa maahantuojan alihankkijoiden toimesta työnalla n. 30 venettä. Kiirettä oli ainakin meillä, kun kesäloma painoi päälle. Telakalla näin meidän veneen pohjan ennen käsittelyä. Se oli täydellisen sileää, valkoista gelcoattia.
Seuraavana keväänä paikkamaalasin veneen pohjan myrkkymaalia ja huomasin, että alihankkijalta oli kiireessä unohtunut primerikäsittely kaikkien neljän venepukin tallan kohdalta. Maahantuojan (JL) kommentti asiassa oli, että tehdas ei edes suosittele primerointia, koska ulkopinta on tehty vettä läpäisemättömästä materiaalista. No, minä kuitenkin primeroin tallanjäljet ja koko pohjan neljällä lisäkerroksella.
Jos venevalmistaja haluaisi parantaa tuotteensa nopeutta, se ei ainakaan asentaisi yhteenkään veneeseensä kiinteälapaista potkuria.
Näköjään ostajalle voidaan satuilla milloin mitäkin, kuten tuo maahantuojan selitys venepukin tassujen alta maalamattomaksi jättäminen!
…. joko kiinteälapaisen potkurin haittakin eliminoituu golfpallopohjalla?
Suksien ja veneiden pohjilla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Suksien pohjissa erittäin oleellista on pintajännitys. Suksien pohjamateriaalilla on äärimmäisen suuri pintajännitys, jolloin vesi pisaroituu eikä ole kalvona. Tällöin suksi ei "ime" kiinni latuun. Vesi syntyy kitkan ja paineen vaikutuksesta. Näitä ilmiöitä hallitaan suksen painealueilla, pohjan kuvioinnilla ja voiteilla kelin mukaan.
Veneen pohja taas on upoksissa vedessä, jolloin pohjassa on aina yhtenäinen vesikalvo ja pintajännityksellä (mm. vahaus) ei ole mitään merkitystä mihinkään. Vastus riippuu rajakerroksen tyypistä (laminaarinen vs. turbulenttinen) ja sen paksuudesta. Molempiin vaikuttaa pinnan karheus negatiivisesti. Hyvin tarkkaan suunnitellulla ja erittäin hienojakoisella pohjakuvioinnilla on mahdollista pitkittää laminaarin virtauksen aluetta. Tälläinen ei onnistu kuin suuren rahan projekteissa ja kilpailusäännöt kieltävät sen.
Tiedätkös kun nykyään on se internet. Enää ei täällä takapajulassa tarvitse odottaa kirjekyyhkyn tai postilaivan saapumista tietääkseen, mitä maailmalla tiedetään. Jo vuosikymmenet sitten tieto tuli sähköisesti samana päivänä ja viimeisetkin yksityiskohdat lentopostissa.
Ilman sitä hitec-tietoakin tiedämme, että sarjatuotannossa säästetään rahaa ja sileän pinnan tuottaminen vie sitä.
Golfpallosta en kyllä mallia lähtisi veneeseen ottamaan, vaan esimerkiksi hauen suomukuviosta. Sitä kun tarkastelee niin mutulla sanoisin, että porrastettujen suomujen rajapintaan muodostuu pyörre, joka toimii laakerina. Itselläni on kuitenkin epäilys, että tuon muodostuminen vaatii jonkun tietyn nopeuden ylittämisen (hauen nopea pyrähdys saalistaessa). Ts. alhaisella nopeudella kuvio aiheuttaisi vain märkäpinnan kasvun. Ts. nopeuden alenemisen.
Hauki on todella limainen kala, joten jotain tasoitetta sekin käyttää.
Suomukuvioisen pohjan liukuviin moottoriveneisiin suunnitteli jo 30–40 vuotta sitten muuan ruotsalainen, jonka nimen olen unohtanut. Idea kuulosti hyvältä, mutta yksikään veneenvalmistaja ei tainnut ottaa sitä ohjelmaansa.
Hauen limasta voisi ajatusta venyttää pintakäsittelyyn kitkan alentamiseksi. Joskus menneinä vuosikymmeninä myytiin hygroskooppista kirkasta (akryyli?) maalia rajakerroksen paranteluun. Väitettiin pienentävän väliaineen vastusta. Yksi purkki varmaan vielä olisi autotallin perällä mutten viitsi lähteä etsimään nimeä. Ohut pehmeä n. 80% vettä imevä maalikerros olisi helppo valmistaa piilolasiteknologiaa matkimalla. Ei liene enää tällaisia markkinoilla?
OLisiko Hempelin uusissa maaleissa jotain samaa:
http://www.hempel.fi/fi-fi/products/hempels-silic-one-77450
Kappas vain. Ajatus on herännyt uudelleen. Silikoni on vettä hylkivää mutta silikoni- hydrogeeli- kopolymeeri on kosteiden pehmeiden piilolasien teknologiaa, Hydrofiilinen sekä silikonin liukastama pinta voisi ainakin teorian tasolla olla liukas. Jos hydrogeeli olisi pehmeä ja vesipitoisuudeltaan suuri niin sitten olisi hauen limalla kilpailija.
Kylä kunnon silikonit lisää aina vauhtia, ainkin miesten....