Miksi AL lopetti?

Kändis

Maineikas E-Amerikan linja AL on siirtynyt historiaan. Viimeiset valkokylkiset vesien partaveitset Atlanta ja Aurora myytiin 1980-luvun puolen välin kieppeillä. Miksi ne myytiin ja miksi koko linja lopetettiin? Tästä asiasta heitettiin huulta ja intettiin hiljattain "pansuunien" saunaillassa. Kuka tietää? Siirtyikö rahdit ruotsalaisille vai eikö niitä enää ole E-Amerikkaan ja sieltä tänne? Boniksen merimieskirkkokin lienee lopetettu vai pidetäänkö sitä siirtolaiskirkkona?

28

8387

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ex-seiluri

      AL:n stoorista kannattaa lukea tämän vuoden "Laiva" lehdistä. Laiva 1-3 kertoivat yhtiön tarinan laivojen historioineen. Hyvä juttu.

      AL:n lopettaminen osui yleiseen merenkulun lamaan. Rahdit alkoivat siirtyä kontteihin, eikä suomalaisilla ollut enää mielenkiintoa - varsinkin kun Suomen lipusta oli tehty merenkulukjärjestöjen osavaikutuksella niin kallis - uusia kalustoa. Norjalaiset ja ruotsalaiset jatkoivat linjaa jonkin aikaa RoSA Linen muodossa. Tämän jälkeen Euroopan ja Etelä-Amerikan välinen liikenne on siirtynyt kansainvälisten suurten varustamoiden bisnekseksi. Tänne pohjanperukoille esim. kahvi tulee konteissa feedereillä Euroopasta.

      • Sailor

        Kävin 84 Boniksen kirkossa. Pappia ei ollut. Vain talkkari hääräili siellä. Kuulin myöhemmin että kirkko on lopettanut. Sääli vaan, kirkko oli tosi hieno.


      • lurjus

        AL:n liikenne loppui kun laivat kävivät ahtaiksi. Alkoi rahdin koonti Rotterdamiin josta se kuljetettiin eteenpäin suuremmalla kuljettajalla.
        Näin minä Atalayan entisenä messipoikana asian ymmärrän.


      • Rollisan
        lurjus kirjoitti:

        AL:n liikenne loppui kun laivat kävivät ahtaiksi. Alkoi rahdin koonti Rotterdamiin josta se kuljetettiin eteenpäin suuremmalla kuljettajalla.
        Näin minä Atalayan entisenä messipoikana asian ymmärrän.

        Loppui ihan niin kuin finlainsin linjat kun eivat tajunneet siirtya kontti liikenteeseen!


    • jäppinen

      tosiaan yhteistyö ruotsalaisten kanssa ja konttiliikenne suurimmat syyt al:n lopettamiseen.
      vaan oli se upeata aikaa,siihen piti minunkin lopettaa merenkulku kun aurora myytiin,ja tarjolla oli vain jotain arabi-linjoja.

      • ex-AL:n kaveri

        Kuulostaa tutulta. Niin kävi minullekin. Siis Auroran lopetettua liikenteensä jäin maihin. Liekö oltu pitkäänkin SAMALLA laivalla? :o


      • hyviä aikoja
        ex-AL:n kaveri kirjoitti:

        Kuulostaa tutulta. Niin kävi minullekin. Siis Auroran lopetettua liikenteensä jäin maihin. Liekö oltu pitkäänkin SAMALLA laivalla? :o

        Olin Auroran toiseksi viimeisellä reissulla E-Amerikkaan syksyllä 1984. Lähdettiin Hesasta, sitten Norjan Aalesundiin ja edelleen Salvadoriin, Rioon, Santokseen ja Bonikseen. Takaisin tultiin Rio Granden ja muistaakseni santoksen ja Rion kautta Rotterdamiin. Yngve Sundqvist oli kipparina. Matkustajana oli mennen ja tullen suomalainen kirjailija.


      • ex-AL:n kaveri
        hyviä aikoja kirjoitti:

        Olin Auroran toiseksi viimeisellä reissulla E-Amerikkaan syksyllä 1984. Lähdettiin Hesasta, sitten Norjan Aalesundiin ja edelleen Salvadoriin, Rioon, Santokseen ja Bonikseen. Takaisin tultiin Rio Granden ja muistaakseni santoksen ja Rion kautta Rotterdamiin. Yngve Sundqvist oli kipparina. Matkustajana oli mennen ja tullen suomalainen kirjailija.

        Tuolla matkalla en ollut mukana. Sitä edellisellä kuitenkin. Yngve oli kipparina, hänhän oli Gunnarin "kakkoskippari". Pekka stujuna? niin, ja paljon muita kunnon merimiehiä ;)


      • jäppinen
        ex-AL:n kaveri kirjoitti:

        Kuulostaa tutulta. Niin kävi minullekin. Siis Auroran lopetettua liikenteensä jäin maihin. Liekö oltu pitkäänkin SAMALLA laivalla? :o

        sitä pari vuotta leppoisia vesiä etelä amerikkaan seilattua,vieläkin v*****aa kun
        se myytiin.
        täkillä tottakai ;)


      • MasaKK
        hyviä aikoja kirjoitti:

        Olin Auroran toiseksi viimeisellä reissulla E-Amerikkaan syksyllä 1984. Lähdettiin Hesasta, sitten Norjan Aalesundiin ja edelleen Salvadoriin, Rioon, Santokseen ja Bonikseen. Takaisin tultiin Rio Granden ja muistaakseni santoksen ja Rion kautta Rotterdamiin. Yngve Sundqvist oli kipparina. Matkustajana oli mennen ja tullen suomalainen kirjailija.

        Tuttu reissu. Lehtonen förstinä, Tuukkanen tsiihvinä. Konekakkonen putosi Rotterdamissa kaijalta mereen ja oli hukkua. S-sten kärysi trokauksesta Aalesundissa.


      • merimiehen tytär
        jäppinen kirjoitti:

        sitä pari vuotta leppoisia vesiä etelä amerikkaan seilattua,vieläkin v*****aa kun
        se myytiin.
        täkillä tottakai ;)

        Löysin keskustelupalstanne juuri. Olen tsiihvin tytär ja kysyisin, onko teissä ketään Ms Actinialla seilannutta? Olisi kiva kuulla kokemuksista?


      • löytyy
        merimiehen tytär kirjoitti:

        Löysin keskustelupalstanne juuri. Olen tsiihvin tytär ja kysyisin, onko teissä ketään Ms Actinialla seilannutta? Olisi kiva kuulla kokemuksista?

        tällä palstalla uudella otsikolla, esim. "M/S Actinialla seilanneet, huom!!!". Olen varma että vastauksia tulee :0))


      • runde
        merimiehen tytär kirjoitti:

        Löysin keskustelupalstanne juuri. Olen tsiihvin tytär ja kysyisin, onko teissä ketään Ms Actinialla seilannutta? Olisi kiva kuulla kokemuksista?

        Hei! Seilasin Actinialla v68-70, oletko Kompan Pentin tytär? Tutustuin nyt vasta sivuihin, olisi hauska kuulla muidenkin kokemuksia!


      • Joutsenen junkki
        runde kirjoitti:

        Hei! Seilasin Actinialla v68-70, oletko Kompan Pentin tytär? Tutustuin nyt vasta sivuihin, olisi hauska kuulla muidenkin kokemuksia!

        Olipa mielenkiintoista löytää jutunpoikasta AL:n tiimoilta.
        Lyhyt aktiivinen merimiesurani alkoi koulussa Suomen Joutsenella syksyllä -65. Koulun rehtorina oli tuolloin Juho Uino - Sylvi Kekkosen veli. Siihen aikaan ei Suomessa työttömyyttä tunnettu. Jo ennen koulun loppumista joulukuussa -65 kävivät ´värvärit kimppuun´ ja jobi heltisi m/s Actinialle.
        Kotkasta alus suuntasi ulos 30.12.1965. Mukana oli ensikertalaisia linjan ylittäjiä kymmenkunta. Boniksessa oli tuolloin merimiespastorina Ismo Saarikoski, joka vei satamassa olleiden suomalaisten laivojen porukkaa eräänä sunnuntaina muualle maatilalle kesäpäivän viettoon. Matka tehtiin bussilla. Perillä urheiltiin lämpimässä etelän kelissä. Laivareissu kesti yli kaksi kuukautta.
        Matkalla poikettiin monissa satamissa - niistä voisi turinoida lisääkin, mikäli kiinnostusta moisille muisteloille ilmenee.
        M/s Actinian kuva tuossa seinällä muistuttaa päivittäin noista nostalgisista merimiesajoista.
        Hyvää talven odotusta lukijoille.


      • Matelot
        Joutsenen junkki kirjoitti:

        Olipa mielenkiintoista löytää jutunpoikasta AL:n tiimoilta.
        Lyhyt aktiivinen merimiesurani alkoi koulussa Suomen Joutsenella syksyllä -65. Koulun rehtorina oli tuolloin Juho Uino - Sylvi Kekkosen veli. Siihen aikaan ei Suomessa työttömyyttä tunnettu. Jo ennen koulun loppumista joulukuussa -65 kävivät ´värvärit kimppuun´ ja jobi heltisi m/s Actinialle.
        Kotkasta alus suuntasi ulos 30.12.1965. Mukana oli ensikertalaisia linjan ylittäjiä kymmenkunta. Boniksessa oli tuolloin merimiespastorina Ismo Saarikoski, joka vei satamassa olleiden suomalaisten laivojen porukkaa eräänä sunnuntaina muualle maatilalle kesäpäivän viettoon. Matka tehtiin bussilla. Perillä urheiltiin lämpimässä etelän kelissä. Laivareissu kesti yli kaksi kuukautta.
        Matkalla poikettiin monissa satamissa - niistä voisi turinoida lisääkin, mikäli kiinnostusta moisille muisteloille ilmenee.
        M/s Actinian kuva tuossa seinällä muistuttaa päivittäin noista nostalgisista merimiesajoista.
        Hyvää talven odotusta lukijoille.

        Olis paljon kuvia Boniksesta, Montevideosta, Santoksesta ja Riosta. Nyt täytyisi saada näiden satamasa olo ajoista ja töistä tietoja kirjaan.


      • Joutsenen junkki
        Joutsenen junkki kirjoitti:

        Olipa mielenkiintoista löytää jutunpoikasta AL:n tiimoilta.
        Lyhyt aktiivinen merimiesurani alkoi koulussa Suomen Joutsenella syksyllä -65. Koulun rehtorina oli tuolloin Juho Uino - Sylvi Kekkosen veli. Siihen aikaan ei Suomessa työttömyyttä tunnettu. Jo ennen koulun loppumista joulukuussa -65 kävivät ´värvärit kimppuun´ ja jobi heltisi m/s Actinialle.
        Kotkasta alus suuntasi ulos 30.12.1965. Mukana oli ensikertalaisia linjan ylittäjiä kymmenkunta. Boniksessa oli tuolloin merimiespastorina Ismo Saarikoski, joka vei satamassa olleiden suomalaisten laivojen porukkaa eräänä sunnuntaina muualle maatilalle kesäpäivän viettoon. Matka tehtiin bussilla. Perillä urheiltiin lämpimässä etelän kelissä. Laivareissu kesti yli kaksi kuukautta.
        Matkalla poikettiin monissa satamissa - niistä voisi turinoida lisääkin, mikäli kiinnostusta moisille muisteloille ilmenee.
        M/s Actinian kuva tuossa seinällä muistuttaa päivittäin noista nostalgisista merimiesajoista.
        Hyvää talven odotusta lukijoille.

        ... Argentiinan satamissa oli - joustava! Huuto oli kaksi kertaa päivässä. Aamulla ja toinen kerta iltapäivällä siestan jälkeen. Ja palkka maksettiin myös kaksi kertaa päivässä - päiväläisille. Jos kaveri tuli aamulla duuniin ja totesi puoliltapäivin, että nyt riitti, niin hän otti rahat eikä tullut enää tyrkylle iltapäivän huutoon.


      • Lurjus
        Joutsenen junkki kirjoitti:

        Olipa mielenkiintoista löytää jutunpoikasta AL:n tiimoilta.
        Lyhyt aktiivinen merimiesurani alkoi koulussa Suomen Joutsenella syksyllä -65. Koulun rehtorina oli tuolloin Juho Uino - Sylvi Kekkosen veli. Siihen aikaan ei Suomessa työttömyyttä tunnettu. Jo ennen koulun loppumista joulukuussa -65 kävivät ´värvärit kimppuun´ ja jobi heltisi m/s Actinialle.
        Kotkasta alus suuntasi ulos 30.12.1965. Mukana oli ensikertalaisia linjan ylittäjiä kymmenkunta. Boniksessa oli tuolloin merimiespastorina Ismo Saarikoski, joka vei satamassa olleiden suomalaisten laivojen porukkaa eräänä sunnuntaina muualle maatilalle kesäpäivän viettoon. Matka tehtiin bussilla. Perillä urheiltiin lämpimässä etelän kelissä. Laivareissu kesti yli kaksi kuukautta.
        Matkalla poikettiin monissa satamissa - niistä voisi turinoida lisääkin, mikäli kiinnostusta moisille muisteloille ilmenee.
        M/s Actinian kuva tuossa seinällä muistuttaa päivittäin noista nostalgisista merimiesajoista.
        Hyvää talven odotusta lukijoille.

        Lähdin messipoikana AL:n Atalayalla vuonna 64. Boniksesta mieleen jäi silloisena melkein neitsyenä parhaiten 25 de Mayo(kusikulmat).


      • merimiehen tytär
        merimiehen tytär kirjoitti:

        Löysin keskustelupalstanne juuri. Olen tsiihvin tytär ja kysyisin, onko teissä ketään Ms Actinialla seilannutta? Olisi kiva kuulla kokemuksista?

        Hei!
        Olin Actinialla v 68-71 ja silloin oli tsiifinä Arska Heinonen ja Pentti Komppa, huomasin vasta nyt kirjoituksesi. Vastaa jos olet vielä saapusoilla?


      • Nimetön
        merimiehen tytär kirjoitti:

        Hei!
        Olin Actinialla v 68-71 ja silloin oli tsiifinä Arska Heinonen ja Pentti Komppa, huomasin vasta nyt kirjoituksesi. Vastaa jos olet vielä saapusoilla?

        Joo hän oli isäni. Olisi kiva keskustella sinun kanssasi. Matkustin Actinialla isäni mukana Etelä-Amerikkaan kesällä 70. Ota yhteyttä, olisi kiva jutella vastaamalla tähän viestiin niin keksitään joku keino, miten voitaissin viestitellä suoraan.


      • merimiehen tytär
        Nimetön kirjoitti:

        Joo hän oli isäni. Olisi kiva keskustella sinun kanssasi. Matkustin Actinialla isäni mukana Etelä-Amerikkaan kesällä 70. Ota yhteyttä, olisi kiva jutella vastaamalla tähän viestiin niin keksitään joku keino, miten voitaissin viestitellä suoraan.

        Moi!
        Voisit kirjoitella sähköpostiini Actinia-ajoista. T Kake


      • MK
        merimiehen tytär kirjoitti:

        Hei!
        Olin Actinialla v 68-71 ja silloin oli tsiifinä Arska Heinonen ja Pentti Komppa, huomasin vasta nyt kirjoituksesi. Vastaa jos olet vielä saapusoilla?

        Hei
        Olemme ilmeisesti olleet yhtäaikaa Actinialla.
        Oltiin mm. joulu -69 Riossa.
        Olitko koneessa vai täkillä?
        Itse olin täkillä puolikkaana.


      • Bruxelles
        MK kirjoitti:

        Hei
        Olemme ilmeisesti olleet yhtäaikaa Actinialla.
        Oltiin mm. joulu -69 Riossa.
        Olitko koneessa vai täkillä?
        Itse olin täkillä puolikkaana.

        Hei vaan kaikki Actinialla olleet ja siitä kiinnostuneet.
        Palvelin Actinialla kahteen eri otteeseen
        6/1965 - 4/1966, kansioppilaana, muistaakseni tehtiin 3 reissua.
        9/1966 - 12/1966 ½-matruusina

        Että silleesti


      • mikko mono
        Bruxelles kirjoitti:

        Hei vaan kaikki Actinialla olleet ja siitä kiinnostuneet.
        Palvelin Actinialla kahteen eri otteeseen
        6/1965 - 4/1966, kansioppilaana, muistaakseni tehtiin 3 reissua.
        9/1966 - 12/1966 ½-matruusina

        Että silleesti

        Tein messikallena yhden reissun toukokuusta syyskuuhun 1966. Se olikin elämäni ensimmäinen merimatka. Mennen tullen bunkrattiin Kanariansaarilla (Las Palmas/Teneriffa). Alhaalla oltiin Rio de Janeiro-Buenos Aires-Santos. (Jossa meni muuten poikuus.) Poruukan nimiä en kyllä enää muista, paitsi yksi jungmanni oli nimeltään Mattson; sen kanssa meinasin jäädä ahteriin Santoksessa ja jouduttiin kapteenin puhutteluun. Kipinä sekosi jo menomatkalla Kielin jälkeen, ryyppäsi ja sulkeutui hyttiinsä ja sähkötti mayday-maydayta; hänet vaihdettiin Las Palmasissa toiseen. Pari jalkapallomatsia pelattiin: Boniksessa ja Rotterdamissa. Ne olivat hauskoja tapahtumaia... Onhan mulla paljon muistikuvia tuosta matkasta, ja muutama valokuva, mutta mitäs niistä.


      • .. .. ..
        merimiehen tytär kirjoitti:

        Löysin keskustelupalstanne juuri. Olen tsiihvin tytär ja kysyisin, onko teissä ketään Ms Actinialla seilannutta? Olisi kiva kuulla kokemuksista?

        kuoli 3.4.2010 oli sorvarina actiniassa 60-luvun lopulla pentti nimeltään.


      • Viva Evita
        .. .. .. kirjoitti:

        kuoli 3.4.2010 oli sorvarina actiniassa 60-luvun lopulla pentti nimeltään.

        Voisin kerkoa , kun tulimme ekakertaa Bonikseen , siellä oli suruaika kun Eva Peroni oli haudattu . Kasalaisilla oli " suruvaatetus pakko " ( syyskesä 1952 ) kuka muistaa tarkemmin ?


      • Tuplafatsi
        .. .. .. kirjoitti:

        kuoli 3.4.2010 oli sorvarina actiniassa 60-luvun lopulla pentti nimeltään.

        Muistan sorvarin kertoi että palman ilonen tyttö,oli sanonut että meisseli olis pitänyt heittää katuojaan koirille. Kun ei pelittänyt.


    • LoppuiRahti

      Niin olin Boniksessa tuolloin kun ms Atlanta tuli " Neitsytmatkalle" sinne , yövyn silloin siinä ( 1952/1953 )
      Oliko se rakennettu Hollannissa ( silloin meiltä maalattiin AL korsteenista pois.

    • Anonyymi

      AL Aurorassa faija seilasi 70 luvulla

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sanna Marin kysyi hämmästyneenä: Onko Suomessa jäänmurtajia?

      Nettilehden toimittaja kysyi Sanna Marinilta suoraan, että sovittiinko nuo jäänmurtajien kaupat jo 2019, jolloin Marin k
      Maailman menoa
      73
      3981
    2. Voiko normaali ihminen ryhtyä vasemmistolaiseksi?

      Tätä jäin pohdiskelemaan.
      Maailman menoa
      101
      3535
    3. SDP haluaa 40 000 nettomaahanmuuttajaa

      SDP:n Suunnanmuutos-vaihtoehtobudjetissa, käy ilmi, että demarit itse asiassa vaativat räjähdysmäistä ”työperäisen” maah
      Maailman menoa
      82
      3368
    4. Mikä tuota vasemmistolaisista jankkaavaa vaivaa?

      Pahasti on ihon alle, siis korvien väliin, päässeet kummittelemaan. Ei ole terveen ihmisen merkki jankata yhdestä asia
      Maailman menoa
      36
      2708
    5. Mitä ajattelit kun näit

      kaivattusi ensimmäisen kerran? xd
      Ikävä
      125
      1663
    6. Nyt meni lopulliset lämmöt.

      Alan käyttäytymään yhtä kylmästi miehiä kohtaan kuin mua kohtaan on käyttäydytty ja vain käytetty viimeiset pari vuotta
      Sinkut
      36
      1526
    7. Sulla on avaimet ja keinot

      Jos haluat jatkaa tutustumista. Itse olen niin jäässä etten pysty tekemään enää mitään. Pidempi keppi johon on helpompi
      Ikävä
      19
      1154
    8. Meitä ei tule

      Koska periaatteemme ovat rakkautta vahvempia. Tämä on siis koettelemus, jonka tarkoitus on vahvistaa meitä yksilöinä 😌
      Ikävä
      22
      1124
    9. Onko erityinen paikka jossa haluaisit nyt olla

      Onko joku spesiaali lempipaikka missä mieluiten olisit?
      Ikävä
      42
      1120
    10. Itseään kannattaa tarkastella realistisesti ja

      miettiä mihin ne rahkeet oikeesti riittää. Tyhmempikin ymmärtää että varakas ylemmän tason mies ei kelpuuta sellaista ku
      Ikävä
      119
      1038
    Aihe