Mistä Ripaska sai alkunsa

Tuo on se nimi. KarjalaRipaska l. ky(y)kkytanssi t. pikkuryssä (ven.присядка; дробь; пляска) on ukrainalaisestakansantanssiperinteestä peräisin oleva tanssiTanssia ripaskaa on myös sanonta toiminnasta, jossa jalkoja liikutellaan tavallista nopeammassa tahdissa. Aiemmin ripaskaksi sanotun soolotanssin tunnusmerkkinä oli nimenomaan kyykkyasento. Viime aikoina ripaskaksi on ryhdytty nimittämään itäisen kansanperinteen mukaista, improvisoivaa soolotanssia yleensä. Myös itäkarjalaisessa perinteessä on tanssimuotona ripaska, vepsäksi "karg" (vrt. suom. karkelo) tai karjalaksi "plässindä" (ven. пляска), jolla tarkoitetaan improvisaatiota. Miehen tanssin tarkoituksena on osoittaa naiselle miten hyvä työmies ja kekseliäs aviomies hänestä voisi tulla, toisaalta miesten kesken kilpaillaan teknisessä osaamisessa. Karg tanssitaan soolona ja se voi sisältää polkuja, potkuja, lyöntejä, huudahduksia, liikkumista eri tasoissa sekä akrobatiaa. Nainen vastaa miehelle yleensä joko siiputuksin tai poluin mutta huomioi aina kuitenkin miehen suorituksen.

Ripaskaa tanssitaan Suomessa karjalaisissa kansantansseissa, muun muassa katrilleissa. Pojilla on mahdollisuus näyttää niin rytmitajuaan, notkeuttaan kuin hyppyvoimaansakin – parhaimmillaan kaikkia näitä yhdessä. Ripaskassa on mahdollisuus improvisointiin, sillä karjalaisissa tansseissa tanssija voi luoda liikkeitä roolinsa tai tunnetilansa mukaan. Ripaskaa tanssitaan yleensä tilanteessa, jossa mies haluaa tehdä tanssitaidollaan tai viehätysvoimallaan vaikutuksen naiseen. Suomessa, eteläkarjalaisissa häissä soolotanssin perinne on paikoin elänyt 2000-luvulle asti.

Karjalaisessa ripaskassa ei jalkaa useinkaan heitetä korkealle slaavilaisten kansantanssijoiden tapaan. Liike on hillitympi ja ikään kuin hallitumpi, sillä tanssija pysyy melko matalalla ja nostaa lähinnä polvea, ei koko jalkaa. Venäläisessä perinteessä on ollut ammattimaisia miestanssijoita, jotka esiintyivät toreilla ja markkinoilla (vrt. sirkus). Tällöin pyrittiin näyttäviin temppuihin ja herättämään huomiota. Tätä ei kuitenkaan voi pitää kansantanssina vaikka vaikutteita onkin siirtynyt etenkin karjalaiseen perinteeseen.

murre o n enemmän oma kieli. Siksi nuo nimet ovat kuulostavat kummallisilta. Voihan tuo kyykky tanssiasento olla syynä tuohon paska lopuun tuossa sanassa.
Tanssi tulee Ukrainasta.

Reino. kirjoitti:

Tuo on se nimi. KarjalaRipaska l. ky(y)kkytanssi t. pikkuryssä (ven.присядка; дробь; пляска) on ukrainalaisestakansantanssiperinteestä peräisin oleva tanssiTanssia ripaskaa on myös sanonta toiminnasta, jossa jalkoja liikutellaan tavallista nopeammassa tahdissa. Aiemmin ripaskaksi sanotun soolotanssin tunnusmerkkinä oli nimenomaan kyykkyasento. Viime aikoina ripaskaksi on ryhdytty nimittämään itäisen kansanperinteen mukaista, improvisoivaa soolotanssia yleensä. Myös itäkarjalaisessa perinteessä on tanssimuotona ripaska, vepsäksi "karg" (vrt. suom. karkelo) tai karjalaksi "plässindä" (ven. пляска), jolla tarkoitetaan improvisaatiota. Miehen tanssin tarkoituksena on osoittaa naiselle miten hyvä työmies ja kekseliäs aviomies hänestä voisi tulla, toisaalta miesten kesken kilpaillaan teknisessä osaamisessa. Karg tanssitaan soolona ja se voi sisältää polkuja, potkuja, lyöntejä, huudahduksia, liikkumista eri tasoissa sekä akrobatiaa. Nainen vastaa miehelle yleensä joko siiputuksin tai poluin mutta huomioi aina kuitenkin miehen suorituksen.

Ripaskaa tanssitaan Suomessa karjalaisissa kansantansseissa, muun muassa katrilleissa. Pojilla on mahdollisuus näyttää niin rytmitajuaan, notkeuttaan kuin hyppyvoimaansakin – parhaimmillaan kaikkia näitä yhdessä. Ripaskassa on mahdollisuus improvisointiin, sillä karjalaisissa tansseissa tanssija voi luoda liikkeitä roolinsa tai tunnetilansa mukaan. Ripaskaa tanssitaan yleensä tilanteessa, jossa mies haluaa tehdä tanssitaidollaan tai viehätysvoimallaan vaikutuksen naiseen. Suomessa, eteläkarjalaisissa häissä soolotanssin perinne on paikoin elänyt 2000-luvulle asti.

Karjalaisessa ripaskassa ei jalkaa useinkaan heitetä korkealle slaavilaisten kansantanssijoiden tapaan. Liike on hillitympi ja ikään kuin hallitumpi, sillä tanssija pysyy melko matalalla ja nostaa lähinnä polvea, ei koko jalkaa. Venäläisessä perinteessä on ollut ammattimaisia miestanssijoita, jotka esiintyivät toreilla ja markkinoilla (vrt. sirkus). Tällöin pyrittiin näyttäviin temppuihin ja herättämään huomiota. Tätä ei kuitenkaan voi pitää kansantanssina vaikka vaikutteita onkin siirtynyt etenkin karjalaiseen perinteeseen.

murre o n enemmän oma kieli. Siksi nuo nimet ovat kuulostavat kummallisilta. Voihan tuo kyykky tanssiasento olla syynä tuohon paska lopuun tuossa sanassa.
Tanssi tulee Ukrainasta.

Lue lisää

No voi hyvänen aika, oishan tuon sanasta sanaan saman pitkän litanian jokainen voinut lukea itse Wikipediasta

Kyllä minä kuitenkin uskon perimätietoihin.Siis siihen että Sergei oli kannon nokassa kyykkypaskalla talvisotaaikaan jasudet himoitsivat Sergein lihaa.
Minkäs teet kyllä siinä jalka nousee varttuneemmaltakin.
Puskaradion perimätieto on ikiaikain paras tietolähde mihin on syytä uskoa vielä tänäkin päivänä.

NYT SE SELVIS kirjoitti:

Kyllä minä kuitenkin uskon perimätietoihin.Siis siihen että Sergei oli kannon nokassa kyykkypaskalla talvisotaaikaan jasudet himoitsivat Sergein lihaa.
Minkäs teet kyllä siinä jalka nousee varttuneemmaltakin.
Puskaradion perimätieto on ikiaikain paras tietolähde mihin on syytä uskoa vielä tänäkin päivänä.

Lue lisää

Kyllä nyt Wikipedia hävisi jääkiekkotermiä käyttäen 6 - 0 ellei Arhinmäki
sammu pöytään