En halunnut tiettyjen ihmisten halveksittavaksi "sairaaksi" ihmiseksi joka kuuluu johonkin vähemmistöön. Koulussa on tullut selväksi, että homous ei ole hyväksyttävää ja että olen muita alempiarvoisempi. Elämme vain kerran, joten ei yhtään auta tietää että olen muiden mielestä erilainen jolla on "parantumaton tauti".
Pidän miehekkäitä miehiä vastenmielisinä, parrat inhottaa enkä ymmärrä ketkä sellaisen haluaa. Vieroksun miehekkäitä vaatteita ja en enää pysty olemaan ilman paitaa esim. uimahallissa. En tunne olevani täysin mies, enkä todellakaan nainen. En tiedä kuka olen.
Pidän miehekkäitä miehiä vastenmielisinä, parrat inhottaa enkä ymmärrä ketkä sellaisen haluaa. Vieroksun miehekkäitä vaatteita ja en enää pysty olemaan ilman paitaa esim. uimahallissa. En tunne olevani täysin mies, enkä todellakaan nainen. En tiedä kuka olen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et ole sairas, mutta sairastumassa. Minkähän ikäinen olet. Hae apua, tuohon idetiteetti kriisiisi - tiedän että helpottaa ja auttaa.
Vaikutat olevan hämmennyksissä sukupuolisista asioista ja kaveripiiri lisää painetta. Kuten v*ttuilu ei viittaa naisen sukupuolielimiin, ei homotteluakaan aina kannata ottaa henkilökohtaisesti. Joidenkin mielestä herkät pojat pitää koulia karskeiksi (mikä ei useinkaan onnistu). Et sinä ole alempiarvoinen. Joskus huonoa kaveripiiriä kannattaa uudistaa. Mitä, jos tutustuisit muutamaa vuotta vanhempiin, joilla seksuaalisen hihittelyn vaihe on jo mennyt ohi?
Et oikeastaan maininnut, pidätkö pojista, mutta jotenkin jäi vaikutelma, että lähinnä pelkäät naisellisia piirteitäsi ja etsit tasapainoa. Nuorena minäkin inhosin pyöreitä hempeitä kasvojani, kunnes nyt, kun kasvoille on tullut karskiutta, maksaisin mitä vain saadakseni ne takaisin. Löytyy paljon keinoja lisätä maskuliinisuutta menettämättä nuoruutta. Stressinhallinta kuntoon ja pientä voimailua.
Ehkä sinun kannattaisi miettiä mieskuvaasi. Karu äijämäisyys ei ole ykai ja ainoa oikea tapa olla mies. Vaatteet eivät ole osa meidän biologista sukupuolta. Niillä kyllä viestitään persoonasta, mutta useille meistä vaatetus on käytännöllisyyden lisäksi vain tapa sävyttää omaa olemusta. Nuorekkaat vaatteet voisivat sopia sinulle. Ne eivät ole karskin miehisiä. Ei Peter Pam ole huono esikuva.
Arvelen, että olet nuorempi henkilö, ilmeisesti teini. Tunteesi ovat tyypillistä nuorille. Myös heteroilla on epävarmuuksia tuossa iässä tosin sillä erolla ettei mahdollista ihastumista tarvitse välttämättä peittää.
Joka tapauksessa et ole sairas eikä sinulla mitään tautia ole riippumatta mitä muut sanovat. Olet vain erilainen ja voit suhtautua erilaisuuteesi myös positiivisesti. Olet se "punahiuksinen" vaaleahiuksisten joukossa.
Mitä tulee miehekkäisiin miehiin ja paidattomana olemiseen niin voisin itse vanhempana homomiehenä allekirjoittaa tuon lauseen. Minulla oli ihan sama nuorena. En halunnut näyttää kehoani vaikkei siinä mitään vikaa ollut sinänsä. Tuntui vaan hävettävältä jotenkin. Kaikki karvat ja muut maskuliiniset jutut oli ällöttäviä. Vuosien varrella mieltymykset ovat muuttuneet ja nyt kiinnostaa miehekkäämmät miehet. Näin asiat vaan muuttuvat, jos ovat muuttuakseen.
Eli se mitä nyt tunnet,ei suinkaan ole se mitä tunnet loppuelämäsi. Käyt vain läpi sen murrosvaiheen, jonka kaikki kokevat elämässään. Moni asia muuttuu vielä ennen kun oikea persoonasi kypsyy esiin joskus ehkä 2-kympisenä. Suhtaudu asiaan rauhallisesti äläkä ota stressiä siitä koska olet täysin normaalissa tilassa.
Arvelen ettet ole homo ollenkaan vaan tämä sama huomiohu*ra joka täällä päivästä päivään jaksaa trollata ja mollata