Yhtiössämme ollaan tekemässä "vanhoihin" rakennuksiin ulkoseinien vuoraus.
Isännöitsijä ja taloyhtiö pyytää tarjoukset ja sen jöälkeen osakkeenomistajien kanssa päätrtä'än mitä tehdään.
Onko asukkaalla oikeus saada tietää
- keneltä tarjoukisia on pyydetty
- keneltä tarjoukset on saatu
- tarjousten sisältö
Kertokaa mitä ja miksi?
Isännöitsijä ja taloyhtiö pyytää tarjoukset ja sen jöälkeen osakkeenomistajien kanssa päätrtä'än mitä tehdään.
Onko asukkaalla oikeus saada tietää
- keneltä tarjoukisia on pyydetty
- keneltä tarjoukset on saatu
- tarjousten sisältö
Kertokaa mitä ja miksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis pyydetään tarjouksia, ennen kuin tiedetään mitä tehdään?
Vain hallituksella on pääsy tarjouksiin.
Normaali menettely on, että hallitus käsittelee tarjoukset ja valitsee niistä parhaimman ja tekee budjettiehdotuksen sen perusteella. Yhtiökokous sitten joko hylkää tai hyväksyy ehdotuksen.
Tarjouskäsittelyssä vallitsee luottamus tarjouksen antajan ja saajan välillä: tarjouksen antajat eivät pidä siitä, että heidän tarjouksiaan käsitellään laajalla yleisöllä, joka mahdollisesti vuotaa tarjouksien sisältöä kilpailijalle.
Yhtiökokous päättää, joten jokaisella on ne oikeus nähdä. Hallituksella on oikeus vain vähäisiin toimenpiteisiin.
Yhtiökokouksella (ja siten kaikilla osakkailla) ei ole yleensäkään pääsyä hallituksen materiaaliin - hallituksen kokouspöytäkirjat ja niiden liitteenä olevat tarjoukset eivät ole julkista materiaalia. Toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja saavat kyllä kaiken materiaalin.
Yhtiökokous saa ainoastaan valmiiksi pureskellun ehdotuksen, joka sitten hylätään tai hylätään. Hallituksella on todellakin oikeus valita tarjouksista parhain ja tehdä budjettiehdotus sen mukaan. Yhtiökokous sitten lopulta päättää, uskooko se hallitusta, että paras tarjous on valittu. Jos ei usko, niin ehdotus pitää hylätä ja mahdollisesti valita parempi hallitus päättämään asiasta.
Hallituksella on kyllä myös mahdollisuus tuoda esim. 2 eri tarjousta käsiteltäväksi. Tarjouksien käsittely ja pohdinta on aika työlästä pienelläkin porukalla, saati sitten että niitä alettaisiin yhtiökokouksessa miettimään.
Kyllä osakkailla on yhtiökokouksessa, joka on kutsuttu koolle esim. päättämään remontista, oikeus tutustua kaikkiin jätettyihin tarjouksiin. Hallitus on ennen kokousta perehtynyt tarjouksiin ja tekee niistä oman ehdotuksensa kokoukselle. Osakkaat sitten kokouksessa päättävät valitaanko hallituksen esitys, vai joku muu tarjous. Tämä on sitä avoimuutta, jota aina peräänkuulutetaan. Nimimerkki "Osakas" oli taidokkaasti kiteyttänyt asian pariin lauseeseen aivan oikein.
Vaan kun lain mukaan ei ole, jos hallitus on niin päättänyt... Ja hallitushan joutuu tuon päätöksen tekemään jo yhtiökokouskutsua laatiessaan. Kokouskutsusta pitää selvitä päätetäänkö kokouksessa jonkun tietyn tarjouksen hyväksymisestä vai esittääkö hallitus useampaa tarjousta, joista sitten yksi valitaan. Pitää muistaa, että yhtiökokouksessa tehdään päätöksiä vain kokouksen esityslistan mukaan. Yhtiön hallitus on nimenomaan sitä varten, että se tekee likaisen työn osakkaiden puolesta. Jos osakkaat eivät luota hallitukseen, niin kannattaa sitten se hallitus vaihtaa tai pyrkiä sinne itse.
Tuon järkevyys riippuu myös aivan yhtiön koosta: jos yhtiössä on vaikka satakunta asuntoa, niin tarjousten läpikäyminen yhtiökokouksessa tulee olemaan aika tuskaa (kaikkine keskusteluineen useamman tunnin juttu). Pienissä yhtiöissä tilanne on tietysti aivan eri.
Minkä lain ja mihin kyseisen lain pykälään viittaat? Ja mitenkä hallitus ja mihin perustuen voi itse päättää, ettei kaikkia tarjouksia näytetä osakkaille?
Yhtiökokouksessa osakkailla on kyselyoikeus ja kysymyksiin on vastattava. Jos kokouksessa ei pystytä vastaamaan, niin niihin on vastattava laissa määrätyn määräajan kuluessa. Tästähän sitä lisätyötä vasta tuleekin, jos kaikkia asiaan vaikuttavia tarjouksia ym. perusteita pimitetään kokouksessa osakkailta.
Ei kokouskutsun esityslistalle tarvitse yksilöidysti laittaa, että päätetään vain jonkun tietyn, hallituksen esittämän tarjouksen hyväksymisestä. Yhtä hyvin asian voi laittaa esityslistalle esim.
1. Päätetään taloyhtiön xxx-remontista (jos tästä ei ole jo päätetty aiemmassa kokouksessa).
2. Valitaan xxx-remontin toteuttaja saatujen tarjousten perusteella.
Tässä sitten tulee esiin se mainitsemasi hallituksen tekemä "likainen työ", jonka pätevä hallitus on jo tehnyt ennen kokousta. Ts. hallitus on tehnyt kattavan esityksen / koosteen / vertailun saaduista tarjouksista ja tekee oman perustellun esityksensä remontin toteuttajasta, jonka kokous sitten valitsee tai ei valitse.
Tällä hallituksen ennakkotyöskentelyllä nimenomaan lyhennetään kokouksen kestoaikaa.
Hallitus on yhtiökokouksen valitsema luottamuselin. Ei "diktaattori", joka pimittää asioita yhtiön osakkailta. Yhtiökokous on ylin päättävä elin taloyhtiöissä, ei hallitus. Kuinka yhtiökokous voi tehdä asioista päätöksiä jos hallitus ei tuo kaikkia asiaan vaikuttavia asioita esille. Itse ainakin laittaisin sellaisen hallituksen vaihtoon.
Kyllä siitä ihan asunto-osakeyhtölaissa säädetään. Kyllä Suomessakin ylintä valtaa pitää eduskunta, mutta ei eduskuntakaan saa kaikkia tietoja hallitukselta käyttöönsä.
Hallituksen jäsenet ovat luottamustehtävissä. Ja kuten sanoit, sitten vain hallitus vaihtoon, jos ei luottoa löydy. Yleensä hallituksiin ei suurempaa tunkua ole, joten moni olisi varmaan mielissään, jos sinne joku oikein haluaa :-)
Tarjoukset voivat sisältää luottamuksellista tietoa (kuten liikesalaisuuksia) ja niiden vuotaminen ulkopuolisille voi aiheuttaa yhtiölle korvausvelvollisuuden. Näin ei nyt tosin yleensä ole normaaleissa pienissä remonteissa, mutta tällainen mahdollisuus on periaatteessa olemassa.
Samoin hallituksen kokouspöytäkirjat voivat sisältää ihmisten terveydentilaan tai yksityisyyden suojaan liittyviä asioita, yhtiön tekemiin sopimuksiin liittyviä salaisia asioita jne.
Pakko kommentoida tuohon kyselyoikeuteen, koska tähän liittyvistä epäselvyyksistä on omakohtaisiakin havaintoja runsaasti.
Kyselyoikeushan määritellään AOYL 6.luvun 25§:ssa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#L6P25
Tärkeä pointti on sisäistää ensimmäisen momentin viimeinen lause:
"Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa."
Tähän on hallituksen varsin helppo vedota esimerkiksi tässä ketjussa käsiteltävässä tarjousten julkisuusasiassa. Tarjousten julkaiseminen aiheuttaa todennäköisesti yhtiölle olennaista haitaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi itse tarjoajan roolissa en viitsi edes ruveta laskemaan tarjouksia sellaisille yhtiöille, joilla on tapana pyytää tarjouksia samaan urakkaan joka vuosi. Urakka ei kuitenkaan koskaan toteudu. Myös maallikkoisännöitsijä on erittäin iso miinus. Aloittajan tapauksessa tarjousten julkaiseminen voisi aiheuttaa epäluottamustilanteen, jollainen on olennainen haitta myöhempien projektien yhteydessä. Markkinat ovat kuitenkin suhteellisen pienet, kun Suomesta puhutaan.