Jos kauppakeskuksen ovissa on valokuvauksen kieltävät merkit ja niistä piittaamatta valokuvaan kyseisessä kauppakeskuksessa,onko paikan vartijoilla oikeutta poistaa minut?Saavatko he käyttää voimakeinoja,jos en suostu poistumaan?Perustuu kuulemma johonkin "isännän oikeuteen".Mitä lakia muka rikon valokuvaamalla?
Tietämätön
Tietämätön
Vastaukset 56
Vanhimmat
Täh, mistä lähtien kauppakeskuksissa ei o saanu kuvata??? Kyllä mä ainaki oon kuvannu esim. Treella, en o nähny mitään kieltomerkkejä.
Joissain kauppakeskuksissa saa kuvata,mutta perustuu kuulemma yksittäistapauksissa aina kyseisen kauppakeskuksen isännöitsijään,jolla on kuulemma oikeus kieltää kuvaaminen "isännän oikeudella" perustuen yleiseen asiakasviihtyvyyteen.Samoin kuin esim. koirien tuonti.Joissain paikoissa on siis kuulemma katsottu,etteivät muut asiakkaat välttämättä halua tulla kuvatuiksi.Tämän vuoksi ovat kieltäneet.Itse olen kuitenkin epätietoinen,perustuuko kielto johonkin lakiin.Eli siis jos rikon kuvauskieltoa,onko vartijoilla oikeus minut poistaa.Vartijoiden poisto-oikeushan on kuitenkin ymmärtääkseni rajattu tarkoin laissa.
Jos kauppakeskus on yksityinen esim. stockmann. voi omistaja päättää saako siellä kuvat vai ei. Ja jos asiasta on vielä erikseen ilmoitettu tarralla ovessa. Mielestäni vartija voi silloin poistaa asiakkaan kielloon rikkomisesta..Laissa siitä ei ole ilmeisesti mainintaa mutta asia perustuu siihen, että omistajahan saa päättää ketä siellä kaupassa hyörii ja mitä tekee.
Näin minullekin kerrottiin vartijoiden toimesta.Mutta eikös yksittäinen kauppa ole eri asia, kuin kauppakeskus?Kauppakeskushan on julkinen tila,johon kenellä tahansa on pääsy.Miksei julkisella paikalla saa kuvata?Saahan torillakin ja kadulla.En mielestäni riko lakia,jos niin teen,eli vartijoilla ei nähdäkseni ole oikeutta poistaa minua.Huomauttaa toki voivat,mutta ei muuta.Vai olenko väärässä?Itse olen aina luullut,että ainoastaan lakia rikkonut voidaan tarpeen mukaan vaikka voimakeinoin poistaa.Mutta minähän en siis riko lakia.
Kauppakeskus ja kauppa ovat valokuvaamisen kannalta käytännössä sama asia. Se kauppakeskuksen julkiseksi mielletty tila on käytännössä yksityisen kiinteistöyhtiön omistamaa, päinvastoin kuin katu ja tori.
"Kenellä tahansa pääsy" ei tarkoita julkista tilaa, käytännössä yksittäiseen kauppaankin pääsee samoilla edellytyksillä kuin kauppakeskukseen. Kiinteistöyhtiö voi määrittää kielletyt ja sallitut toimenpiteet tiloissaan ja ohjeistaa vartijat sen mukaan.
kauppakeskus ei ole julkisrauhan suojaama alue tahi kotirauhan suojaama alue jolloin kuvaamista ei voi keskuksessa kieltää minkään lain nojalla tahi kenenkään kiinteistön omistajan luvalla, voi todeta vartijoille että ottaa sen laki krjan kauniiseen käteen ja tarkista taas videokuvaamista koskevat lait sieltä ja näyttävät sinulle sieltä kohdan jossa kuvaaminen kauppakeskuksessa on kiellettyä... jos kuvaaminen siellä on kielletty on vartijat hyviä ja rupeavat purkamaan videovalvontalaitteistoa pois kauppakeskuksesta, onhan sekin videokuvaamista. ja edellämainituilla syilllä aivan samallailla se viedoevalvontamateriaalin kuvaaminen häiritsee niitä joitakin asiakkaita.
siksi ulko-ovilla on ilmoitukset kameravalvonnasta. eli ihminen saa itse päättää meneekö kuvattavaksi vai ei koska kameroista on ilmoitettu. sen sijaan kuvaava asiakas ei ole kenellekään ilmoittanut kuvaamisesta. kaksi eri asiaa.
Kyllä kaksi eri asiaa, mutta yksityishenkilöllä on oikeus kuvata julkisella paikalla. Kauppakeskukset ym. tilat, joihin jokaisella on mahdollisuus päästä ovat julkisia tiloja.
Isännällä on tilan omistajana/haltijana oikeus määrätä mitä siellä saa ja ei saa tehdä. Jos hän on erikseen ja yksiselitteisesti kieltänyt kuvaamisen tiloissaan, se on silloin lainvoimainen käsky.
-Kauppakeskus on pääsääntöisesti yksityinen tila, jossa sijaitsee useita liikkeitä. Liiketilat ovat aina käytännössä yksityisiä tiloja joissa kuvaaminen on kieletty.Näitä tiloja valvoo pääsääntöisesti vartijat. Kauppayhdistyksellä on kuitenkin oikeus kieltää kuvaaminen kiinteistössä ns. " isännänvaltaan / oikeuteen" vedoten. Kauppakeskuksen käytävät ovat julkisia tiloja jos ne on kaavoitettu yleiseksi kulkuväyläksi" jalkakäytäväksi" aukiolo-aikana. Ei kyseiset tilat, eivät aina ole ns. julkisia tiloja vaan tapauskohtaisesti. Näissä tiloissa vartija / järjestyksenvalvoja voi isännän (kauppayhdistyksen) määräyksestä kieltää kuvauksen. Kuvauskielto tulee ilmetä ulko-ovista ennen sisään menoa.
Eli vartijat (yksityiset tilat/ jv:t( yleiset tilat) voivat kyllä poistaa teidät alueelta jos pyyntö/käsky ei mene perille ja selvästi vastustatte tilannetta. Silloin teidän käytös voidaan laske häiritseväksi käytökseksi ja järjestyksenvalvojalla on silloin oikeus poistaa teidät yleisestä tilasta, koska hänet on sinne määrätty järjestystävalvomaan.
mikään laki voi kieltää eikä isäntä mihin kaikilla
on menooikeus ota vaan kuvia äläkä usko vartijaa
Kauppakeskusten julkisissa tiloissa kuvaaminen on sallittua. Aina ja piste.Edes viranomainen ei voi sitä kieltää.
Kuulemma kauppa/kauppakeskus on nykyjään yleinen tila eli ei ole sellaista lakia joka kieltäisi kuvaamisen,jos kuvaamisella ei ole tarkoitus loukata esim. kauppiasta.Esimerkiksi ruokakauppa ja siellä kuvaisi kauppiasta ja sitten esittäisi kuvaamansa videon ja laittaisi tekstin: tämä kauppias ryöstää asiakkailta. Muuten saat kyllä kuvata.
Kuvaamiseen tiloissa, johon yleisöllä on vapaa pääsy on sallitua. Eräissä tiloissa kuten pukukopeissa kuvaaminen on kuitenkin kieletty. Kiinteistön omistaja voi kuitenkin kieltää kuvaamisen ja vartijat voivat valvoa kiellon noudattamista.
Kuvan julkinen esittäminen on kokonaan toinen kysymys.
.... isännöitsijältä/kaupalta/kauppakeskukselta hakee lupaa kuvaukseen, (kuten maikkari sekä YLE muut TV kanavat tekevät), saattaa kuvauslupa hellitä. Tässä aikaisemmat kirjoittajat ovatkin jo kertoneet miksi kuvaus on kielletty, eli isännänoikeus ja yksityisyys. Vaikka kauppakeskuksessa käytävät ovatkin julkista aluetta, ovat ne usein yksityisen sektorin omistuksessa ja näinollen ovat myös lain kannalta erittäin ristiriitaisia kappaleita nimenomaan luokittelussa yleiseksi tai yksityiseksi alueeksi. Yksityisessä omistuksessa olevassa kuvauskohteessa tulee aina olla kuvattavan kohteen omistajan/isännöitsijän, tms. lupa yksityisyyden suojaan vedoten. Tila kyllä on julkinen, mutta aine mitä kuvaat, on yksityistä. Jos kuvaat kadulta jonkun omakotitaloa, tulee pyytää omakotitalon omistajalta lupa, vaikka kuvaatkin yleiseltä alueelta. Tämä vertaus pätee myös kauppakeskukseen.
oikeudet.En nyt ole ihan varma miten ne menevät mutta itselleni on kerran käynyt tavaratalossa niin
että kentällä kierrellessäni näin kaksi pukuun
pukeutunutta siistiä herraa kuvaamassa kauppaa.Menin
heidän luokseen ja kohteliaasti kysyin että onko
heillä lupa kuvata.No, lupaa ei ollut joten soitin
tavaratalon johtajalle joka tuli paikalle.Herrat
olivat jotain johtoporrasta jota tavaratalon
johtaja olikin sinä päivänä odottanut käymään, ei vain viitsinyt ilmoittaa meille mitään.Ite jälkeen-
päin mietin että mitä olisi pitänyt tehdä jos
herroilla ei olisi ollut lupaa kuvata.En varmaan-
kaan olisi saanut ottaa kameraa(tai filmiä) pois
heiltä.Olisin varmaan kysynyt poliisilta.Hassua
miten ihmiset aina luulevat että meillä vartijoilla on poliisi oikeudet, joskus siitä luu-
losta on jotain hyötyä kun kyseessä on esim.teinit
tai humalaiset.
ensinnäkin onko paikka yksityinen vai yleinen no itsellä on tuohon aika takuu varma muistisääntö, jos siellä on vartija ja se kuuluu ko. vartijan vartioimis alueeseen se on yksityinen paikka, jos siellä on järjestyksen valvoja paikka voi olla myös yleinen.
Koska vartioimisliikelain mukaan vartija voidaan asettaa vain yksityistä aluetta valvomaan. muutenhan se olisi YLEISEN järjestyksen turvaamista joka on poliisilaissa osoitettu poliisille. toki vartija voi omantuntonsa velvoittamana puuttua myös yleisella paikalla tapahtuvaan rikokseen, mutta hän toimii tällöin yksityishenkilönä. ja toimenpide on lähinnä poliisin kutsuminen. kiinniottooikeus siis on jokaisella kansalaisella, samoin kun oikeus käyttää puolusteltavia voimatoimia jos kiinniotettava koittaa vastarintaa tekemällä välttää kiinniottamisen.
No sitten siihen itse kuvaamiseen. eli yksityisellä paikalla voi paikan omistaja (isäntä) kieltää kuvaamisen.
No se ei ole rikos jos kuvaa vastoin kieltoa mutta kuvaaminen (joka on selvästi kieletty esim kyltillä jo tilan esim. kauppakeskuksen ovella).
voidaan katsoa häiritseväksi käyttäytymiseksi. jolloin vartija voi asiasta huomattuaa ja jos häiritsevä käyttäytyminen jatkuu, voidaan ao. henkilö poistaa.
jos poistettava vastarintaa tekemällä yrttää välttää poistamisen, on vartijalla oikeus käyttää taas puolusteltavissa olevia voimakeinoja poistamisen suorittamiseksi. MUTTA NYT VARTIJAT HUOMIO: ammattikunnan arvostuksen lisäämiseksi, ja sen aikaan saamiseksi että useammin rupeaa riittämään pelkkä kehoitus tai käsky poistua kannattaisi toimia niin että sensijaan että taluttamista voimakkaampia voimakeinoja käytettäisiin ottakaa kiinni se kuka uhkaamalla tai vastarintaa tekemällä (esim uhkailu, rimpuilu
vastaan haraaminen) yrittää välttää poistamisen, näin syylistyen vartijan vastustamiseen. joka on jokamiehen kiinniottaoikeuden alainen rikos. (sakkoa tai enintaan 2kk vankeutta). tämä on jäänyt liian vähälle käytölle tämä pykälä poliisi kirjoittaa kiinniotetulle rangaistusvaatimuksen eli päiväsakkoa. nykyään vään alalla on se vika että pidetään lähes kunnia asiana saada asiakas omin voimin ulos, ja varmaan löytyy joitain ihmisiä joiden mielestä on muka jotenkin neitimäistä vaatia rangaistusta tälläisestä, mutta kuitenkin me omyöskin tavallaan edustamme julkista valtaa, ja ihmisillä pitäisi olla yhtä korkea kynnys vastustaa meitä kun poliisia. poliisin vastustamisesta saa sakkoa se on täysin selvää kaikille, mutta miksi vartijan vastustamisesta ei seuraa. olemmeko laiskoja kun emme ota kiinni ja kutsu poliisia, sillä vaikka teko on toisaalta pieni, esim juuri vähäinen vastaan rimpuilu. mutta juuri tuossa vastustamis pykälässähän sanotaan "ellei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta" eli tämä on juuri kaikkea lievää pahoinpitelyä lievempää vastarintaa varten tehty tämä pykälä. ja sen laajempi käyttö johtaisi pikku hiljaa vartijoiden auktoriteetin nousuun
Filmiin saati kameraan kajoaminen taas ei kuulu toimivaltuuksiin, eli tämän jos tekee niin päätyy todennäköisesti vartioimaan tukkinippuja jonnekin erämaahan ja varjelemaan niitä luontoaktivistien nauloilta ja metsätyökoneiden bensatankkeja sokerilta. jos nyt ikinä saa toimia vartijana koskaan missään maan kolkassa sen jälkeen.
kuvien oikeudet taas kuuluvat kuvissa esiintyville henkilöille tai rakennuksen haltijalle. eli jos ei kuvauslupaa ole saatu niin kuvia ei saa julkaista missään, tai tällöin voi kuvaus oikeuden haltija vaatia kuvan julkaisemisesta tai siitä aiheutuneesta haitasta korvauksia.
ja yleensäkin kun jotain asiaa tai tilannetta joka tässä työssä tulee vastaan ei löydy laista on osattava luvia tavallaan pykälältä toiselle. se on sitä osaamista.
Satuin nyt pitkästä aikaa lukemaan tämän Suomi24-palstan tekstejä ja kaikkein eniten naurattaa tämä viestiketju ja tässä viestiketjussa kaikkein eniten tämä sinun viestisi. Sekosin jo laskuissakin, kun aloin laskemaan kaikkia tekstisi virheitä. Tässä valossa erityisesti viimeinen lauseesi huvittaa.
siis tekstin virheitä, kirjoitus virheitä joita tulee kun ton mittasen tekstin kirjoittaa tolkuttoman valvomisen jälkeen nopeasti eikä ehdi sen kummenmin lukea sitä uudestaan ennen lähettämistä ja joista yleensä huomautetaan kun ei muuta keksitä.
Vai oliko siinä asia virheitä, toimitko itse alalla vai oletko kenties tutustunut vartijan ammattiin skeittarin ominaisuudessa. jos sulla on parempaa tietoa, siis tietoa niin kerro ihmeessä asia virheet. odotan mielenkiinnolla.
ja siis tarkoitus viimesellä rivillä oli lähinnä tarkoittaa että pitää osata jouhevasti LUOVIA (ei siis luvia jos et ymmärtänyt) eli tietää milloin toimenpide saa perustelunsa jostain eri pykälästä kun millä alkujaan toimenpide alkoi. että pystyy kaiken mitä tekee perustelemaan jälkeen päin.
Ja niitä laki kohtia ei todellakaan ollut tarkoitus lainata suoraan vaan muuttaa ne lähinnä lauseeseen sopivimmiksi. siten kuitenkin että lukija (jonka on tarkoitus tuntea vartioimisliikelaki) tajuaa kuitenkin mistä pykälästä tai asiasta oon kyse.
Eli ei provo, mutta myönnettäköön kirjoitus asultaan kömpelö ja vasyneenä takkulievan konekirjoitustaidon tuotos.
Kyllä vartija voi vartioida myös yleistä paikkaa. Sen sijaan vartija ei voi yleisellä paikalla - sen paremmin kuin yksityiselläkään - vartioida ja valvoa järjestystä, vaan pelkästään suojata omaisuutta ja henkilöitä. Niinpä esimerkiksi pelkästään "järjestyshäiriöiden" tai ennakoitujen "järjestyshäiriöiden" vuoksi poistamiset eivät todellisuudessa kuulu vartijan toimivallan piiriin (esim. alkoholistien poistot, ellei heistä ole haittaa/vahinkoa suojattaville ihmisille tai omaisuudelle).
Vartija voi esim. vartioida keskellä toria olevaa kaupungin pystyttämää joulukuusta.
Yksityisellä paikalla voi olla kuvaamiskielto. Kuitenkin kauppakeskusten läpi menevät käytävät lasketaan tyypillisesti kuuluviksi yleiseen paikkaan ja järjestyslain perusteella yleistä paikkaa ovat kaikki paikat, joihin asiakkailla on vapaa pääsy. Siis mukaanlukien liiketilojen asiakkaille tarkoitettu osa.
Edellä olevasta huolimatta voitanee olettaa, että kauppaliikkeen haltija/omistaja voi kieltää kuvaamisen kauppaliikkeessään, mutta sanoisin että kauppakeskuksen omistaja tuskin voi sitä kieltää käytävillä.
vartijan kannalta tämä on sikäli epäolennaista, että koska laki ei kiellä kuvaamista kummassakaan näistä "yleisistä" paikoista, niin kuvaaminen ei aiheuta uhkaa henkilöille tai omaisuudelle. Niinpä vartijalla ei ole toimivaltaa puuttua kuvaamiseen. Poikkeuksena on tilanne, jossa on tiedossa, että kuvia tultaisiin käyttämään jollakin tavalla vahingoittamaan kuvattua kohdetta tai kohteen oikeuksia (esim. julkaistaisiin sopimattomalla tavalla; kaikki julkaiseminenkaan ei ole kiellettyä jos kerran yleisellä paikalla on kuvattu).
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ei anna vartijalle omakohtaista oikeutta poistaa muuta kuin sellainen henkilö, jolla ei ilmeisestikään ole oikeutta oleskella alueella. Koska kyseessä on yleiseksi katsottava paikka (olipa se kauppaliike tai kauppakeskus), niin siellä oleskelu on pääsääntöisesti sallittu. Se että mukana on kamera ja sillä kuvataan, ei tee oleskelusta itsestään kiellettyä, vaikka kuvaaminen olisikin kielletty.
Vartija saa poistaa henkilön, mikäli vartioimisalueen edustaja on antanut asiakkaalle poistumiskäskyn. Tarvittaisiin siis jonkun henkilökuntaan kuuluvan antama käsky asiakkaalle, että hänen pitää poistua, ennen kuin vartija voisi poistaa asiakkaan. Ei siis riitä että henkilökunta käskee olemaan kuvaamatta. Lisäksi edelleen tulee mukaan se, että vartijan tehtävänä on VAIN suojata omaisuutta tai henkilöitä, joten tämän ulkopuolelle meneviä perusteettomia käskyjä vartija ei voi toimeenpanna.
Lopputulos: Perustuslaki antaa sananvapauden, joten vartija käyttää sitä, ja puhuu asian asiakkaan kanssa selväksi tarvitsematta poistaa ketään tai mitään. Asiakkaaseen tai kameraan koskeminen menee hyvin arveluttavaksi. Ja vartija voi aina seistä sen kameran edessä estäen siten kuvaamisen käytännössä.
Mitä tulee siihen vastustamiseen (rangaistus sakkoja tai vankeutta enintään 6 kk), niin se kattaa myös lievän pahoinpitelyn tasoiset rikokset. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että vastustamissyyte tulee nostaa hyvin herkästi. Kyse on omasta oikeusturvasta, ja päälle käyville asiakkaille täytyy opettaa, että teolla on aina seuraukset. Aina.
selitellä. Kirjoituksesi on täysin käsittämätöntä.
Niin, aika vaivalloista lukea kyllä, kun on teksti niin täynnä yhdyssanavirheitä sun muuta. Ja asiavirheitäkin kyllä löytyi, nimittäin kuvien oikeudet kuuluvat valokuvan "valmistajalle", kuten laissa ilmaistaan, ei minkään rakennuksen omistajalle tahi henkilöille kuvassa. Olisi tietenkin kohteliasta, jos kuvan ottaja kysyisi luvan kohteena olevilta henkilöiltä.
Joitain muitakin epätarkkuuksia oli, mutten enempiä erittele tässä.
En edes viittinyt lukea tekstiä loppuun kun alussa mentiin jo ihan metsään. Kyllä vartija VOI TOIMIA yleisellä alueella. Johan se sanotaan laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista 2§. Siinä määritellään vartioimisalue joka voi olla sekä yleinen, että yksityinen paikka...
Kauppakeskuksessa saa ottaa kuvia, jos sitä ei erikseen ole selvästi kylteillä kielletty. Edellyttäen kuitenkin, että kuvan kohteena ei ole tietty tapahtuma (mm. tappelu, kiinniotto), eikä yksittäinen henkilö. Tietenkään esimerkiksi kameroiden sijaintien ja muiden turvalaitteiden kuvaaminen on kielletty, jos katsotaan, että se on tarkoituksellista.
Kaupat ja kauppakeskukset ovat julkista aluetta ja siellä saa kuvata.
Kauppias itse voi olla eri mieltä, mutta sehän ei lakiin vaikuta pätkääkään. Nämä asiathan opetetaan jo kurssilla.
otetun kuvan saa julkaista ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta.
jos henkilö ei kiellä sitä silloin kun kuva otettu.
eli jos kaupassa kuvaan jotakin henkilöä saan sen myös julkaista.
mut se pitää julkaista esim ompa kaupassa porukkaa
taitaa olla kiireitä,
mikään kauppa eikä vartija voi kieltää kuvaamista kaupassa se on yleinen paikka.
mikään laki ei kiellä terveyskeskuksen käytävällä kuvaamista se on yleinen paikka.
mikään laki ei kiellä uimarannalla kuvaamista.
se on yleinen paikka.
mikään vartija ei koske minuun henkilökohtaisesti
olen yksityishenkilö
en yleinen.
mikään kauppa ei voi vaatia kassin sisältöä nähtäväksi.
se on yksityisomaisuus.
mikään vartija ei voi tulla taskuja kaupassa tarkastaan se on yksityis ja poliisin asia.
terv ylituomari ja tietäjä
mie oon luullu et turvllisuustarkastuksen saa tehdä kiinniotetulle henkilölle kun vartija ottaa sut esim.näpistyksestä kiinni eli etsiessään vaarallisia esineitä tai aineita eli joudut kääntää housun taskus nurin päin ja sit ne saa käyttää viel tarpeellisia voima keinoja myös kun tehet vasta rintaa niille vartijoille
vartija tai järjestyksevalvoja voi tarkastaa kiinniotetun henkilön ja hänen tavaransa siltä varalta että henkilöllä on esineitä tai aineita jotka voivat olla hänelle itselleen tai muille vaarallisia. esineet ja aineet voi vartija myös ottaa pois. (luovuttaa ne poliisille).
lakiin kirjattu.
Oikeudet kuviin on kuvaajalla oli kuvissa millainen pärstä tai rakennus tahaansa. Ja kun on ottanut julkisella paikalla kuvan eli omaa siihen oikeudet voi sen julkaista. Kaupallinen julkaisu on eri asia henkilökuvasta. Mainoskuvan, jossa on taustalla rakennus, voi julkaista ilman rakennuksen omistajan lupaa ja ilman pelkoa korvauksista.
Tämmöseen artikkeliin törmäsin jokin aika sitten
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/arkisto/182004/lyhy/Muut147250.htm
KYLLÄ TULEE TAAS MUTUA!!!
Ei kauppakeskuksessa, ei kaupassa ei tavaratalossa tms. ole oikeutta kieltää kuvaamista, koska nämä kaikki ovat järjestyslain mukaan "yleisiä paikkoja".
Järjestyslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Yleisiä paikkoja koskee sananvapaus, mihin kuuluu myös kuvaaminen. Kuvan julkaiseminen on kuitenkin eri asia kuin kuvaaminen, ja julkaisua säätelevät seuraavat lait:
https://www.journalistiliitto.fi/Resource.phx/sivut/sivut-journalistiliitto/pelisaannot/sananvapaus/index.htx
Kauppakeskuksen järjestysmies voi poistaa häirikön:
Laki järjestyksenvalvojista
7 §
"Henkilön poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito
Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka:
1) päihtyneenä häiritsee siellä järjestystä tai muita henkilöitä;
2) uhkaavasti esiintyen, meluamalla tai väkivaltaisuudella häiritsee järjestystä tai vaarantaa turvallisuutta siellä"
Muut kohdat pykälissä 6 - 8 eivät koske kauppakeskuksen tai julkisen liikenteen järj.valvojaa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990533
En tiedä millä perusteella vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueeltaan, koska vartijalla on vielä vähemmän oikeuksia kuin järj.valvojilla, mutta ei ainakaan pelkän kuvaamisen perusteella.
Vaikka siis Stockalla koko konsernin suurin omistaja tulisi sanomaan, että täällä ei kuvata, niin saat kuvata.
Lisää aiheesta:
http://www.kuvaajat.com/luvat.html
Mikä tämä "isännän oikeus" on, josta puhutte? Ei löydy Finlexistä. Lakipykäliä kehiin kiitos.
muttuu silloin, jos ko. paikassa on yksityinen tilaisuus tai "yleisötilaisuus", koska kokoontumislain mukaisen yleisötilaisuuden tms. järjestäjä voi asettaa sisäänpääsylle ehtoja (esim. konsertissa ei saa olla kameraa), mutta paikka, johon on vapaa pääsy kaikilla eikä siellä ole mitään tilaisuutta, on "yleinen paikka", jossa saa tehdä mitä vain lain, eli lähinnä järjestyslain rajoissa.
Paikassa kuten kauppakeskuksessa voi tietysti olla myös yksityisiä tiloja (esim. toimisto), jotka ovat julkisrauhan piirissä, eli niihin ei saa mennä ilman lupaa. Jos menet ilman lupaa, kuvaaminen onkin salakatselua, joka on rikos.
http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/viesaan/materiaali/luku3.html#37
6 §
Salakatselu
"Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
"Isännän oikeus" tai isännänvalta tarkoittanee sitä, että paikan omistajall on oikeus päättää, kuka rakennuksessa saa olla. Mistään ei kuitenkaan löydy sellaista, että tämä menisi järjestyslain yläpuolelle
"2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin"
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Esim. kauppaketju Lidln kuvauskielto on lainvastainen.
"Julkisuudessa huomiota on herättänyt kauppaketju Lidlin asettama kuvauskielto. Kiellolla ei kuitenkaan ole lainvoimaa, ainakaan Suomessa. Lidlin kotimaassa Saksassa asiat ovat toisin, mikä on osaltaan saattanut sekoittaa sääntöjä laadittaessa.
Valokuvaamiselle myymälöissä ei Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtaja Antti Tiitolan mielestä ole periaatteessa esteitä. Kuvauslupa on hänen mukaansa aina sovittavissa.
- Tilanteet, joissa emme ole sallineet kuvausta, ovat olleet sellaisia, ettei asiasta ole etukäteen sovittu, emmekä ole näin ollen voineet informoida myymälähenkilökuntaamme, Tiitola selittää.
Hän pitää tärkeänä sitä, että myymälän henkilökunta on tietoinen kuvaajien luvista.
Kyselyihin siitä, onko henkilökunta tietoinen kuvaajien perustuslaillisesta oikeudesta kuvata myymälöissä, Tiitola ei vastaa."
http://www.kuvaajat.com/luvat.html
""Isännän oikeus" tai isännänvalta tarkoittanee sitä, että paikan omistajall on oikeus päättää, kuka rakennuksessa saa olla. Mistään ei kuitenkaan löydy sellaista, että tämä menisi järjestyslain yläpuolelle"
Järjestyslaki koskee siis sitä, miten käyttäydytään julkisella paikalla suhteessa julkisen vallan käyttöön, siis poliisiin tai järkkäreihin. Eli milloin häiritsevään tai muuhun järjestyslain vastaiseen käyttäytymiseen voidaan puuttua julkista valtaa käyttäen. Se ei kuitenkaan ota mitään kantaa isännänoikeuksiin, eikä kumoa niitä. Järjestyslaki on vain laki jolla haluttiin korvata aikaisemmat kuntien järjestyssäännöt.
Kaupan tai liiketilan haltijaa ei siis edes koske järjestyslaki, koska hän ei käytä julkista valtaa. Hänen toimintansa perustuu yksityisoikeudelliseen kiinteistön haltijan oikeuksiin, jotka ovat täysin poikkeavia kuin mitä ovat vartijan tai järkkärin oikeudet. No ovat siis kaksi täysin eri asiaa.
"Esim. kauppaketju Lidln kuvauskielto on lainvastainen."
Millä tavalla se on lainvastainen. Kiellon valvominen on tietenkin ongelmallista jos sen tekee vartija, mutta jos muu henkilökunta voi puuttua kuvaamiseen, ja pyytää kuvaajaa lopettamaan kuvaaminen tai poistumaan, ei ole mitään ongelmaa, koska he eivät käytä julkista valtaa. Mikäli henkilö ei suostu, silloin henkilökunta voi pyytää vartijoilta apua poistamiseen.
Kauppakeskuksen status on erilainen kuvauksen suhteen, riippuen siitä onko kyse yleisistä kulkemis- ja oleskelutiloista, vai kauppakeskuksissa sijaitsevista liikkeistä. Jälkimmäisissä kuvaamisesta päättää kiinteistön haltija, eli kauppias, sen sijaan käytävillä ja oleskelutiloissa kuvaaminen on sallittua.
Näytä Finlexistä nämä isännänoikeudet ja yksityisoikeudellisen kiinteistön haltijan oikeudet. Taitaa olla vartiointifirmojen oma keksintö tai joku vanhentunut laki.
..ja edelleen voimassaolevasta oikeusperiaatteesta, joka liittyy perustuslaissa säädettyyn omaisuuden suojaan. Eli omaisuuden haltijalla tai omistajalla on oikeus päättää omaisuuden käytöstä, tässä tapauksessa kiinteistön alueella olemisesta.
Siitä ei ole olemassa omaa lakia, koska jokainen oikeasti juridiikkaa opiskellut tuntee tämän perusperiaatteen samoin kuin tuomioistuimet.
On olemassa paljon oikeusperiaatteita ja vanhaa maan tapaa, jota ei löydy finlexistä, mutta ovat kuitenkin voimassa ja niitä on noudatettava. Finlex on vain apuväline, ei koko oikeusjärjestyksen tyhjentävä tietopankki.
Konsertit ovat vapaata aluetta kuvaamiselle, mikäli se ei aiheuta häiriötä. Vaikka pääsylipussa ja/tai portilla lukisi "kuvaaminen kielletty" saa konserteissa räpsiä vapaasti. Konsertteihin on kaikilla mahdollisuus päästä (maksullinen pääsylippu ei tee tapahtumasta yksityistä) ja ne ovat siis julkisia tiloja.
Yksityisiä tilaisuuksia ovat sukujuhlat, yhdistysten ja seurojen järjestämät tilaisuudet, joihin pääsy edellyttää yhteisöön kuulumista ja/tai kutsua.
Ammattikuvaajan artikkeli missä ja ketä saa kuvata:
http://www.nikkemedia.fi/ivailu/sivut_ex/fotopykalat.pdf
Sekä oikeus ja kohtuus blogi:
http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/search?q=kuvaaminen
Kannattaa vartijoiden lukea ennen kuin alkavat poistaa kuvaajia kaupoista.
..on tunnettu täällä keskusteltu kiinteistön haltijan oikeus.
" Näin ollen kadulla,kaupoissa, urheilukilpailuissa, ravintoloissa, konserteissa saa vapaasti kuvata ihmisiä, ellei tilojen haltijahallinnan perusteella ole sitä nimenomaisesti kieltänyt. Tähän perustuen esimerkiksi rock-konserteissa tai ravintoloissa voi olla totaalinen kuvauskielto tai sitten kuvaaminen on sallittu vain luvan erikseen saaneille. Fiksu kuvaaja ottaakin aina etukäteen yhteyttä tilaisuuden järjestäjään tai ravintolan omistajaan ja pyytää kuvausluvan ensin heiltä ja sen jälkeen kuvassa näkyviltä henkilöiltä."
Tuossa oikeus-ja kohtuus -blogissa ei ole mitään ihmeellistä, se ei edes ole mikään erityisen hyvä juridinen asiantuntijablogi, mutta siinäkin tunnetaan kauppakeskuksen kauppiaan oikeus valita asiakkaansa, mikä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sitä ettei suostu myymään, vaan myös se tarkoittaa sitä että kauppias voi heittää kuvaajan pihalle kaupasta. Se sen sijaan on oikein mainittu ettei kauppias voi jo kuvattua materiaalia vaatia poistamaan tai tuhoamaan kamerasta.
"Vaikka pääsylipussa ja/tai portilla lukisi "kuvaaminen kielletty" saa konserteissa räpsiä vapaasti. Konsertteihin on kaikilla mahdollisuus päästä (maksullinen pääsylippu ei tee tapahtumasta yksityistä) ja ne ovat siis julkisia tiloja."
Tilan julkisuus on vain yksi kriteeri, kiinteistön ja tilan haltijalla on myös oikeuksia määrätä mitä hallitsemassaan tilassa tehdään, eli valokuvataanko vai ei. Maksullinen ja suljettu konserttipaikka on perusluonteeltaan täysin erilaista julkista tilaa kuin vaikkapa tori.
"" Näin ollen kadulla,kaupoissa, urheilukilpailuissa, ravintoloissa, konserteissa saa vapaasti kuvata ihmisiä, ellei tilojen haltijahallinnan perusteella ole sitä nimenomaisesti kieltänyt. Tähän perustuen esimerkiksi rock-konserteissa tai ravintoloissa voi olla totaalinen kuvauskielto tai sitten kuvaaminen on sallittu vain luvan erikseen saaneille. Fiksu kuvaaja ottaakin aina etukäteen yhteyttä tilaisuuden järjestäjään tai ravintolan omistajaan ja pyytää kuvausluvan ensin heiltä ja sen jälkeen kuvassa näkyviltä henkilöiltä.""
http://www.nikkemedia.fi/ivailu/sivut_ex/fotopykalat.pdf
Aivan, fiksu kuvaaja pyytää lupaa etukäteen, MUTTA se ei ole välttämättömyys. Julkisella pailkalla (kauppa luetaan sellaiseksi) saa kuvata ilman kuvauslupaa. Oikeusasiamies on jo antanut pari "päätöstä" julkisella paikalla kuvaamisen kieltämisestä: kieltäminen on ollut perusteetonta ja lain vastaista.
Kauppiaalla on "oikeus" valita asiakkaansa - joo, mutta ilman päteviä perusteita asiakkaan palveleminen tai poistaminen on syrjintää. Kuvaaminen ei ole pätevä peruste poistaa asiakas. Jos kauppiaan tai hänen edustajan kiellosta joku kuvaa ja hänet heitetään ulos kaupasta voi siitä nostaa oikeusjutun 100% voittotodennäköisyydellä. Vai onko sinulla pätevyyttä väittää tuo väittämä jurilisesti vääräksi?
"Julkisella pailkalla (kauppa luetaan sellaiseksi) saa kuvata ilman kuvauslupaa. "
Ei saa, jos kiinteistön omistaja erityisesti kieltää, kieltoa on silloin noudatettava tai sinut voidaan poistaa liikehuoneistosta.
"Oikeusasiamies on jo antanut pari "päätöstä" julkisella paikalla kuvaamisen kieltämisestä: kieltäminen on ollut perusteetonta ja lain vastaista."
Oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa puuttua sopimusoikeudellisiin suhteisiin, mikä on asiakkaan ja kauppiaan välillä, sen sijaan tietenkin vartijoiden, järkkäreiden tai poliisien toimintaan EOA voi puuttua, koska nämä toimivat julkisella statuksella, mutta tällöinkin kyse on kannanotosta, ei ketään sitovasta päätöksestä.
Eli vartija ei voi kieltää kuvaamista, mutta liiketilan haltija voi. Muistaakseni EOA:n toinen lausunto koski ratikka-asemilla kuvaamista ja toinen kauppakeskusten yleisissä, kaikille avoimissa tiloissa kuvaamista, mutta siinä ei puhuttu mitään kauppaliikkeessä kuvaamisesta.
"Kauppiaalla on "oikeus" valita asiakkaansa - joo, mutta ilman päteviä perusteita asiakkaan palveleminen tai poistaminen on syrjintää."
Ei, vaan se menee niin, että syrjinnän kohteeksi joutuneen on pystyttävä osoittamaan kauppiaan syyllistyneen syrjintään, eli 1. asettaneen hänet verrattuna toisiin epäedulliseen asemaan, ja 2. silloinkin hänen pitää pystyä osoittamaan että epäedulliseen asemaan laittaminen perustui RL 11. luvun 11§:ssä lueteltuihin syihin. Mikäli kauppias ei syrji laissa luetellulla perusteella, hän voi muuten syrjiä niin paljon kuin sielu sietää, tosin tietenkin se on huonoa liiketoiminnalle.
"Jos kauppiaan tai hänen edustajan kiellosta joku kuvaa ja hänet heitetään ulos kaupasta voi siitä nostaa oikeusjutun 100% voittotodennäköisyydellä. Vai onko sinulla pätevyyttä väittää tuo väittämä jurilisesti vääräksi?"
No toistakymmentä vuotta lakijuttujen kanssa pyörineenä, sanoisin että tuo mainitsemasi 100 prossan voittoprosentti taitaa olla kauppiaan puolella, sillä hän ei tee mitään lainvastaista.
Mikä ihmeen hinku sinulla muuten on mennä kuvaamaan toisten tiloihin, jos omistaja kieltää kuvaamisen?
Oikeusasiamies on ottanut muutaman kerran kantaa julkisilla paikoilla kuvaamisen kieltämisestä. Olipa julkisella paikalla millainen tapahtuma tahaansa niin se ei anna oikeutta kieltää kuvaamista. Tuolta osin tuo kuvaajan artikkeli ei pidä paikkaansa. Toki kohtelias (ammatti)kuvaaja kysyy luvan, mutta sananvapautta rajaavan kiellon tulee perustua lakiin ja sellaista pykälää ei löydy.
EOA:n lausunto koski metroasemalla kuvaamista. Lausunnossa todettiin ettei kuvaamista voi kieltää julkisella paikalla, ei vartija eikä tilan omistaja. Julkisia tiloja ovat kaikki, joihin kenellä tahaansa pääsy, myös kaupat, konserttitilat... Ainoastaan koti- ja julkisrauhan piirissä olevissa tiloissa kuvaaminen on luvanvaraista.
Lidl-kauppaketjun vastaus kuvauskiellosta kysellelle: "Myymälätila kuuluu julkisiin alueisiin, joten laillista estettä kuvaukselle ei ole."
Kyse ei ole halusta päästä kuvaamaan joka paikkaan vaan oikeudesta kuvata. Jos sinä kerran pyörität oikeusjuttuja niin pitäisi sinun tajuta että jos joku teko on lain mukaan sallittua niin sitä ei voida kieltää. Vai pitäisikö sinun ennemmin siirtyä kaupan kassalle töihin.
..julkisen vallan ja yksityisen välisiä suhteita, ei yksityisten välisiä. Julkinen valta ei voi rajoittaa esim. lainsäädännön kautta kuin tietyin ehdoin sananvapautta, sen sijaan yksityisoikeudellisin toimenpitein sananvapauden rajoittaminen on sallittua, esim. sopimuksin tai vaikkapa isännänhaltijan oikeuksien kautta, jos kuvaamisen rajoittaminen katsotaan sananvapauden rajoittamiseksi.
Metroaseman luonne on toisenlainen kuin kauppaliikkeen, ei voi verrata näitä toisiinsa.
"Ainoastaan koti- ja julkisrauhan piirissä olevissa tiloissa kuvaaminen on luvanvaraista."
Luvanvaraista suhteessa lainsäädäntöön, koska näissä on lain antama erityissuoja. Sen sijaan yksityisoikeudellisin perustein kauppatilan omistaja voi aina häätää asiakkaan pihalle, jos tämä kuvaa vastoin hänen kieltoaan.
"Myymälätila kuuluu julkisiin alueisiin, joten laillista estettä kuvaukselle ei ole."
Eikö se tarkoita vain sitä, että laki ei kiellä, mutta siinähän ei sanota salliiko kauppa kuvaamisen.
"Kyse ei ole halusta päästä kuvaamaan joka paikkaan vaan oikeudesta kuvata. Jos sinä kerran pyörität oikeusjuttuja niin pitäisi sinun tajuta että jos joku teko on lain mukaan sallittua niin sitä ei voida kieltää. Vai pitäisikö sinun ennemmin siirtyä kaupan kassalle töihin."
Oikeudet menevät vastakkain, kuvaaminen on yksi oikeus, mutta samalla tilan haltijalla on oikeus valvoa, päättää ja määrätä omaisuutensa käytöstä.
Lakihan antaa vain minimin, ja määrää sen mihin voidaan puuttua julkisen vallan toimenpiteiden kautta. Sen sijaan yksityisoikeudellisin perustein voidaan rajoittaa hyvinkin pitkälle erilaisia toimintavapauksia. Jos rikot tällaista sopimusperusteista normia, siitä ei tietenkään joudu vankilaan tai saa sakkoa, mutta sinut voidaan esim. poistaa tai joissain tapauksissa voit joutua vahingonkorvausvelvolliseksi sopimusperusteisesti.
Sovitaanko että jos minä päätän ihan itse omista uravalinnoistani. Ja jos esittelemäsi lakiosaaminen on samaa tasoa muun osaamisesi kanssa, niin sinullekaan en suosittele kaupan kassalle menoa, se on kuitenkin sen verran vaativa tehtävä, siinä joutuu käsittelemään rahaa ja sen sellaista.
Eiköhän lopeteta tämä keskustelu, kun alkaa mennä henkilökohtaisuuksiin ja ohi aiheesta. Näyttää ettemme pääse yksimielisyyteen.
Julkisessa tilassa omistajanoikeus ei mene perustuslain edelle. Kaupasta voi poistaa häiritsevästi käyttäytyvän omistajan tai hänen edustajan pyynnöstä. Jos kuvaaja ei häiritse muita ei kaupalla ole laillista perustetta poistaa häntä, kuvaaminen kiellosta huolimatta ei ole laillinen peruste poistaa. Yksityisoikeudellisin perustein kauppa ei voi tehdä yksipuolisia sopimuksia esim: astumalla kauppaan luovut sananvausoikeudestasi.
Älä kokeile edes pienellä kioskilla toimimista, kun kerran osaamisesi pysyy edelleen samalla tasolla. Poliisikin myöntää kuvaamisen olevan sallittua kaupassa:
http://www.mattimattila.fi/comments/kuvaaminen_kaupassa
Vielä lisää oikeilta asiantuntijoilta:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Julkisella paikalla saa kuvata/1135233349499
..se on vaikeaa saada vastapuolella olevan itseoppineen nettijuristin myöntämään olevan väärässä, kun maallikolla ei välillä näytä olevan edes juridiset peruskäsitteet hallussa.
"Kaupasta voi poistaa häiritsevästi käyttäytyvän omistajan tai hänen edustajan pyynnöstä. Jos kuvaaja ei häiritse muita ei kaupalla ole laillista perustetta poistaa häntä, kuvaaminen kiellosta huolimatta ei ole laillinen peruste poistaa."
Kauppias voi heittää pihalle kenet tahansa kauppaliikkeestään, tästä ei pitäisi olla epäselvyyttä. Periaatteessa voitaisiin sanoa niinkin, että jos asiakas ei poistu vaikka kauppias pyytää häntä poistumaan, niin jo silloin ylittyy häiriön tuottamisen raja.
Toisen kerran vielä, julkinen paikka määrittää sitä, milloin voidaan viranomaisten tai rajattua julkista valtaa käyttävien (kuten vartijoiden) toimesta rajoittaa jotain käyttäytymistä. Julkisen paikan -status ei kuitenkaan aseta mitään lisäsietovelvollisuuksia kiinteistön haltijalle. Yksityisoikeudellisin perustein sen sijaan voidaan vaikkapa perusoikeuksiin puuttua varsin laajasti. Esim. foorumin ylläpitäjää ei voida kieltää/estää poistamasta mielipidekirjoitusta ylläpitämältään foorumilta sananvapauteen vedoten, jos foorumin ylläpitäjä katsoo sen tarpeelliseksi.
Jos sinun asiantuntijalähteesi ovat jotain blogikirjoittelijoita tai lehtijuttuja, niin olet varsin heikoin eväin matkassa. Juridiikassa auktoratiivisia asiantuntijalähteitä ovat laki, lainsäätäjän esityöt, ennakkoratkaisut, tuomioistuimien päätökset ja akateeminen oikeuskirjallisuus, siis tarkastetut ja kommentoidut oikeustieteelliset kirjoitukset. Kaikki muut ovat vain yksittäisten henkilöiden tai viranomaisten mielipiteitä tai kannanottoja, ilman sen kummempaa sitovuutta. Toisin sanoen sinun lähteesi ovat yhtä tyhjän kanssa.
Jos asiakas poistetaan liikkeestä tai häntä ei palvella ilman pätevää perustettä on kyseessä syrjintä. Kansallispukuun pukeutuvat ovat ahkerasti valittaneet kohtelusta ja jos on ollut hyvät todisteet ovat jutut menneet läpi. Kauppa ei voi estää edes useita kertoja aiemmin näpistäneen asiointia kaupassa.
Valokuvaaminen ei ole häiritsevää käytäytymistä, jos ei estä muita asioimasta kaupassa. Vartian tai omistajan lainvastaista käskyä ei tarvitse noudattaa eikä se tee kuvaajasta häirikköä.
Aika heppoista verrata foorumia ja julkista paikkaa keskenään. Kauppa on edelleen julkinen tila ja julkisessa tilassa ei edes omistaja voi rajoittaa perusteettomasti perusoikeuksia. Ja kummallista ettet usko edes poliisin virallista kantaa. Etkä ole itse esittänyt mitään minkä perusteella kuvaamisen voisi oikeasti kieltää. Pelkkä mututieto ja väärin siteeratut pykälät eivät ole sellaisia.
EOA:n sivuilta:
"Oikeusasiamiehelle tulleissa valokuvaamista tai filmaamista koskevissa kanteluissa on ollut kyse siitä, että oikeutta kuvata esimerkiksi rikospaikalla, rautatieasemalla tai terveyskeskuksessa on rajoitettu. Kanteluihin annetuissa päätöksissä on todettu, että kuvaamisen rajoittamiseen on oltava lailliset perusteet. Myös on kiinnitetty huomiota median asemaan mielenosoituksen kuvaamisessa."
Et taida uskoa tähänkään EOA:n ratkaisuun:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${base}=ereoapaa&${html}=eoap5000&${freetext}=tunniste=405/2003
OAJ:n kanta julkisella paikalla kuvaamisesta:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/154002.shtml
..kantaa siihen voiko vartija asemansa perusteella valvoa annettua kuvauskieltoa, ja totesi ettei voi. Mutta koko ajan tässä keskustelussa on ollut kyse siitä, voiko yksittäinen kauppias poistaa kuvaajan tiloistaan, ja siihen kysymykseen EOA ei edes voi ottaa kantaa koska kyse on kahden yksityisen välisestä toiminnasta. EOA:n toimivalta on määritelty linkeissäsi tyhjentävästi (Perustuslain (731/1999) 109 §:n mukaan
oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä
virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan
noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.)
Yksityistä kauppiasta ei voi rinnastaa tuomioistuimeen, viranomaiseen, virkamieheen, julkisyhteisön työntekijään eikä hän yleensä hoida julkista tehtävää, joten EOA:n sanomiset eivät vaikuta kauppiaan toimintaan tai ohjaa sitä millään tavalla. EOA on siis eräänlainen laillisuusvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että viranomaiset tai julkista valtaa käyttävät toimivat lain mukaan.
"Jos asiakas poistetaan liikkeestä tai häntä ei palvella ilman pätevää perustettä on kyseessä syrjintä. Kansallispukuun pukeutuvat ovat ahkerasti valittaneet kohtelusta ja jos on ollut hyvät todisteet ovat jutut menneet läpi."
Laissa on erikseen kriminalisoitu etninen syrjintä, jolloin jos kameramiehellä ei ole romani- tai saamelaiskansallispukua, eikä toimenpide muutenkaan perustu etniseen tai vastaavaan syyhyn, niin syrjintä on sallittua.
"Kauppa ei voi estää edes useita kertoja aiemmin näpistäneen asiointia kaupassa."
Kyllä voi, kieltäytymällä myymästä ja poistamalla liikehuoneiston tiloista.
"Vartian tai omistajan lainvastaista käskyä ei tarvitse noudattaa eikä se tee kuvaajasta häirikköä."
Omalla vastuullaan jokainen noudattakoon neuvoasi. Mistä oikein revit näitä?
"Ja kummallista ettet usko edes poliisin virallista kantaa. Etkä ole itse esittänyt mitään minkä perusteella kuvaamisen voisi oikeasti kieltää. Pelkkä mututieto ja väärin siteeratut pykälät eivät ole sellaisia."
Katsoppas kun joku toimii julkisen vallan perusteella kuten poliisi toimii, hänellä pitää olla siihen aina jollain tavalla laista lähtevä valtuutus. Mutta jos toimit yksityisoikeudellisin perustein, niin käytännössä kaikki toimenpiteet mitä laissa ei suoraan kielletä tai rajoiteta ovat sallittuja. Tässä on se olennainen ero mitä et tajua sitten millään. Kauppias voi niissä rajoissa, kunhan syrjintäpykälä ei täyty, varsin mielivaltaisesti määrätä mitä liiketiloissa tehdään ja ketkä siellä saavat oleskella.
Poliisi varmaankin otti viranomaisena kantaa, etteivät he voi rajoittaa kuvaamista virkansa perusteella, koska laki ei anna siihen viranomaiselle mahdollisuuksia, mutta yksityinen kauppias onkin täysin eri asemassa, eli viranomaisten toimintaa sitova lainsäädäntö ei koske häntä, koska hän ei käytä julkista valtaa.
Kaikille julkinen virallinen koulualue on perusluonteeltaan muutenkin vähän toisentyyppinen alue kuin yksityisen kauppiaan hallitsema liiketila.
Valokuvaaminen on perustuslain suomaa sananvapautta. Sitä ei voi kumota virkamies eikä yksityinen kauppias julkisella alueella. Jos kaupassa kauppias saisi rajoittaa yksilönvapauksia voisi hän myös määrätä kaikkien kassit tarkastettavaksi ilman epäilyä myymälävarkauksista.
Syrjintää on myös muu kuin etninen syrjintä. Kameran kanssa kävelevää tai moneen kertaan kiinnijäänyttä myymälävarasta ei saa poistaa ilman pätevää syytä. Myynnistä kieltäytyminen olisi syrjintää olipa asiakkaalla kansallispuku tai ei. Mikään syrjintä ei ole sallittua. Se että kauppias ei pidä jostain henkilöstä ei anna vartialle oikeutusta rikkoa asiakkaan oikeuksia.
Mistä sinä revit noita yksityisoikeudellisia valtuuksia kauppialle ja vartialle? Julkinen tila on julkinen tila riippumatta sen omistajasta, samat "samat" vapaudet ja velvollisuudet ovat niin kaupoissa kuin toreilla ja niin asiakkailla kuin tilojen omistajilla.
Et uskonut edes kauppaketjun omaa kirjoitusta, jossa he sanoivat ettei heillä ole laillista perustetta kieltää kuvaaminen. Huhhuh.
..niistä kansalaisen oikeuksista joita julkisen vallankäyttäjän on kunnioitettava, kauppias joka hallitsee liiketilaansa ei ole julkisen vallan käyttäjä, joten hän ei edes voi loukata toisen perusoikeuksia muuten kuin rikosoikeudellisin perustein, jos valitsee ne jotka käyttävät hänen liiketilaansa ja poistaa ne joita ei halua.
"Jos kaupassa kauppias saisi rajoittaa yksilönvapauksia voisi hän myös määrätä kaikkien kassit tarkastettavaksi ilman epäilyä myymälävarkauksista."
Kyllähän hän voi nytkin jo pyytää, mutta hänellä ei ole sellaisia lakiin perustuvia erioikeuksia tavaroiden tarkistamiseen, kuin mitä poliisilla, järkkärillä tai vartijalla on. Joten ainoaksi mahdollisuudeksi kauppiaalle jäisi repun tarkastuksesta kieltäytyvän poistaminen kaupasta, joka taas taitaisi olla muutenkin potentiaalisen näppärin intresseissä.
"Syrjintää on myös muu kuin etninen syrjintä. Kameran kanssa kävelevää tai moneen kertaan kiinnijäänyttä myymälävarasta ei saa poistaa ilman pätevää syytä. Myynnistä kieltäytyminen olisi syrjintää olipa asiakkaalla kansallispuku tai ei. Mikään syrjintä ei ole sallittua."
Rikoslain perusteisiin kuuluu, ettei tuomittavan teon tunnusmerkkejä saa tulkita laajemmin kuin ne mitä ovat lakitekstissä kirjoitettu. Jos laissa on vain kriminalisoitu luetelluista syistä tapahtunut syrjintä, niin muulla perusteella tapahtuvasta syrjinnästä ei voi tulla tuomiota. Eli kyse ei ole rikoksesta.
Syrjintä -sananahan ei vielä itsessään kerro mitään oikeudellisessa mielessä, vaan Suomenkin lainsäädännöstä löytyy esimerkkejä, jossa syrjintää pidetään jopa toivottavana, ns. positiivisen diskriminaation kautta. Osa syrjinnästä on kriminalisoitu, osa syrjinnästä on toivottavaa ja osaan syrjintään lainsäätäjällä ei ole mitään kantaa.
"Mistä sinä revit noita yksityisoikeudellisia valtuuksia kauppialle ja vartialle? Julkinen tila on julkinen tila riippumatta sen omistajasta, samat "samat" vapaudet ja velvollisuudet ovat niin kaupoissa kuin toreilla ja niin asiakkailla kuin tilojen omistajilla."
En ole puhunut viime viesteissä vartijoista mitään, vaan pelkästään kauppiaan oikeuksista kiinteistön haltijan roolissa. Julkinen tila -käsite ei millään lailla syrjäytä kauppiaan yksityisoikeudellisia kiinteistön hallintaan liittyviä isännänoikeuksia.
Jos et usko kuten näyttää, niin voit kokeilla omien väitteittesi pitävyyttä käräjillä itse, eli kuvaamalla kaupassa vasten selvää kieltoa, ja menemällä siitä oikeuteen kun sinut heitetään pihalle. Eiköhän todellisuus sinullekin selviä. Onnea matkaan!
"Et uskonut edes kauppaketjun omaa kirjoitusta, jossa he sanoivat ettei heillä ole laillista perustetta kieltää kuvaaminen. Huhhuh."
En ainakaan sinun tulkintaasi siitä, koska se on selvästi virheellinen. Isännänoikeuksien perusteella on oikeus kieltää ja piste. Tämä ei tästä kummemmaksi muutu.
Laillisen oikeuden voi kieltää vain laillisella perusteella. Isännänoikeus ei anna laillista oikeutta kieltää laillista tapahtumaa. Kuvaaminen on kiellettyä rikoslaissa salakatseluna, mutta julkiseen tilaan (joka kauppa on) on vapaa pääsy, joten laillista perustetta kieltää kuvaus ei löydy. Koti- ja julkisrauhan piirissä olevissa tiloissa on rikoslain perusteella isännänoikeus kieltää kuvaaminen, tai ennemminkin kuvaamiseen tarvitaan lupa.
Yksityisen yrityksen ne tilat, joihin asiakkailla ei ole vapaata pääsyä eivät ole kuvausvapaata aluetta. Laki on laki ja ei se sen kummemmaksi muutu vaikka kuinka väität vastaan. Asian selvittäminen käräjillä olisi helpointa, jos joku kauppias haastaisi kuvaajan käräjille, mutta kauppiaan mieli muuttuu kun oikea asianajaja kertoo kuinka kalliiksi tappio oikeudessa voi tulla. Helpompi on kierellä ja selitellä että toivotaan kuvaajan ottavan etukäteen yhteyttä.
..niin tiukasti tarrautunut tuohon omaan tulkintaasi, että keskustelua aiheesta on turha jatkaa, kun se alkaa näköjään toistamaan jo aikaisemmin käsiteltyjä asioita.
Korjataan nyt suurimmat virheet:
"Koti- ja julkisrauhan piirissä olevissa tiloissa on rikoslain perusteella isännänoikeus kieltää kuvaaminen, tai ennemminkin kuvaamiseen tarvitaan lupa."
Ei liity yksityisoikeudelliseen isännänoikeuteen millään lailla, vaan kyseessä on rikoslain suora kielto, joka koskee myös "isännän" itsensä luvattomasti suorittamaa muiden samalla kotirauhan suojan alueella olevien (vieraiden tai kotiväen) kuvaamista.
"Laillisen oikeuden voi kieltää vain laillisella perusteella."
Miksi sananvapaus perusoikeutena on arvokkaampi oikeus kuin omaisuuden omaisuudensuoja tai oikeus elinkeinovapauteen, jotka myös ovat perustuslaillisia perusoikeuksia? Jotta kauppiaalla olisi jokin velvoittava sietämisvelvollisuus kaupassaan sananvapauttaan toteuttavaa kuvaajaa kohtaan, siitä olisi oltava erillinen laki jossa olisi tämä velvoite. Asiasta olisi säädettävä lailla koska sietämisvelvoitteen antaminen rikkoisi kauppiasta turvaavaa perustuslain tasoista omaisuuden suojaa ja elinkeinon harjoittamisen vapautta.
"Asian selvittäminen käräjillä olisi helpointa, jos joku kauppias haastaisi kuvaajan käräjille, mutta kauppiaan mieli muuttuu kun oikea asianajaja kertoo kuinka kalliiksi tappio oikeudessa voi tulla."
Ei muuta kuin tartut itse toimeen, ja kamera käteen. Turhaan selittelet.
Hetkinen, siis sinusta on väärin jos kauppias heittää kuvaajan pihalle, mutta olisi okei, jos hän haastaisi kuvaajan käräjille? Jos tämä on noin iso ongelma niin mikä estää kuvaajaa haastamaan kauppiasta käräjille eli toisin päin. Yhtä helppoa eikös vaan.
Eiköhän ne prosessikulut taida olla suurempi pelote sille kuvaajalle, kuin yleensä hyvät oikeusturvavakuutukset omaaville kauppiaille, joka voi lisäksi laittaa osan oikeudenkäyntikuluistaan liiketoiminnan kuluina verotukseen.
Lopetan osaltani tähän tämän keskustelun!
Todellakin turha jatkaa, koska et ymmärrä julkista paikkaa ja oikeutta kuvata julkisella paikalla. Et ole esittänyt mitään mikä paikaansa pitävää julkisella paikalla kuvaamista kieltävää.
Edelleenkin on kyse julkisesta paikasta, ei kotirauhan suojaamasta alueesta. Kuvaaminen ei rajoita elinkeinoa eikä vaaranna omaisuutta. Vai tiedätkö jossain olevan myynnissä tavaroita, jotka hajoavat kuvaamisesta??? Jos kuvaaminen olisi julkisella paikalla kiellettyä olisi siitä merkintä laissa. Nyt laissa vain annetaan siihen oikeus ja ainoat poikkeukset joilla kuvaaminen on kielletty on rikoslaissa. Kauppa julkisena paikkana ei kuulu noihin kiellettyihin paikoihin.
Jos laissa olisi "sietämisvelvotteita" niin niitä pitäisi olla joka asiasta. Velvoite sietää pakkasaaamuja talvella, velvoite sietää kadulla keskustelevia naisia, velvoite sietää...
Kaupoissa kuvaajat ovat jo koetelleet kaupan edustajan oikeustajua. Mutta tilanteissa, joissa kuvaajaa ei ole poistettu kaupasta ei ole voinut nostaa oikeusjuttua, koska sananvapautta ei ole varsinaisesti estetty. Kuvaajan puolustautuessa sananvapauteen vetoamalla on saanut kaupan empimään poistamista ja kuvaajat ovat yleensä kohteliaisuudesta lopettaneet ja poistuneet. Laillista perustetta kieltoo ja poistamiseen ei silti ole. Sen on myöntänyt Lidl-ketju ja Alko.
Ilman laillista perustetta julkiselta paikalta poistaminen ei ole sallittua. Onko se vaikea ymmärtää? Jauhat aina vain samaa uudelleen ja uudelleen ilman oikeita perusteluja.