Tänään on loppuelämän ensimmäinen päivä

Miten mää olen kuvitellut että silloin kun synnyt niin on elämäsi loppuelämän ensimmäinen päivä.

Ei siinä ajanpyörässä mitään muutosta ole tapahtunut, vaan sun aivoissa on niin käynyt.
Kaikki on jo melkein koettu ja päivät soljuu samaan tahtiin, uutta ei ole näköpiirissä niin ihmekkös toi jos aika menee nopeesti. Toista se oli nuorena kun jatkuvasti odotti jotain ja mietti, et kylläpäs se aika menee hitaasti. Hassua mutta totta..:)

Ihmisellä on vapaa tahto, aion käyttää sitä. Jos kohtaan jotain epämiellyttävää, olen kenties joskus käyttänyt sitä väärin.
Sitten täytyy vain suhtautua.
Ajanpyörän kulku taitaa olla nopeutunut.
Olen joskus lukenut sellaisen viisauden, en muista mistä, että me emme kuulu menneisyyteen, emme nykyisyyteen, emmekä tulevaisuuteen, vaan me kuulumme ikuisuiteen.

Ei oikein jaksaisi näitä itsestään-selvyyksiä.
60 ihmiselle selittää.
Varsinkaan ei nuorille, jotka eivät ymmärrä mistään mitään.

Mutta, aika alkaa 00:00 ja loppuu 00:00
Tuohon väliin on ihmisen mahduttava.
Toivoineen, suruineen, odotuksineen.
Ja siihen on hänen kellonsa rukattava.
Ja kelloaan on sitten seurattava.
Omansa kun se on.

H.

Jaa, että mitenkä ajattelin viettää loppuelämän ensimmäistä päivää.

Ajattelin elää ku viimestä päivää. :)

Niin kuin tähänkin asti, eläen.

Jesse sanoi muinoin, että kina ei kuulu yksin lapselle.
Vaan että se seuraa ihmistä loppuun saakka.
Me naurettiin Jessen kanssa, todeten että kaikenlaista töhkää sitä sitten.
Me naurettiin Jessen kanssa taas, vähän aikaa sitten.
Ihmisille kuvitteleville.
Miksi nuo idiootit eivät vieläkään usko mitä heille on sanottu.
Mitä ihmettä he uskovat saavansa kuvitteluillaan.
Panisivat vaan parastaan tulevaisuudelle.

H.

Kun nyt kysyt , aloin heti tarkkailemaan ympäristöäni . Mitä teen , tuhlaan armasta
aikaani tähän kirjoittamiseen , suon mahdollisille tekstini lukijoille tämän
arvokkaan hetken jota en koskaan saa takaisin . Haluan kiittää teitä kaikkia kun
annatte pieniä hetkiänne myös minulle .

Kyllä sitä 60-kymppinen saa jo ajatella että ilta-aurinko ruskottaa. Ei monet ehdi edes näille kymmenille. Paljon ikäluokkaani on jo nurmen alla.
Jokainen eletty päviä ja vielä terveenä on tästä lähtien suurta armoa ja Jumalan lahja.

Niinhän jokainen päivä on ollut tähänkin asti. Jos alkaa kuolemaa odottamalla odottamaan, mitä se hyövää.
Tulee se mutenkin.

Mitä on ikuisuus? Ihmisen kuvitelmaa omasta erikoislaatuisuudestaan.

On vaan tämä hetki