Avioehto ja perintö

1. Perintöä ei saada avioerossa vaan ainoastaan kuolemassa.

2. Jollei miehen testamentista muuta johdu, perinnön saa hänen lapsensa. Testamentista huolimatta lapsella on oikeus lakiosaan eli puoleen perinnöstä.

3. Jollei puolisoilla ole avioehtoa, ennen perinnönjakoa toimitetaan omaisuuden OSITUS vainajan perillisen ja hänen leskensä välillä. Osituksessa lähtökohtaisesti puolisoiden yhteenlaskettu netto-omaisuus puolitetaan. Kun vainaja (mies) ilmeisesti on varakkaampi, leski saa hänen pesältään avio-oikeuden nojalla tasinkoa niin paljon, että puntit ovat tasan. Köyhempi leski voi siis saada miehensä omaisuutta TASINKONA (mikä ei ole perintöä). Se, mitä osituksen jälkeen jää kuolinpesän varoiksi, muodostaa vainajan jäämistön, joka lankeaa perintönä hänen perilliselleen (ja/tai testamentinsaajalleen).

4. Jos köyhempi puoliso (vaimo) kuolee ensin, varakkaammalla leskellä on oikeus osituksessa kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille. Jos vaimolla ei ole rintaperillisiä, leski perii hänet, eikä ositusta, johon lesken em. tasinkoprivilegi perustuu, voida toimittaa. Tällaisessa tapauksessa lesken, jos haluaa omaa perillistään kuolemansa jälkeisessä jaossa suosia, on syytä luopua vaimonsa perinnöstä (jolloin siis ositus voidaan toimittaa).

5. Jos avioliitto jää hyvin lyhyeksi, ositusta saatetaan sovitella eli poiketa puolittamisperiaatteesta.

6. Avioero-ositus tapahtuu samalla tavoin kuin edellä on esitetty, lukuun ottamatta vain leskelle kuuluvaa tasinkoprivilegiä.

7. Jos leskellä avioehdon perusteella ei ole avio-oikeutta vainajan (miehen) omaisuuteen, ositusta ei toimiteta, vaan miehen omaisuus siirtyy kokonaan - jollei testamentista muuta johdu - perintönä hänen lapselleen.

8. Leskellä on oikeus elinaikansa hallita puolisoiden yhteistä asuntoa tai muuta pesään kuuluvaa hänen kodikseen sopivaa asuntoa, edellyttäen, että leski ei itse omista kodikseen sopivaa asuntoa.