Kapillaarikatkossa käytetään nykypäivänä yleisesti 6/16 sepeliä ja näitä katkoja on yleensä kaksi.
Olen kuullut että joillakin talopaketeilla on ollut ongelma maan ja laatan painuminen myöhemmin. Aiheuttaja on nämä kapillaarikatkot. Tuota sepeliä ei voi täryttää tiiviiksi ja saattaa myöhemmin itse lähteä painumaan.
Aikamoinen riski monissa taloissa kun ajattelee mitä kaikkea laattaan upotetaan sekä vesieristykset kosteissa tiloissa jne.
Olen kuullut että joillakin talopaketeilla on ollut ongelma maan ja laatan painuminen myöhemmin. Aiheuttaja on nämä kapillaarikatkot. Tuota sepeliä ei voi täryttää tiiviiksi ja saattaa myöhemmin itse lähteä painumaan.
Aikamoinen riski monissa taloissa kun ajattelee mitä kaikkea laattaan upotetaan sekä vesieristykset kosteissa tiloissa jne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mekaanisesti murskattu sepeli käy hyvin kuormaa jakaviin kerroksiin. Kapilaarikatkoksi siitä ei sisältämänsä hienoaineksen vuoksi ole.
Kannattaisi edes alkeisiin perehtyä, jotta trollaa oikeasta aiheesta.
Kapillaarikatko ei missään nimessä ole riski vaan pelastus. Painuminen johtuu useinmiten lattiastyroxista, joka painuu betonilaatan alla. Mitä paksummasti styroxia on niin sen enemmän painuu kasaan. Olisiko sittenkin kannattanut rakennusvaiheessa laittaa paremman puristuslujuuden kestävää lattiaeristettä...
Laatua ei vaan kannata rakentaa nyky-Suomessa, koska ei sitä kukaan ostaja ostotilanteessa ole valmis maksamaan.
Höpön löpön. epätasaiset ja huonot pohjatyöt sekä löyhä tiivistämättä jätettu alusta syynä yleisimmin painumisiin.
Betonimassa riittää painamaan saumailmat käyttötarkoituksen mukaisista ja oikein asennetuista eristeistä.
Tääl Hyvinkäällä rivarit painu näin. Syksyllä avattiin kaikkien talojen aluset ja sitte niit pidettii auki kovilla pakkasilla. Jäätyneen saven päälle 26 asteen pakkasil sitte jäistä mitäliehiekkaa lapiolla tapustellen. Kasoje päälle betonitassut ja niitte varaan betonipalkit. Sit tulikin parakkitalot tän viritelmän päälle.
Ei tartte olla kovi paljon tietoo, kun lopputulokse voi päätel. No niihä siinä kävi, et maat suli keväällä ja kaks rivaria alko painuu lötjään.
Näit sit siin naapuris korjailtii monta vuotta. Rahaa palo ja lopputulos jäi paskaks. Surkuhupasaa, ku puuhapetet saa jatkaa ja väsätä paskaa eelleen.
Asiallisesti levitetty ja tiivistetty kapillaarikatkokerros h=300 mm ei aiheuta riskiä. Sinänsä sepeliä ei voi tiivistää niin hyvin kuin esim. mursketta, mutta em. kerrospaksuudella sen painuma asuinrakennuksen lattialaatalle tulevilla käyttökuormilla on luokkaa milli, ehkä pari. Lattian alapuoliset eristeet painuvat saman verran.
Painumaongelman syy löytyy luultavasti siitä, että kapillaarikatkokerroksen alapuolisia kerroksia (murske, sora) ei ole tiivistetty kunnolla tai sitten rakennettaessa painuvilla pohjamailla on arvioitu pohjamaan kantavuus väärin.
Olenpa nähnyt, että kivitalollekin laitetaan 200x600 anturat, mikään ei kiellä laittamasta esim. 250x700 tai 300x800 , jos on vähänkin paksumpi täyttö tai pehmeämpi perusmaa. Betonia ja rautaa tietysti menee paljon enemmän, mutta onpahan ainakin lujat perustukset.
Ettei vaan olis rossipohjan myyjän ajatuksia....