tätä pidetään suomessa ainaki liian radikaalina ja riskialttiina. eli poistetaan koko ongelmapesäke eli lasiainen. mutta tuosta saa sen käsityksen että tulevaisuudessa ilmeisesti nuo riskit pienenee.
www.retinasource.com/news/articles/VitrectomyFloaters_601.htm
www.retinasource.com/news/articles/VitrectomyFloaters_601.htm
Vastaukset 14
Vanhimmat
Artikkelissa mainittiin kuuden potilaan hoidosta eli kovin suuri tutkimus ei ole kyseessä. Toki osalle potilaista, joilla on lasiaissamentumia, on hyötyä leikkauksista ja niitä tehdään myös Euroopassa (myös Suomessa).
Mutta, kuten artikkelissa mainittiin, tulevat leikkaukset kyseeseen vain harvoille, valikoiduille potilaille, joilla myös objektiivisesti voidaan todeta lasiaissamentumien aiheuttavan näköhaittoja, ei siis läheskään kaikille lasiaissamentumista kärsiville.
Varsinkaan sellaisia potilaita, joita samentumat haittaavat mutta joilla ei ole suurempia samentumia eikä näöntarkkuus ole olennaisesti alentunut, kukaan lähde leikkaamaan (ei edes USA:ssa), sillä kaikkiin leikkauksiin liittyy myös komplikaatioiden riskit. Näitä ovat lasiaiskirurgiassa mm. verkkokalvon repeämä, verkkokalvon irtauma, harmaakaihen syntyminen, verenvuoto lasiaistilaan (--> uusia samentumia!), infektiot. Vaikkakin harvinaisempia, voivat nämä komplikaatiot johtaa lasiaissamentumiin, näöntarkkuuden pysyvään heikkenemiseen ja jopa sokeutumiseen. Toki komplikaatiot vähenevät tekniikan kehittyessä ja esim. harmaakaihileikkauksissa infektioriski on nykyään promilleluokkaa (viime työpaikassani yksi infektio noin 7000 leikattua kohti), mutta silti endoftalmiitti eli silmän sisäisen infektion mahdollisuus on yksi pelätyimmistä komplikaatioista silmäkirurgiassa. Lasiaiskirurgian yhteydessä verkkokalvoon liittyvät komplikaatiot ovat yleisempiä kuin kaihikirurgiassa (jossa ei olla edes lähellä verkkokalvoa), tämän vuoksi lasiaiskirurgia on tässä suhteessa riskialttiimpaa, varsinkin kun ottaa huomioon että nuoremmilla ihmisillä lasiainen on vielä "kiinni" verkkokalvossa.
Toiseksi useimmat ihmiset joilla on lasiaissamentumia, eivät edes olisi halukkaita leikkaukseen.
selvästi leikkaukset ovat todella riskialttiita, eli enemmän haittaa kun hyötyä....Loppupäätelmä:jos lasiaissamentumat ovat vaarattomia, niiden kanssa pitää vaan totutella elämään(tai odottaa että ne siirtyvät sivummalle, etteivät häiritse niin paljon)ei muuta vaihtoehtoa ole, ja voihan lääketiede kehittyä,tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että samentumia pystytään poistamaan, ilman että tarvitsee kajota itse lasiaiseen( tai verkkokalvon lähettyville)
Olet aivan oikeassa, useimmilla potilailla, jotka hakeutuvat silmälääkäriin lasiaissamentumien vuoksi, ovat mahdollisen leikkauksen riskit vaivaan nähden liian suuret eli leikkaus ei tule kyseeseen. Poikkeuksia toki on olemassa.
Lasiaissamentumien poistaminen silmästä lasiaiseen tavalla tai toisella kajoamatta (leikkaus, lasertoimenpide, lääkkeen anto lasiaiseen) on aika epätodennäköistä johtuen siitä, että samentumat ovat juuri lasiaisessa...
Mitä niistä sumentumista, nehän ovat niin hauskoja. Niitä on mukava seurata - valon ja varjon leikittelyä, taideteoksia. Niitä minulla on vaikka muille jakaa kun on menossa jo kolmatta kuukautta lasiaiskalvon irtautuminen verkkokalvosta. Tämä jälkimmäinen on se ikävämpi ja pelottavampi, mutta viis veisaan haituvista ja pilvistä. Mitäpä muuta sitä bussipysäkillä seuraisi kuin näitä.
Tänäänkin pysäkillä sopivassa valaistuksessa (ei liian kirkasta) silmäni sumupilvet imivät itseensä taivaan synkkien pilvien värit. Oli ikään kuin tuuli olisi liehutellut laidasta laitaan silmäni sakkaa, mutta minun omat silmänihän ne niitä liikkuttelivat, vaikka luuin että seison ihan hiljaa.
Maanantaina huomasin yhden laidasta laitaan lentelevän synkimmän pilven häviävän näkökentän alalaidasta - mihin lie mennyt sivummalle tai sitten pois uusien tieltä. Samoin ruorin näköinen kappalekin on haalistumassa ja hivuttautumassa piiloon. Ihan ikävä tulee näitä katoavia ystäviä.
Kyllä se nyt hymyilyttää kun tänään silmälääkäri ei löytänyt verkkokalvosta uusia reikiä, mutta annas olla kun tulee yksi uuden näköinen salama niin huumori loppuu. En pidä silmäni salamoista enkä revontulista vaikka Lapinhullu olenkin.
Tästä viestistä ei taida löytyä kysymyksiä.
mitä tarkoittaa että "lasiainen on vielä kiinni verkkokalvossa nuorilla ihmisillä"? näin maallikolle selitettynä.
onko totta että keski-iässä(likinäköisillä jopa jo nuorena)lasiaisen hyytelö rupeaa korvautumaan kirkkaalla nesteellä.?ja silloin säeitä katkeaa(samentumat).....voiko tässä tapauksessa, kun hyytelö korvautuu nesteellä..samentuma joka nyt näkyy selvästi vaaleaa taivasta yms. vaaleaa pintaa, tai valkoista paperia vasten,..niin voiko se jossakin vaiheessa siirtyä alemmas?(pois keskeisestä näkökentästä, ettei häiritse.)...kun se on ollut jo useita kuukausia silmässä.
Lasiainen on kiinni verkkokalvon "periferiassa" ja periferialla tarkoitetaan sitä, että tämä kohta on kaukana keskeisen tarkan näön alueesta. Jos kuvittelee silmän palloksi, on tarkan näön alue silmän takaosassa (suoraan mustuaisen takana) ja periferia on hieman värikalvon takana. Lisäksi lasiainen on kiinni näköhermon päässä ja tämä on melko lähellä tarkan näön aluetta parin millimetrin päässä siitä. Tästä kohdasta jää lasiaiseen usein rinkulan tai langanpätkämainen samentuma lasiaiseen sen irrotessa näköhermon päästä lasiaisen irtauman yhteydessä.
Lasiainen on suurimmaksi osaksi vettä ja kun lasiainen degeneroituu iän mukana (on siis aivan "normaali" vanhenemisen mukanaan tuoma prosessi), syntyy lasiaiseen tiivistymiä (samentumat) ja onteloita jotka ovat kirkkaan nesteen täyttämiä.
Lasiaissamentumat ovat jonkin verran liikkuvia ja liikkuvuus lisääntyy lasiaisen irrotessa ja lasiaisen vesittyessä lisää.
Siitä kuinka nopeasti häiritsevät samentumat häipyvät häiritsemästä ei voi antaa mitään lupauksia. Toisilla se tapahtuu viikkojen/kuukausien kuluessa, toisia ne voivat häiritä vuosiakin. "Aika näyttää" tai "aika parantaa haavat" ovat tässäkin yhteydessä sopivia sanontoja. Tosin se on laiha lohtu sille, joka kärsii vaivasta nyt eikä valitettavasti aina lisää heti apua haluavan potilaan luottamusta lääkäriin...
Kiitos ja kumarrus: )
tuo kaihitilasto oli mielenkiintoinen. onko sulla mitään tilastoa kertoa näistä lasiaisenpoistoleikkauksen tuomista tuloksista, tai löytyykö jotain linkkiä netistä? kun riski on suuri komplikaatioille, niin olis mielenkiintoista tietää kuinka suuri.
Minulla ei nyt ole tilastoja lasiaisleikkauksista käsillä. Lasiaiskirurgiassa kyllä tulokset riippuvat (kaihileikkauksia enemmän) myös perustaudista eli siitä, miksi toimenpiteisiin ryhdytään. Jos pelkkiä samentumia lähdetään poistamaan on teoriassa riskit pienemmät kuin silloin, kun on diabeettisia muutoksia, verkkokalvoreikä ja ns. proliferaatiota tai jopa verkkokalvon irtauma kyseessä. Lisäksi tulokset ovat riippuvaisia leikkaajan kokemuksesta, välineistä, tekniikasta jne.
Lisäksi komplikaatioriskin suurudesta voi olla eri mielipiteitä. Jos verkkokalvon irtoamista hoidettaessa 90% leikkauksista "onnistuu" voidaan puhua hyvästä tuloksesta (koska ilman leikkauksista kaikki lähes silmät sokeutuvat). Tällöin "onnistunut" leikkaus voi tarkoittaa sitä, että verkkokalvo on paikallaan. Jäljelle jäävä näöntarkkuus voi kuitenkin olla huono.
Eli tulosta pitää verrata lähtötilanteeseen. Lasiaissamentumissa näöntarkkuus on usein hyvä tai erittäin hyvä ja vaikka pari samentumaa saakin pois mutta näöntarkkuus vähenisi vain hieman, voi lopputulos olla pettymys. Hankalassa alkutilanteessa oleva potilas (verkkokalvo irti, diabeettisia muutoksia jne) voi taas olla ikionnellinen jos näkee ylittää tien turvallisesti vaikka lukeminen tms. ei enää onnistu.
Ihan arvauspelillä arvioiden (siis ilman mitään tutkimustietoa) arvioisin että vain lasiaissamentumia leikattaessa komplikaatioriski olisi alle 5% luokkaa. Tämä 5% tarkoittaisi siis, että 1 leikkaus 20:stä leikkauksesta tuottaisi epätoivottavan lopputuloksen. Tällaista riskisuhdetta harva lääkäri lähtisi tieten tahtoen ottamaan.
Jos lasiaissamentumaan olisi keksitty lääke ja 1%:lla lääkettä käyttäneistä voisi sattua vakavia jopa näön pysyvään huononemiseen johtavia sivuvaikutuksia, ei lääke varmastikaan saisi myyntilupaa...
positiivinen teksti:
http://www.diabetes.fi/lehdet/dlehti/juttuarkisto/1102lasiain1.htm
Diabeetikon kannalta lasiaiskirurgia on todella lupaavaa ja saavuttaa hyviä hoitotuloksia. Toisaalta asian voi ilmaista niinkin päin, että ne diabeetikot jotka lasiaiskirurgiaan joutuvat ovat jo hankalassa tilanteessa: esim. lasiaisverenvuoto on huomattavasti huonontanut näkökykyä ja/tai verkkokalvomuutokset uhkaavat aiheuttaa lisämuutoksia ja ilman hoitoja saattaa jopa sokeutua. Näissä asetelmissa korkeampikin leikkausriski on se pienempi riski (eli ilman hoitoa ennuste on selvästi huonompi). "Pelkissä" lasiaissamentumissa asia onkin sitten toisinpäin...
eli tuo diapeetikoille tehtävä lasiasleikkaus johon oli tuo linkkikin niin onko kyseessä sama leikkaus josta ensimmäisen viestin linkissä puhutaan?
Kyseessä on periaatteessa sama leikkaus, mutta diabeetikoilla saatetaan lasiaisen poiston lisäksi hoitaa vielä verkkokalvolla olevia muutoksia eli diabeetikon tapauksessa leikkaus teettää enemmän työtä.
että tuossa kirjotuksessa oli tieto millon se oli tehty. "June, 2001", eli yli kolme v sitten.