Olen joutunut jo lähes 9 kuukautta olemaan ilman ystävää. Kaikki ystäväni vain jättivät minut. En ole voinut puhua asioistani kenellekkään. Välillä olen saanut mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, en siinä kuitenkaan ole onnistunut. Olen ollut liian kauan yksin, en pysty enää olemaan tekemisissä kenenkään kanssa..
Mahtaako kukaan kärsiä moisesta?
Mahtaako kukaan kärsiä moisesta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinulla on kohtalotovereita kaiketi kymmeniä tuhansia, kellä pienempiä, kellä isompia ongelmia.
Aika monen Suomalaisen kasvamiseen kuuluu yksinäisyys; puhuminen ja ihmisen lähelle meneminen ei ole meillä tapana.
Olet kuitenkin tehnyt hyvän aloituksen; tämän keskustelupalstan. Kun käyt riittävän monta juttua läpi, kirjoitat ja vastaat, niin jossain vaiheessa saat juonen päästä kiinni.
Ihan varmasti.
Oon ollut tosi monta vuotta ilman IRL-kavereita/ystäviä.
Toisaalta yksinäisyys on hyvä tilaisuus(ainakin teini-iässä) kasvaa itsenäisemmäksi ja oppia tuntemaan itseään paremmin. Ei ainakaan ole kaverinporukan mukana vaikka tuonelan rotkoon raahautuva tyhjäsieluinen ihmisjäte. (Sen sijaan on eristäytynyt hylkiö, josta kukaan ei pidä...hahhah;)
Juu tässä jo menossa 8kk aivan yksin.Ystäviä ei ole yhtään enää eikä ketään muutakaan.Tuntuu kuin kukaan ei edes haluaisi tutustua minuun.Joten en tässä jatkuvasti jaksa yrittää.pitää kait hyväksyä tää yksinäisyys.
Minä olen ollut ilman ystäviä monta vuotta ja en usko , että enää koskaan niitä saankaan. Pelottaa tulevaisuus , kun ajattelen yksinäisiä /tyhjiä eläkepäiviä.