Ei koskaan. Miksen tajua sitä? Miksi käyn aina tätä samaa haaveiden ja korkealta putoamisten ketjua läpi kanssasi? Miksen tajua, että et tunne samalla tavalla, vaikka intuitioni yrittää niin väittääkin? Miksi? Itkisin enemmän, jos jaksaisin. Poistaisin sinut kaikin tavoin muistoistani ja elämästäni jos pystyisin. Aina sinä vaan ilmestyt haaveisiini, muistoihini ja joka paikkaan uudestaan ja uudestaan. Ja aina uudestaan sullon haaveeni sinusta jonnekin itseni ulkopuolelle ja sanon "ei sittenkään, ei nyt eikä ehkä koskaan". Ja aina se luopuminen koskee ihan yhtä kovasti. Itkeä päiväkausia, tuntea olonsa tyhmäksi pennuksi... Miten monta vuotta edessä tätä samaa, kun takana niitä vuosia on jo pelottavan monta! Kuka sinä oikein olet, kun teet minulle tällaista, kysynpä vaan... Rakkaus. Ja niin paljon kaikkea muuta. Anna minulle unohtamisen ja ylipääsemisen lahja. Sinulla ei koskaan ole aikaa minulle, vaikka niin väitätkin. Teoriassa, muttei koskaan käytännössä. Kaikille muille kyllä. En merkitse sinulle mitään, käytännössä. Miksen tajua siitä lopettaa? Rakastan sinua, mutta sillä ei ole sinulle mitään väliä. Vaikka tiedätkin sen. Jos sinulla on sitä mainostamaasi tunneälyä, totta helvetissä sinä sen tiedät. Sinua ei vaan kiinnosta. Tykkäät leikkiä minulla, huomaat miten helposti saat minut kiedottua itsesi ympärille. Ja sitten taas peräännyt. Sinun pieni, julma leikkisi minun sydämelläni. Miksihän kirjoitan tätä ikävä-palstalle. No en tiedä, ihan sama. Jonnekin tämä nyt oli ulkoistettava päästäni. Olen ihan romuna. Kiitos ja anteeksi.
Itkun keskeltä
Joku-Ihan-Luuseri
10332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=SYTqLbfoGfE
Song of the day
On meitä muitakin saman ongelman kanssa painiskelevia...jos lohduttaa...en silti
pitäisi itseäni ihan luuserina...vaikka välillä ikävä niin nyt tuntuu taas helpottavan...keskityn asioihin joista tykkään...
Se luuserifiilis tulee siitä kun tajuaa miten monta vuotta tämä on jatkunut. En muuten pidäkään. Vertaistuki tuntuu hyvältä, yksikin lohduttava sana juuri nyt tuntuu hyvältä. vaikken tätä kellekään toivo, niin kamalaa riutumista ettei tosikaan
Ehdottaisin sinua luopumaan hänestä kokonaan, älä ole missään tekemisissä. Tiedät sen itsekin.
Älä anna hänen leikkiä. Sinulla on ratkaisun avaimet, ei hänellä.
Tiedän sen, järkeni tietää. Mutta järki on usein kateissa tai ainakin häviöllä tässä jaakobinpainissa. Olen useamman kerran yrittänyt luopua hänestä. Mutta sitten aina jostain kimmokkeesta kaikki alkaa uudestaan. Ratkaisun avaimet on minulla, totta. Yritän muistaa sen=)
Kun sää itket, minulla valuu kyyneleet myös ;(
Tää on multa yhdelle miehelle, soli just tollanen.
Ootko sinä joku-ihan luuseri kertonut tuon toisen välinpitämättömyyden loukkaavan sinua ja sen ettei hänellä ole aikaa sinulle: oletteko vanhakin pari?
Olen kertonut miehelle kyllä. Ollaan liiankin vanha pari. tai "pari". Sehän tässä hirvittääkin...miten kauan on mennyt aikaa tähän älyttömyyteen.
ap.
Oletteko yhteydessä irl? Puhutteko?