Hei, apua kaivataan!
Koin jonkinlaisen kriisinpoikasen ja paniikissa hain ratkaisua väärästä paikasta väärin perustein. Olin ihastunut naispuoliseen työkaveriini ja ajattelin että jos hän pitäisi minusta ja suostuisi suhteeseen, ongelmani katoaisivat. Yritin siis työntää ongelmani hänen ratkaistavakseen.
Hän ei minun ihastumisestani ollut moksiskaan, mutta ajattelematon tunkeiluni sai hänet hermostumaan. Olen häneltä pyytänyt anteeksi, mutta asia jäi silti häntä ahdistamaan.
Surettaa todella syvästi että pilasin meidän orastavan ystävyyden tällä tavalla. On ikävä olla töissä kun pitää esittää toiselle että hallitsee tunteensa, eikä voi edes kuulumisia kysellä. Valoa tunnelin päässä on, mutta en usko että suhteemme palaa koskaan ennalleen.
Haluaisin pyytää anteeksi joka päivä, mutta se ei asiaa auttaisi. Naiset auttakaa, miten voisin kertoa että olen pahoillani, niin että hän sen myös uskoo ja ymmärtää? Aika auttaa tietenkin ... mutta onko se ainoa keino?
Koin jonkinlaisen kriisinpoikasen ja paniikissa hain ratkaisua väärästä paikasta väärin perustein. Olin ihastunut naispuoliseen työkaveriini ja ajattelin että jos hän pitäisi minusta ja suostuisi suhteeseen, ongelmani katoaisivat. Yritin siis työntää ongelmani hänen ratkaistavakseen.
Hän ei minun ihastumisestani ollut moksiskaan, mutta ajattelematon tunkeiluni sai hänet hermostumaan. Olen häneltä pyytänyt anteeksi, mutta asia jäi silti häntä ahdistamaan.
Surettaa todella syvästi että pilasin meidän orastavan ystävyyden tällä tavalla. On ikävä olla töissä kun pitää esittää toiselle että hallitsee tunteensa, eikä voi edes kuulumisia kysellä. Valoa tunnelin päässä on, mutta en usko että suhteemme palaa koskaan ennalleen.
Haluaisin pyytää anteeksi joka päivä, mutta se ei asiaa auttaisi. Naiset auttakaa, miten voisin kertoa että olen pahoillani, niin että hän sen myös uskoo ja ymmärtää? Aika auttaa tietenkin ... mutta onko se ainoa keino?
Vastaukset 2
Vanhimmat
auta, vaan se, että kerrot sen mitä kirjoiti tai jos tuntuu vaikealta niin printtaa vaikka ulos ja anna luettavaksi. Mutta älä pakene paikalta!
Itse olen ollut samankaltaisessa tilanteessa IHAN OIKEASTI, asia vaivaa minua myös kokoajan, en itse myöskään löytänyt ratkaisua, mutta en pitäisi tälläistä ratkaisua pahana :)
Rohkeutta
Kiitos. Tänään rohkaisin mieleni (kun olo oli jo sietämätön) ja otin asian puheeksi. Hän sanoi tarvitsevansa aikaa ja pari väärinkäsitystä (minun puoleltani) saimme oikaistua. Kyllä helpotti.