hihnassa riekkuminen

pari kilsaa lisää liikuntaa niin saa varmasti tarpeekseen. Meillä mentiin aina yli 10 kilsaa koiran ollessa nuori. Nyt kun koissu on vanhempi ja järkevämpi pärjätään silmille hyppimäti tuolla mitä teillä mennään nyt.

Sitten itse akuuttiin ongelmaan ratkaisuehdotus. Ota nameja tasku pullolleen. Kun häröily alkaa, taputa merkitsevästi taskua, kaiva nami ja heitä se itsestä poispäin ja anna koiralle kehotus etsiä tai ottaa vaikka koppi. Jos namit ei kelpaa samaa voi harrastaa vaikka risalla hanskalla tai lelulla jota heittelet ja pyydät koiraa noutamaan ja antamaan sinulle.

Tuossa on siis kyse siitä että lenkillä on vähän tylsää joten pieni rutiineista poikkeaminen tekee terää. Koirahan sen tietää ja siksi pyrkii keksimään kivaa joka sinusta sitten ei olekaan niin kivaa. Mutta kunhan löydät sen oikean tavan toimia niin helpottaa kummasti.

Pään tekemistä lisää. Ei se pelkkä liikunta auta, nousee koiralla kunto sitä mukaa kun lenkit pitenee. Ja jos suinkin mahdollista paljon irtioloa, hihnassa kävely ei koiraa paljoa väsytä.
Huomion poisvetämistä nameilla voi kokeilla. Mutta on mietittävä myös mikä suhde koiraan on. Miksi se ei tottele. Onko se tottelematon muutenkin kuin vain riekkuessaan.

Voi olla turhautumista. Tahtoisi päästä irrottelemaan kunnolla ja koska ei pääse, energia purkautuu hepuleiden muodossa. Bullit on kuuluja "bullihepuleistaan" ja se on ihan sama oletko käynyt metsälenkillä ja sen jälkeen kotona vielä treenannut pollaa, bulli saattaa vielä tehdä pikku hepulit ennen nukkumaan menoa.. Meillä ei onneksi koira käytä hampaita hepuloidessaan vaikkakin se saattaa ohimennen hypätä jalkoja vasten, joten en ole kokenut tarpeelliseksi rajoittaa hepulointia.
Tuo hammastelu on kyllä varmasti ikävää ja jos ongelma ei ratkea irrottelulla eikä pääkopan väsyttämisellä, voisit kokeilla selänkääntämistä ja huomioimattomuutta. Hammastelu kun yleensä on huomionhakemista ja pelkkä kieltäminenkin on huomioimista. Eli ei kieltoja eikä mitään vaan käännät selän etkä sano mitään, kun koira rauhoittuu, kehut sitä ja jatkat matkaa.

Miksi et vain kiellä koiraa? Oletko edes opettanut sille ei-käskyä?
Tuo käytös ilmenee alle vuotiaalla pennulla hihnakoulutuksessa, kun pentu yrittää komentaa omistajaansa. Onko hyväksyttävää, että koira näykkii omistajaansa? Minusta jyrkästi ei. Vaadi hyvää käytöstä jo tuon ikäiseltä.

Pentuhepulit on eri asia, kuin omistajaan kiinni käyminen. Ilmeisesti pennulle ei ole se asia koulutettu, kun oli pikkupentu. Hampaiden vaihtumisen jälkeen on seesteinen kausi, mutta pennun aikuistuessa se palaa siihen pentupuremiseen. Selän kääntö ei ole ollut tarpeeksi riittävä, kun koira rohkenee purra. Olisi pitänyt pikkupentuvaiheessa olla tiukempi ja selkeästi näyttää mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Nyt 2 vuotiaana koira on aikuinen ja pentuhepuleita tulee vielä ajoittain, mutta kunnioitus omistajaan pitäisi olla jo varma.

Hepulitilanteet syntyy usein, kun koira ei jaksa keskittyä esim. liian pitkä seuraaminen tai muu koulutus. Hepuli pitää katkaista: talutin niin lyhyellä, ettei koira voi purra käteen ja käskyttämällä koira tiukalla äänellä istumaan sivulle muutamaksi sekunniksi. Perusasennossa istumisaikaa pidennetään koiran maltin mukaan, lasketaan vaikka kymmeneen. Käskyllä "istu" koira huomaa, ettei omistaja hyväksy hyppimistä ja alistuu käskyyn, jos suhde muuten toimii.

Koira näyttää olevan helposti turhautuvaa tyyppiä, joten seuraamiskoulutuksessa pitää olla niin lyhyitä jaksoja, ettei koira pääse turhautumaan. Turhautumaan taipuvaiselle koiralle nenätyöskentely hitaasti lenkkeillen on parempi, kuin kiihdyttävät nopeatempoiset lenkit, joissa koira fyysisesti väsyy, mutta henkinen puoli ei saa virikkeitä.