Äitini ja tätini käyvät ainoina rinnakkaisperillisinä riitaa perinnöstä, jota ei ole testamentattu. Tällöin heille olisi tulossa tasamäärä, mutta nyt tätini vetoaa, että hänellä on oikeus korvauksiin jotka otettaisiin äitini osuudesta, koska täti oli lähellä (500m) asuneena auttanut perittävää kodin askareissa, kuten kaupassa käynnissä,mattojen ja ikkunoiden pesussa sekä kuljetuksissa. Äitini oli tehnyt samaa mutta paljon harvemmin 100km etäisyyden vuoksi.
Täti vetoaa Perintäkaaren 8:nnen luvun §5:een:
5 § (25.2.1983/209)
Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.
Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan."
Äitini ei hyväksy tätä, koska on omituista että sukulaisen auttamisesta arkisissa askareissa pitäisi jotenkin erikseen palkita kuoleman jälkeen, etenkin kun tällaisista ei ole sovittu. Lisäksi perittävä tunnetusti antoi käteispalkkioita matalalla kynnyksellä, mutta näitä ei voi todistaa.
Voiko sukulaisten apua kodin askareissa katsoa työksi, josta tulisi saada korvausta?
Täti vetoaa Perintäkaaren 8:nnen luvun §5:een:
5 § (25.2.1983/209)
Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.
Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan."
Äitini ei hyväksy tätä, koska on omituista että sukulaisen auttamisesta arkisissa askareissa pitäisi jotenkin erikseen palkita kuoleman jälkeen, etenkin kun tällaisista ei ole sovittu. Lisäksi perittävä tunnetusti antoi käteispalkkioita matalalla kynnyksellä, mutta näitä ei voi todistaa.
Voiko sukulaisten apua kodin askareissa katsoa työksi, josta tulisi saada korvausta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minkähänlaista hyvitystä se täti vaatii? Mahdollista hyvitystä ei suinkaan maksettaisi toisen perillisen osuudesta, vaan pesästä päältä. Tällöin maksajiksi tulevat molemmat perilliset.
Sehän on käytännössä aivan sama asia. Jos maksetaan ensin toiselle "pesästä päältä", niin totta kai se on pois nimenomaan toisen osuudesta!!!
Alkuperäiselle kysyjälle, tädin olisi jo perittävän eläessä tehdä selväksi, että hänen palveluksensa eivät ole pyyteettömiä vaan maksullisia. Mielestäni peruste ei ole kovin hyvä, kun äitisikin on kuitenkin osallistunut noihin askareisiin. No ehkä tuo kannattaa jotenkin sovitella, koska jos mennään lakimiehen kautta niin molemmat häviävät, vaikka lakimieskulut otettaisiin "pesästä päältä".
>>Sehän on käytännössä aivan sama asia. Jos maksetaan ensin toiselle "pesästä päältä", niin totta kai se on pois nimenomaan toisen osuudesta!!! A
A sai 54.000 €
B:lle jäi 46.000 €
Oliko "käytännössä aivan sama"?! Ei tokkiinsa ollutkaan. a-kohdassa (pesän päältä) hyvityksen saaja A osallistui hyvityksen maksamiseen itselleen saman suuruisella osuudella kuin B. b-tapauksessa B maksoi hyvityksen A:lle kokonaan omasta osuudestaan.
Täti ei ole tarkentanut, mutta arvelisin että 4000-5000 eurossa mentäisiin. Oman käsitykseni mukaan näissä tapauksissa kuitenkin tulisi tehdä ero oikean työn ja tavallisen sukulaisten auttamisen välillä.