Mielipidettä/neuvoja kaipailen!
Juttu menee niin että tutustuin viime syksynä paremmin erääseen ennestään tuttuun poikaan. Olimme paljon tekemisissä keskenämme ja eräänkin illlan jälkeen hän sitten laittoi viestiä ja keskustelimme sitten useammin ja hänestä tuli minulle hyvi tärkeä ystävä ja olin onnellinen. Keskustelimme aiheesta laidasta laitaan, myös tämä "säätöä" taisi olla kyseessä.. Treffitkin sovittiin mutta yhteistä aikaa ei sitten löytynyt.
Noh - jos olisin oman ikäisilleni kavereilleni maininnut asiasta olisi lentänyt paskaa niskaan. Tämä kyseinen henkilö nimittäin sattui olemaan erään ihastus. Ja vaikka hyvissä väleissä ollaankin olisi tämä voinut häntä viedä mykkäkouluun saakka.
Usein tämä ystävä muodostui omaksikin ihastukseksi ja en tiennyt mitä tehdä.
Sitten kerran pikkutunneilla chattaillessamme meninkin möläyttämään että kaverinikin pitää hänestä mutta hänpä ei uskonut vaan intti vastaan. Usein sitten keskustelut muuttuivat siihen että oli pakko puhua kunhan sai vain puhua toisilleen.
Enpä ollut tietysti myöntänyt omaa ihastumistani.. Mutta sokerisia sydämmiä sun muuta ihanaa ei viesteistä puuttunut ja tuntui juun olisin löytänyt jonkun aivan täydellisen rinnalleni.
Emme sitten viestitelleet muutamaan viikkoon ja sain kuulla että hänellä on joku uusi. Ja pian myös poikaan ihastunut kaverinikin sai tietää siitä. Tämän jälkeen eräs yhteinen kaverimme alkoi painostamaan poikaa menemään juttelemaan kaverilleni joka häneen oli ihastunut. Ilmiselvää paritusta. Eipä aikaakan ja kaverini tuli esittelemään hänen ja ihastuksensa (myös minun ihastus, joskin tunteet olivat viilentyneet) välisiä viestejä. Molemmat kertoivat tosilleen viesteissä että pitävät toisistaan kovasti eikä seurustelu olisi mahdotonta ja muuta liirumlaarumia.
Siinä luin sitten suu auki viestejä. Olimme samaan aikaan keskustelleet kyseisen pojan kanssa ja jutelleet kuulumisia ja pyysipä jopa lähtemään salillekkin... hän oli kuitenkin muuttunut jotenkin ylimieliseksi. En ymmärrä miksi ihmisen täytyy olla noinkin kaksinaamainen välillä sitä ollaan kimpussa ja yhtäkkiä ei kiinnosta pätkääkään ja mitään tästä ei sanota.?! Hän oli valehdellut minulle että häntä ei kiinnostaisi tuo kyseinen kaverini ja yllättäen hän onkin aivan hänen pauloissaan. Tunnen oloni petetyksi suorastaan jätetyksi ja kaverin leijjuminen tulevasta "poikaystävästä" ei helpota tilannetta juurikaan :/
Ytimessään miten suhtautuisin tähän peluri poikaan joka tuntui pitävän minua vain harjoituskappaleena siihen miten saada muijja itselleen.. En ole tyyppiä joka. Jaksaisi välittää noin vittumaisista ihmisistä mutta ottaa aivoon :)
Kiitos jos joku jaksoi lukea ja ymmärsi ja vielä omaa kommenttia toivoisin!
Juttu menee niin että tutustuin viime syksynä paremmin erääseen ennestään tuttuun poikaan. Olimme paljon tekemisissä keskenämme ja eräänkin illlan jälkeen hän sitten laittoi viestiä ja keskustelimme sitten useammin ja hänestä tuli minulle hyvi tärkeä ystävä ja olin onnellinen. Keskustelimme aiheesta laidasta laitaan, myös tämä "säätöä" taisi olla kyseessä.. Treffitkin sovittiin mutta yhteistä aikaa ei sitten löytynyt.
Noh - jos olisin oman ikäisilleni kavereilleni maininnut asiasta olisi lentänyt paskaa niskaan. Tämä kyseinen henkilö nimittäin sattui olemaan erään ihastus. Ja vaikka hyvissä väleissä ollaankin olisi tämä voinut häntä viedä mykkäkouluun saakka.
Usein tämä ystävä muodostui omaksikin ihastukseksi ja en tiennyt mitä tehdä.
Sitten kerran pikkutunneilla chattaillessamme meninkin möläyttämään että kaverinikin pitää hänestä mutta hänpä ei uskonut vaan intti vastaan. Usein sitten keskustelut muuttuivat siihen että oli pakko puhua kunhan sai vain puhua toisilleen.
Enpä ollut tietysti myöntänyt omaa ihastumistani.. Mutta sokerisia sydämmiä sun muuta ihanaa ei viesteistä puuttunut ja tuntui juun olisin löytänyt jonkun aivan täydellisen rinnalleni.
Emme sitten viestitelleet muutamaan viikkoon ja sain kuulla että hänellä on joku uusi. Ja pian myös poikaan ihastunut kaverinikin sai tietää siitä. Tämän jälkeen eräs yhteinen kaverimme alkoi painostamaan poikaa menemään juttelemaan kaverilleni joka häneen oli ihastunut. Ilmiselvää paritusta. Eipä aikaakan ja kaverini tuli esittelemään hänen ja ihastuksensa (myös minun ihastus, joskin tunteet olivat viilentyneet) välisiä viestejä. Molemmat kertoivat tosilleen viesteissä että pitävät toisistaan kovasti eikä seurustelu olisi mahdotonta ja muuta liirumlaarumia.
Siinä luin sitten suu auki viestejä. Olimme samaan aikaan keskustelleet kyseisen pojan kanssa ja jutelleet kuulumisia ja pyysipä jopa lähtemään salillekkin... hän oli kuitenkin muuttunut jotenkin ylimieliseksi. En ymmärrä miksi ihmisen täytyy olla noinkin kaksinaamainen välillä sitä ollaan kimpussa ja yhtäkkiä ei kiinnosta pätkääkään ja mitään tästä ei sanota.?! Hän oli valehdellut minulle että häntä ei kiinnostaisi tuo kyseinen kaverini ja yllättäen hän onkin aivan hänen pauloissaan. Tunnen oloni petetyksi suorastaan jätetyksi ja kaverin leijjuminen tulevasta "poikaystävästä" ei helpota tilannetta juurikaan :/
Ytimessään miten suhtautuisin tähän peluri poikaan joka tuntui pitävän minua vain harjoituskappaleena siihen miten saada muijja itselleen.. En ole tyyppiä joka. Jaksaisi välittää noin vittumaisista ihmisistä mutta ottaa aivoon :)
Kiitos jos joku jaksoi lukea ja ymmärsi ja vielä omaa kommenttia toivoisin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Unohda koko juttu ja pelaajapoika.
Ällöttää tommoset pleijeret, vaikka kuinka monen muijan viittuussaa kyrrrpäänsä uittaneet.
Sä olit ilmeisesti liian kaverillinen, eli jos et tuonut omaa ihastustasi esiin tarpeeksi hanakasti.
Poika huomasi, että helpompiakin saaliita on olemassa.
Rikoshan ei ole pitää useampia verkkoja vesillä samanaikaisesti... poika vaan varmisti sillä varman saaliin.
Sano että pidä naises ja painu muualle! Ja miks miehet joilla o monta naista on kovia jätkiä ja naiset joil o muutama mies ni niitä pidetää heti huorina!?
Herätkää pelurit todellisuuteen!