Mietin meitä. Mietin sinua.
Tiedän olevani anteeksipyynnön velkaa ja sinä myös minulle, mutta ei kai meidän tarvitse koko ajan pyydellä anteeksi. Rehellisyys, olen siitä kiitollinen, vaikka toisen ajatukset itsestä eivät imartelekaan. En jaksa vihoitella, kun siihen ei oikeasti ole syytä. Yritetään mieluummin ymmärtää ja asettua toisen asemaan.
Se on hyvä, että olet nyt jättänyt minut. Se on hyvä niin. Minähän roikkuisin sinussa vaikka koko elämäni, se on sitä halveksimaasi heikkouttani. En vaan voi sille mitään, että nähdessäni sinut unohdan kaiken pahan ja haluaisin vain katsella kasvojasi ja olla siinä. Ole sinä vahvempi - niin kuin oletkin.
Muru... tai no, ei enää mitään.
Tiedän olevani anteeksipyynnön velkaa ja sinä myös minulle, mutta ei kai meidän tarvitse koko ajan pyydellä anteeksi. Rehellisyys, olen siitä kiitollinen, vaikka toisen ajatukset itsestä eivät imartelekaan. En jaksa vihoitella, kun siihen ei oikeasti ole syytä. Yritetään mieluummin ymmärtää ja asettua toisen asemaan.
Se on hyvä, että olet nyt jättänyt minut. Se on hyvä niin. Minähän roikkuisin sinussa vaikka koko elämäni, se on sitä halveksimaasi heikkouttani. En vaan voi sille mitään, että nähdessäni sinut unohdan kaiken pahan ja haluaisin vain katsella kasvojasi ja olla siinä. Ole sinä vahvempi - niin kuin oletkin.
Muru... tai no, ei enää mitään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minä isken tämän nyt päähäni väkisin. Taon sen siihen sillä vimmalla, millä olen vuosien ajan tahtomattanikin sinua piinannut.
Levoton olo. Fyysisestikin paha olo.
Voi että minä sua rakastinkin. Et tiennyt.
Muista se aina sitten kuitenkin, vaikka kuinka vihaat ja inhoat.
hänelle tekstarilla tai livenä. Mistä hän voi sen tietää mitä kohtaan häntä tunnet, tai toisinpäin täällä palstallako? :)
Tottahan toki hän tietää muttei vaan usko.
Mutta kuten sanottu, olemme sanoneet jo hyvästit. Asiat pitkittyessään mutkistuvat jne. Hän jätti minut lopultakin sähläämään yksin, ja se on aivan hyvä se. Kunnioitan.
Toivoisin vain hänen muistavan huonoina hetkinään, että mä välitin hänestä oikeasti, vaikka intressimme eivät kohdanneet.
Hän oli muutenkin aina niin epäselvä kaikessa.
Ja että olisi parempi, jos emme nyt vähään aikaan näkisi toisiamme, kun hänen näkemisensä häiritsee sydäntäni.
hänelle oikeassa elämässä jossain muodossa viesti, tekstari, email, puhelu, puhuminen?
Sanoja on vaihdettu aivan liikaakin ja liian painavia. En todella puhu hänelle enää mitään, sillä kuten sanottu, hän inhoaa ja vihaa minua nykyisellään. Ja siitä vihasta saan voimaa irrottautua hänestä ja lopettaa kantapäittensä nuoleskelun.
En, en, en vihaa, usko pois!
Koitetaan olla ihan tekemisissä ,jos nyt ei annettaisiin niin ryöstäytyä käsistä .Voisiko löytyä sellaista keskitietä.
Pystyisitkö siihen ap?
Yritän.
Sano miksi se hiton suru tulee niin rajuna ,kun poispäin pitäisi pyrkiä
ja silti niin tuntee. Kun siltikään ei kosketuksissa ole , kuin vaan
ajatuksissa.
Ihan kumpuaa jostain sielujen syövereistä!
Niin,,,
Mitä kummaa. Toinen on jättänyt toisen, eivätkä toisen ajatukset aloittajasta imartele. Täällä sitten kunnolla tunnistamatta setvitään asiaa kenties jonkun vallan muun kanssa.
Monestako vuodesta on kyse?
Kuulehan ap viestisi ei ole millään lailla ystävällinen. Toinen hyväksytään heikkouksineen ja vahvuuksineen et taida tietää mitä rakkaus on.
Tämän kokemuksen jälkeen taidan tietää. Luulen.
Vaikka vaikuttaa siltä, että olen jo jättänyt sinut, niin se ei ihan täysin pidä paikkaansa. Saattaisin olla anteeksipyynnön velkaa sinulle ja ehkä sinä minulle. Tulihan tuossa sanottua ilkeästi vähän puolin ja toisin.
Ja jos uskaltaisin, haluaisin kertoa, että tämä reilu vuosi, jonka olen sinusta erossa ollut, on todella masentavaa aikaa. Mutta väkisin olen koittanut jatkaa ja unohtaa. En tiedä pitäisikö palata vielä selvittämään asiat. Tämä uuden suhteen aloittaminenkin on vaikeaa, kun roikun ajatustasolla yhä sinussa.