Oon 16-vuotias tyttö ja mulla alkaa olla voimat lopussa. Meillä on ollu kotona ongelmia ala-asteelta asti ja 7.lk meni juttua lastensuojeluun, sillon mun isä lopetti kuukaudeks mulle puhumisen. Ja olihan se muutenki mullekki tosi raskasta ja sillon mulle alettiin epäillä masennusta.
Nyt lukion ekalla meillä kotona on vieläkin ongelmia. Koulu ei vaan kiinnosta ja haluun eroon kaikista ihmisistä. Äiti ja iskä on enemmän kiinnostuneita mun koulunkäynnistä ku minä. Mä en jaksa tehä läksyjä ja luen kokeisii tosi vähä, huonoin numero 7. Ja silti multa odotetaan enemmän. Mun pitäs osata kaikkea! Äiti osaa ruotsia ni munki pitäs osata sitä paremmin ku seiskan edestä. Ja sit kotona huudetaan jos saan huonomman kokeesta ku 7. Ja 7:sta huomautellaa... Välil mietin, et uskallanko mennä kokeenpalautus päivänä kotii.
Kavereille oon tästä puhunu ja kodin kaikista muistaki ongelmista ja hirveesti tulee ehdotuksia tosta nuorten turvetalosta, mut ne tekee lastensuojeluilmotuksen enkä jaksa sellasta enää. Mä en vaa kestäis sitä enää. Kävin lukio psykologillaki juttelemassa, mut ei sitä kiinnostanu ollenkaa ja oli muutenki ärsyttävä ni en enää käy siellä.
Mulle on muutenki sattunu ja tapahtunu, ku olin 14v ni oli hyväkskäytön yritystä joka oli oikeudessa. Ja parasystävä kuoli vuos sitten.
Mä ärsyynnyn tosi helposti aina ku kaverit koittaa auttaa ja sanoa et pitäis vaa lähtee kotoota. En mä uskalla lähteä, kukaan ei ymmärrä ja mä en enää jaksa! Oon yrittäny seiskaluokkaan asti esittää et kaikki ok ja sit en enää jaksanu. Nyt en enää jaksa yrittää päästä pois kotoota, mut jääminenki tuntuu liian vaikeelta. En uskalla tehä mitää ja en haluu mitään lastensuojelu juttua enää...
Oon ekan kerran seiskaluokalla miettiny itsemurhaa ja siitä lähtien oon melkeen joka päivä miettiny sitä. En enää jaksa..
Nyt lukion ekalla meillä kotona on vieläkin ongelmia. Koulu ei vaan kiinnosta ja haluun eroon kaikista ihmisistä. Äiti ja iskä on enemmän kiinnostuneita mun koulunkäynnistä ku minä. Mä en jaksa tehä läksyjä ja luen kokeisii tosi vähä, huonoin numero 7. Ja silti multa odotetaan enemmän. Mun pitäs osata kaikkea! Äiti osaa ruotsia ni munki pitäs osata sitä paremmin ku seiskan edestä. Ja sit kotona huudetaan jos saan huonomman kokeesta ku 7. Ja 7:sta huomautellaa... Välil mietin, et uskallanko mennä kokeenpalautus päivänä kotii.
Kavereille oon tästä puhunu ja kodin kaikista muistaki ongelmista ja hirveesti tulee ehdotuksia tosta nuorten turvetalosta, mut ne tekee lastensuojeluilmotuksen enkä jaksa sellasta enää. Mä en vaa kestäis sitä enää. Kävin lukio psykologillaki juttelemassa, mut ei sitä kiinnostanu ollenkaa ja oli muutenki ärsyttävä ni en enää käy siellä.
Mulle on muutenki sattunu ja tapahtunu, ku olin 14v ni oli hyväkskäytön yritystä joka oli oikeudessa. Ja parasystävä kuoli vuos sitten.
Mä ärsyynnyn tosi helposti aina ku kaverit koittaa auttaa ja sanoa et pitäis vaa lähtee kotoota. En mä uskalla lähteä, kukaan ei ymmärrä ja mä en enää jaksa! Oon yrittäny seiskaluokkaan asti esittää et kaikki ok ja sit en enää jaksanu. Nyt en enää jaksa yrittää päästä pois kotoota, mut jääminenki tuntuu liian vaikeelta. En uskalla tehä mitää ja en haluu mitään lastensuojelu juttua enää...
Oon ekan kerran seiskaluokalla miettiny itsemurhaa ja siitä lähtien oon melkeen joka päivä miettiny sitä. En enää jaksa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä olen ikävuodesta 10v. aina 22 vuoteen seurannut mun parhaan kaverin elämää.. Alkoholisti äiti, koulukiusaamista, katoamisia etc. Nykyään ollut polilla 2x ja nukkuu tosi paljon masennuksen vuoksi sekä on todella laiha. Onko tehnyt itsaria? Ei näe tästä huolimatta siinä järkeä koska ei se olo muuttuisi sen ihmeellisemmäksi (haudassa ei ole tunteita). Kaverin yksi pelastus oli myös pieni harrastustoiminta ja vpk eli tekeminen piti järjissään.