Kokeilen tässä purkaa tuntemuksiani sanoiksi, jos tämä ahdistus hieman helpottaisi..
Minulla ei pitäisi olla mikään huonosti. Opiskelen haluamaani alaa, minulla riittää töitä, ihana avomies, koira ja upea koti, eikä rahasta ole ainakaan tällä hetkellä kauheaa pulaa.
En ymmärrä mikä minua vaivaa, kun en vain osaa olla onnellinen ja elää tavallista elämää. En osaa olla onnellinen siitä mitä minulla on ja mitä olen saavuttanut. Ja tunnen tästä myös suurta syyllisyyttä, sillä tuntuu, etten ole ansainnut tätä kaikkea, koska aina olen vain tyytymätön. Pidän itseäni todella lapsellisena tämän vuoksi ja vihaan itseäni. Välillä tuntuu, ettei minua ole luotu elämään tätä elämää. En osaa elää arkea. Pelottaa, että tämä oma typerä luonteeni pimeys pilaa parisuhteenikin, kuka jaksaisi katsoa masentunutta mieltä ja pahimmassa tapauksessa tulla myös itse vedetyksi pohjalle.
Voinko olla masentunut ilman mitään syytä? Mitä tämä on? Ja pääseekö tästä koskaan eroon?
Minulla ei pitäisi olla mikään huonosti. Opiskelen haluamaani alaa, minulla riittää töitä, ihana avomies, koira ja upea koti, eikä rahasta ole ainakaan tällä hetkellä kauheaa pulaa.
En ymmärrä mikä minua vaivaa, kun en vain osaa olla onnellinen ja elää tavallista elämää. En osaa olla onnellinen siitä mitä minulla on ja mitä olen saavuttanut. Ja tunnen tästä myös suurta syyllisyyttä, sillä tuntuu, etten ole ansainnut tätä kaikkea, koska aina olen vain tyytymätön. Pidän itseäni todella lapsellisena tämän vuoksi ja vihaan itseäni. Välillä tuntuu, ettei minua ole luotu elämään tätä elämää. En osaa elää arkea. Pelottaa, että tämä oma typerä luonteeni pimeys pilaa parisuhteenikin, kuka jaksaisi katsoa masentunutta mieltä ja pahimmassa tapauksessa tulla myös itse vedetyksi pohjalle.
Voinko olla masentunut ilman mitään syytä? Mitä tämä on? Ja pääseekö tästä koskaan eroon?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voit ihan hyvin sairastaa masennusta. Monilla masentuneilla on elämän puitteet kunnossa, mutta silti masentaa "ilman mitään syytä" (välittäjäaineista pulaa aivoissa). Kannattaa puhua lääkärille, koska masennuslääkkeitä saa nykyään erittäin helposti ja niistä on tod.näk. jopa apua sun kaltaiselle.
Jos sulla on feisbookki käytössä, niin poista se jos masentaa. :)
Olen omalla kohdallani huomannut, että fb selailu masentaa.
Fb tuijottaminen saa aikaan jopa tutkimuksienkin mukaan masentuneisuutta.
Kavereilla on kivoja kuvia esillä ja he jakavat elämästään vain hienoja ja positiivisia asioita, jonka seurauksena usea vertailee itseään ja omia saavutuksiaan muiden saavutuksiin.
Kokonaisuus jää hämäränpeittoon, kun hienot asiat esillä ja huonoista asioista ei tiedetä.
Jos fb ahdistaa, niin poista se käytöstä.
Mulla fb poistuminen auttoi tajuamaan, että ei ole mitään järkeä verrata itseään muihin ja seurata muiden elämää.
Kaikilla meillä oma elämä, joten mieluummin elää sitä kuin seurailla muiden fb päivityksiä masentuen utopistisista ja illuusio mielikuvista, mitä muiden elämä on.
Feisbookki on vain suoritusten seinä.
Toiset luovat ja pönkittävät egoaan fb avulla, esim. lisäilemällä ihku-kuvia ja haalimalla 'kavereita', joita ei todellisuudessa edes tavata tai jopa tunneta.
Turhuus sanon minä.
Ja vielä niille, jotka sanovat fb olevan hyvä väline ilmaiseen viestittelyyn.
WhatsApp, iphone ja operaattorien/liittymien väliset ilmaiset viestit on keksitty ;)
" Kaikki samassa veneessä kellutaan - läpi avaruuden purjehditaan "
Kannattaisi varmaan jutella jonkun ammattilaisen kanssa. Inko syy aineenvaihdunnallinen, vaivaako sinua elämäntarkoituksettomuus, ym.
eiköhän tohon auta se että teet yhen kakaran niin et ehdi miettii turhia...
Ei tässä nyt lapsien hankkiminen tule kyseeseen. Päivät venyvät tällä hetkellä jo välillä yli 12 tuntisiksi, kun koulu, tunnin koulumatka edes takaisin, työt ja kotiin jäävät kouluhommat saa hoidettua..
Tuntuu, että olen nyt jo kyllästynyt tähän oravanpyörään. Mitkäköhän on fiilikset 20 vuoden päästä.
Omistajien huolia.
Sinulla on jo kaikki, siinä vika.
En kyllä suoraan sanoen ymmärrä mikä voi masentaa jos ei ole mitään hyvää syytä sellaiseen olotilaan. Yleensähän mielenterveysongelmat johtuu siitä että jokin asia on huonosti eikä keksi siihen mitään ratkaisua. Näin ainakin luulisi järjellä ajateltuna asian olevan.
Ryhdy kuukausilahjoittajaksi johonkin hyväntekeväisyysjärjestöön, UNICEF, SPR tai vastaava. Voit myös ottaa kummilapsen jostain köyhästä maasta. Näin saat elämällesi tarkoitusta ja autat huonommassa asemassa olevia ihmisiä.
"En kyllä suoraan sanoen ymmärrä mikä voi masentaa jos ei ole mitään hyvää syytä sellaiseen olotilaan."
Silloin kärsii nimenomaan sairaudesta nimeltä masennus. Silloin on aivan sama mitä herkkuja elämä tarjoaa, koska mikään ei tunnu hyvältä ja olo on tasaisen kamala. Minulla ainakin on näin. Olo pahenee vuosi vuodelta. Minullakin oli aikaan mies, talo ja koirat, mutta sitten miehelle ymmärrettävästi riitti ja talo meni sitä myötä. Nyt elelen yksin kerrostalossa koirien kanssa ja odotan elämän loppumista.
Voimia sinne! Sama tätä menoa edessä itsellänikin, ellen jotenkin jostain ala saamaan elämäniloa tai hae apua.
Tällä hetkellä suurimman osan tuntemuksistani pyrin avomieheltäni peittämään, sillä huomaan kuinka hän ahdistuu nähdessään minun pahan oloni. Pahinta on, kun alakuloni tarttuu välillä häneenkin, muuten niin ihanan peruspositiiviseen ihmiseen. Joka kerta näin tapahtuessa tunnen vain itseni yhä vastenmielisemmäksi ja voin kuvitella pikkuhiljaa avomiehenikin alkavan ajattelemaan näin.
Avun hakeminen vain tuntuu niin vaikealta.. Pelkään, että avomieheni ja läheiseni leimaisivat minut jotenkin.. Ja että avomieheni alkaisi näkemään minut ja masennukseni todellisena ongelmana ja rasitteena, mitä se tosin taitaa ollakin.
juttele asiasta sun miehes kaa, mieti ammattiapua, ellet sitte oo jo nii pohjassa et haluut vaa kuolla.
voitte sit miettii miehen kaa et mitä sin tilanteelles voi tehä. ootko niiku tylsistynyt ku joka päivä samaa juttua? miettikää jos meette ulkomaille lomailee, tai onks sul kavereit joittenkaa viettäisitte aikaa: kävisitte shoppailee, elokuvis, tyttöjeniltaa...? tai suunnittele jotain sisältöä, seikkailua sun elämää. sulla on varmaa myös stressiä?
Kuinka kauan tätä on ollut? Saattaa olla ihan ohi menevääkin.