Mitä teen kun muija ei tee enään mitään

apua, onks sun muija muuttunu miäheks?

Kyllä se on sun vika. Sano vaimollesi, että rakastat häntä. Sano se joka päivä
monta kertaa. Halaa ja suukottele. Se saa ihmeitä aikaan.

kysy mikä mättää? Netti vie helposti..tai jokin netissä ja sitten ei jaksa enää päivällä mitään.Yhtenä vaihto ehtona sillä on toinen mies.

Jos MIES (jos olisit mies) ei tiedä tuossa iässä, mitä tehdä, se on auttamatta myöhäistä.
Jo muijas käyttäytyminen kertoo KAIKEN.

Akan paikka on patjana petissä, ei netissä :) (Vitsi!)

Minä tiesin jo ennen 50 vuotis synttäreitä ja nyt omaan huushollin itselleni.

Taitaa olla niin, että vaimosi on sinuun kyllästynyt. Saattaa olla vaihto edessä...

Vaihevuodet voivat aiheuttaa alakuloa ja jopa masennusta. Minulla juuri viisikymppisenä alkoi vaihdevuodet ja olin lähes kaksi vuotta enimmäkseen iloton, syrjäänvetäytyvä ja aikaansaamaton. Lisäksi kilahdin pienimmästäkin asiasta ja vesikierteet silmissä ihan ilman syytäkin.
Onneksi ei ollut ukkoa huushollissa vaan sain rauhassa vetäytyä. Tosin ystävät ihmettelivät mikä minun on kun luonne muuttui ihan erilaiseksi.
Ohi tuo vaihe meni ajastaan ja nyt olen taas entinen itseni.

Katkaise netti. Ei vais. Sä oot hyviä kommentteja saanut. Kiinnostaa tietty että mitä oot kokeillut tähän saakka? Kun muistelen omia kokemuksia, homma menee aika nopeasti niin että katselee toisen repsahtamista jonkin aikaa, mutta sitten alkaa ottaa päähän ja alkaa vaatimaan. Eikä se oikein taida toimia. Tukeminen voisi olla parempi, niin kuin joku kirjoittikin, rakasta & helli. Mutku pännii niin ei tee mieli.

Mä katselin touhua niin kauan kunnes ei enää ollut muuta tehtävissä kuin ero, vaikka toinen olisi halunnutkin muuttua siinä pisteessä. Mutta kun välittäminen loppuu, niin se on menoa sit..

Toisaalta en kauheesti usko siihen että toista voi muuttaa. Ellei hänellä itellään ole tarvetta siihen. Ei toista saa edes masennuksesta pelastettua, jos ei halu pelastua löydy toisesta.

Ja ja ja.... kyllä se sun muijastasi tuli ihminen jo syntymässä. Älä alennu tuollaiseen nälvimiseen. Ei auta sun tilannetta, meinaan.

"mitä v.ittua selasella ämmällä on virkaa terhakalle miehelle,jossain kohtaa multakin loppuu usko että siitä vielä ihminen tulee."

Jos minunkin mieheni puhuisi minusta tuohon tyyliin, niin eipä kiinnostaisi mies eikä kodinhoito (lue: miehen passaaminen???).

tuo netti on varmaan tullut ongelmaksi monelle parille. meillä sama juttu paitsi että istun netillä kun ei ole muuta tekemistä. kodin hoidan ja kaiken muun mutta jostain syystä ei ukko oo koskaan hyväksynyt että olen esim fb:ssä. hän kun ei itse siellä ole.

Ymmärrän tuohon nettiinkin kun voi jäädä riippuvaiseksi. Apus tarvis saada ja pian.
Voi kyse olla myös tuosta masennuksesta.
Koeta puhua hänen kanssaan

Maailama on muuttunut ja muuttuu yhä edelleen. Vuosituhansien aikana kehittynyt perimä että miehen ja naisen välisen työnjaon selkeys on kadonnut vaikkakin yhtä tietyltä osin naisten tulisi olla naisia ja miesten miehiä.Nykyään kun ei ole aina varma kuka on kuka.
Koti on teknistynyt ja emännän painaessa siitä punaisesta sensorista kodinkoneen käyntiin huikkaa tämä hommansa täytetyn ja painuu netin syövereihin.
Tätä raskaammat työt kun kuuluvat miesten hommiin. Olen perin kyllästynyt tähän puusilmäiseen työnjakoon ja toispuoliseen huomioimiseen jossa jotakin sukupuolta tulee ymmärtää ja tehdä parhaansa että suhde toimii. Muutoin tulee katsoa peiliin.
Mitä tämän toisen sitten tulee tai pitäisi tehdä? Oikeuksia on tukuttain mutta velvollisuudet kuuluvat sitten jollekkin toiselle, niin töissä, liikenteessä, vapaa-ajalla kuin kotona ja eteenkin avioeron aikana.
Itse en ole vielä eronnut mutta siihen peiliin olen tuijottelut monena iltana ja todennut että... oma moka.