Ville Valtosen

ja omituista käyttäytymistä esimiestasolla.

http://www.hs.fi/kotimaa/Hoitamaton homeongelma vie kustantamon johtajat käräjille/a1394861708184

Artikkelin mukaan kolme suomalaista professoria, Jouni Jaakkola, Tuula Putus ja Ville Valtonen vaativat homeklinikoiden perustamista yliopistosairaaloiden yhteyteen, joihin voitaisiin keskittää vaikeimmat sairastumistapaukset ja tehdä alan tutkimusta.

Maamme johtava lääketieteellinen huippututkimusyksikkö, Työterveyslaitos, on tehnyt alan tutkimusta 1960-luvulta lähtien muiden maamme sairaaloiden ohella, ja keskitetysti vuodesta 1995-lähtien, jona vuonna maamme STM päätti vakuutusyhtiöiden riskipäälliköiden vaatimuksesta keskittää homesairastuneiden tutkimukset pelkästään TTL:lle.

Kun maamme kolme johtavaa professoritasoista asiantuntijaa vaativat alan tutkimuksen ja vakavasti homesairastuneiden tutkinnan keskittämistä yliopistosairaaloihimme, niin nähtävästi heidän mielestään TTL:n monikymmenvuotinen tutkimus on ollut yhtä tyhjän kanssa.

Toki tuore TTL:n edustajan mielipide yle UUTISET kotimaa 29.12.13 sivustolla sen osoittaa:.

"Myös psyyken vaikutuksesta ympäristöherkkyyksiin kiistellään yhä.

Yksi ympäristöherkkyysverkostoon kuuluva asiantuntija on Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri, dosentti Markku Sainio. Hänen mukaan psyykellä, etenkin itsensä psyykkaamisella, on merkittävä vaikutus, kun homeelle altistunut kamppailee terveysongelmiensa kanssa.

Sainio pitää kosteusvaurio-herkkyyttä suomalaisena ilmiönä, joka ei pelkästään johdu sairaasta rakennuskannasta, vaan siitä, että homeeseen liitetään Suomessa muita maita enemmän pelkoa ja huolta.

- Reaktio on aivan ylikorostunut, kun ilmenee, että rakennuksessa on todettu kosteusvaurio. Vähättelemättä sitä, että kosteusvauriot voivat jopa sairastuttaa ja aiheuttaa astman. Tämä nähdään nyt joka paikassa mörkönä, ja pelko lietsoo oireita, Markku Sainio sanoo.

Sainion mukaan sairastuneen pitäisi vahvistaa itseään psyykkaamalla.

- Helpommin tietysti sanottu kuin tehty. Mutta jos jatkaa välttämiskäyttäytymistä, tiedetään, että oireet jäävät todennäköisesti pysyviksi ominaisuuksiksi."

Kun Sainio toteaa ihmisten reagoivan tapahtuneeseen kosteusvaurioon, niin Sainio ei näytä tietävän, että rakennuskannastamme 60-70 prosenttia on ollut kosteusvauriomikrobisaasteisia jo vuosikymmenten ajan, joka saasteisuus koskee myös uudisrakentamistammekin.

Ja kun suomalaisia on ns. kosteusvauriomikrobialtistettu maamme homerakennuksissa jo vuosikymmenten ajan, niin jokainen suomalainen tuntee henkilöitä, jotka ovat menettäneet niissä terveytensä, joten pelko terveyden menettämisestä jo alakouluikäisilläkin on aiheellinen.

TTL näyttää Sainion mukaan tulleen tutkimuksissaan siihen tulokseen, että kosteusvauriomikrobisairastuneen pitäisi vahvistaa itseään psyykkaamalla ettei oireilu jäisi pysyväksi ominaisuudeksi.
Noin väittäessään TTL:llä pitäisi olla tutkimusnäyttöä psyykkaamisen tuloksellisuudesta, vaan näyttöä siitäkään ei taida löytyä.

Mitä kosteusvauriorakennusten aiheuttamaan home- ja/tai muihin mikrobiallergisoitumisoireiluihin ja sairastumisiin tulee, niin psyykkaamisen vaikutus niihin on yhtä käyttökelpoinen kuin muihinkin allergioihin, eli plus miinus nolla.