Läpiviennit ja hanat, kunnon tarkistus

Kiitos hyvästä materiaalivinkeistä, tsekkasin heti ymonthlyn artikkelin ja oli käytännön asiaa!

Veneeni on ollut merellä yli 25 vuotta ja osa ao komponenteista näyttää alkuperäisiltä, joten on aika tsekata...

vanha paatti kirjoitti:

Kiitos hyvästä materiaalivinkeistä, tsekkasin heti ymonthlyn artikkelin ja oli käytännön asiaa!

Veneeni on ollut merellä yli 25 vuotta ja osa ao komponenteista näyttää alkuperäisiltä, joten on aika tsekata...

Lue lisää

Tarkastettiin eilen 1979 valmistetun paatin vessan läpiviennit ottamalla ne rälläkällä pois. Olivat täysin käyttökelpoiset ja hyvässä kunnossa.

vanha paatti kirjoitti:

Kiitos hyvästä materiaalivinkeistä, tsekkasin heti ymonthlyn artikkelin ja oli käytännön asiaa!

Veneeni on ollut merellä yli 25 vuotta ja osa ao komponenteista näyttää alkuperäisiltä, joten on aika tsekata...

Lue lisää

Hyviä ohjeita tuossa tulikin!

Pieni näppäilyvirhe kuitenkin, eli sinkkikadon kestävä messinki on DZR ei CZR

DZR Messinki voi olla merkattu seuraavilla merkinnöillä

DZR
CR
CR-Brass
CW602N

Jos läpivienneissä ja venttiileissä ei ole merkintöjä, niin suosittelisin vaihtamaan ne uusiin, koska silloin voit olla varma asiasta.

Pronssi on materiaalina vielä parempi kuin sinkkikadon kestävä messinki, eikä edes kovin paljon kalliimpi.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on Marelon muovista tehty läpivienti ja venttiili. Marelon on kuituvahvistettua muovia ja se ei ainakaan kärsi korroosion aiheuttamista ongelmista.

Olisi hyvä kun siinä venttiilissä olisi sellainen tukilaippa joka tukee venttiiliä mekaanisesti, jos vaikka venttiiliin tulisi joku sivuttainen isku tms.

JOS LÄPIVIENNISSÄ ON MERKINTÄ
Brass ilman sen tarkempia tietoja seoksesta
CW617N
MS58

NIIN TÄLLAISET MESSINKIOSAT EIVÄT OLE SINKKIKADON KESTÄVIÄ

MitaanTietamaton kirjoitti:

Tarkastettiin eilen 1979 valmistetun paatin vessan läpiviennit ottamalla ne rälläkällä pois. Olivat täysin käyttökelpoiset ja hyvässä kunnossa.

Aivan, yksi konsti on vaihtaa suosista eikä jäädä fundeeraamaan. Mutta miltä nuo etukäteen näyttivät vai olitteko vain päättäneet vaihtaa , tämä kiinnostaa.

vanha paatti kirjoitti:

Kiitos hyvästä materiaalivinkeistä, tsekkasin heti ymonthlyn artikkelin ja oli käytännön asiaa!

Veneeni on ollut merellä yli 25 vuotta ja osa ao komponenteista näyttää alkuperäisiltä, joten on aika tsekata...

Lue lisää

Läpivientien, hanojen ja putkiliittimien(!) tulee kestää rajua käsittelyä, esim kengän alla ei saa hajota. Vessanpytyn liittimet/läpiviennit usein pahimmassa syöpymiskuormassa, eli murtovesikortin varaan ei voi tuudittautua. Minulla hanat jumittivat, läpiveinnit olivat kaikki tip-top (purkamatta ei nähnyt), mutta pari letkunippaa oli selvästi heikkoja, käsin rikottavissa. Myös letkuille on hyvä tehdä taivutuskokeita ja varmistaa, ettei kuori ole haurastunut.
Jos messingissä on vihreää, ei vielä hälttävä signaali. Mutta punainen/pinkki kertoo sinkkikadosta, eli vaihtoon. Kun syöpymän näkee päälle, on turvallinen vaihtoväli jo ohitettu. Olen kuullut Suomessa seilatusta 70-lukulaisesta H-veneestä, jonka istumakaukalon läpiviennit olivat käsin väännettäessä hajonneet.
Varmista alkuoerä tai polje päälle (koko systeemi, myös nipat). Jos yhtään epälyttää, vaihda. Tai vaihda ainakin pisuputken helat!.

r-p robotti kirjoitti:

Läpivientien, hanojen ja putkiliittimien(!) tulee kestää rajua käsittelyä, esim kengän alla ei saa hajota. Vessanpytyn liittimet/läpiviennit usein pahimmassa syöpymiskuormassa, eli murtovesikortin varaan ei voi tuudittautua. Minulla hanat jumittivat, läpiveinnit olivat kaikki tip-top (purkamatta ei nähnyt), mutta pari letkunippaa oli selvästi heikkoja, käsin rikottavissa. Myös letkuille on hyvä tehdä taivutuskokeita ja varmistaa, ettei kuori ole haurastunut.
Jos messingissä on vihreää, ei vielä hälttävä signaali. Mutta punainen/pinkki kertoo sinkkikadosta, eli vaihtoon. Kun syöpymän näkee päälle, on turvallinen vaihtoväli jo ohitettu. Olen kuullut Suomessa seilatusta 70-lukulaisesta H-veneestä, jonka istumakaukalon läpiviennit olivat käsin väännettäessä hajonneet.
Varmista alkuoerä tai polje päälle (koko systeemi, myös nipat). Jos yhtään epälyttää, vaihda. Tai vaihda ainakin pisuputken helat!.

Lue lisää

Näin on. Räkämessinkiin iskee sinkkikato ja silloin läpivienneistä ja venttiileistä tulee aikapommeja.

Räkämessinki merkataan CW617N, MS58 tai pelkkä Brass.

Räkämessinki on ihan hyvä vaikkapa vesijohtoihin tms. mutta suolaveden kanssa se ei vaan sovellu yhteen.

Mulla on omassa veneessä pronssista tehdyt Groco läpiviennit ja venttiilit, niissä on vaan jenkkistandardin mukaiset kierteet, sinänsä se ei ole ongelma kun tarvittavat liittimet ja venttiilit löytyy samalta valmistajalta. Joku väitti, että eri kierretyyppien nousut olisi niin lähellä toisiaan, että voisi mennä sekaisin mutta en tiedä moisesta.

Omassa veneessä oli alkuperäisenä asennuksena MS58 merkatut venttiilit, nyt ne venttiilit ja läpiviennit on Stena metallin sulatossa ja varmaan niistä tehdään jonkun uuden hansen venttiilit tulevaisuudessa...

On se kumma jutta kun veneveistämöillä ollaan niin puusilmäisiä ja rahanahneita, että erittäin tärkeässä turvallisuusasiassa säästetään ja asennetaan veneisiin täysin kelpaamattomia läpivientejä ja venttiileitä.

Hanse kirjoitti:

Näin on. Räkämessinkiin iskee sinkkikato ja silloin läpivienneistä ja venttiileistä tulee aikapommeja.

Räkämessinki merkataan CW617N, MS58 tai pelkkä Brass.

Räkämessinki on ihan hyvä vaikkapa vesijohtoihin tms. mutta suolaveden kanssa se ei vaan sovellu yhteen.

Mulla on omassa veneessä pronssista tehdyt Groco läpiviennit ja venttiilit, niissä on vaan jenkkistandardin mukaiset kierteet, sinänsä se ei ole ongelma kun tarvittavat liittimet ja venttiilit löytyy samalta valmistajalta. Joku väitti, että eri kierretyyppien nousut olisi niin lähellä toisiaan, että voisi mennä sekaisin mutta en tiedä moisesta.

Omassa veneessä oli alkuperäisenä asennuksena MS58 merkatut venttiilit, nyt ne venttiilit ja läpiviennit on Stena metallin sulatossa ja varmaan niistä tehdään jonkun uuden hansen venttiilit tulevaisuudessa...

On se kumma jutta kun veneveistämöillä ollaan niin puusilmäisiä ja rahanahneita, että erittäin tärkeässä turvallisuusasiassa säästetään ja asennetaan veneisiin täysin kelpaamattomia läpivientejä ja venttiileitä.

Lue lisää

"On se kumma juttu kun veneveistämöillä …"
Ei kai se kovin kumma ole, koska kauppa käy sitä paremmin mitä halvemmalla veneitä pystytään myymään! Räkämessinki on halvempaa kuin pronssi.
Veneveistämö ei ole vastuussa, jos läpivientihana katkeaa korroosion takia siinä vaiheessa, kun EU-direktiivin määräämä minimikestoikä on ylittynyt.

hintakilpailu syynä kirjoitti:

"On se kumma juttu kun veneveistämöillä …"
Ei kai se kovin kumma ole, koska kauppa käy sitä paremmin mitä halvemmalla veneitä pystytään myymään! Räkämessinki on halvempaa kuin pronssi.
Veneveistämö ei ole vastuussa, jos läpivientihana katkeaa korroosion takia siinä vaiheessa, kun EU-direktiivin määräämä minimikestoikä on ylittynyt.

Lue lisää

Onhan se halvempaa mutta säästö on minimaalisen pieni ja huonolaatuinen läpivienti tekee muuten hyvälaatuisesta veneestä huonolaatuisen.

Pienellä asialla voi pilata koko tuotteen ja tämä on absoluuttinen totuus.

vanha paatti kirjoitti:

Aivan, yksi konsti on vaihtaa suosista eikä jäädä fundeeraamaan. Mutta miltä nuo etukäteen näyttivät vai olitteko vain päättäneet vaihtaa , tämä kiinnostaa.

Näyttivät ulospäin hyviltä, tietysti ajan patinaa. Mitään järkeviä merkintöjä ei osissa ollut, kun tänään niitä tutkin. Itse asiassa kun ei olla käytetty vesivessaa septipakon jälkeen, niin ollaan nykyisin käyttämättä kemiallista vessaa. Poiketaan rannassa tarvittaessa jo koirankin takia. Nyt vessan reiät laminoidaan umpeen, jotta saadaan turhat hanat pois.

Hanse kirjoitti:

Hyviä ohjeita tuossa tulikin!

Pieni näppäilyvirhe kuitenkin, eli sinkkikadon kestävä messinki on DZR ei CZR

DZR Messinki voi olla merkattu seuraavilla merkinnöillä

DZR
CR
CR-Brass
CW602N

Jos läpivienneissä ja venttiileissä ei ole merkintöjä, niin suosittelisin vaihtamaan ne uusiin, koska silloin voit olla varma asiasta.

Pronssi on materiaalina vielä parempi kuin sinkkikadon kestävä messinki, eikä edes kovin paljon kalliimpi.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on Marelon muovista tehty läpivienti ja venttiili. Marelon on kuituvahvistettua muovia ja se ei ainakaan kärsi korroosion aiheuttamista ongelmista.

Olisi hyvä kun siinä venttiilissä olisi sellainen tukilaippa joka tukee venttiiliä mekaanisesti, jos vaikka venttiiliin tulisi joku sivuttainen isku tms.

JOS LÄPIVIENNISSÄ ON MERKINTÄ
Brass ilman sen tarkempia tietoja seoksesta
CW617N
MS58

NIIN TÄLLAISET MESSINKIOSAT EIVÄT OLE SINKKIKADON KESTÄVIÄ

Lue lisää

http://www.maestrini.org/prodotti
Messikiset hyvistä raaka-aineista tehdyt venttiilit ovat Loydsin hyväksymät merikäyttöön.
Vaihtoon venttiilit menevät, kun näkyy punertavaa pronssimaista metallia, eli sinkkiä on kadonnut.
Suomessa hyvät messinkiventtiilit saattavat kestää kymmeniä vuosia, joten turha panikoida.

hintakilpailu syynä kirjoitti:

"On se kumma juttu kun veneveistämöillä …"
Ei kai se kovin kumma ole, koska kauppa käy sitä paremmin mitä halvemmalla veneitä pystytään myymään! Räkämessinki on halvempaa kuin pronssi.
Veneveistämö ei ole vastuussa, jos läpivientihana katkeaa korroosion takia siinä vaiheessa, kun EU-direktiivin määräämä minimikestoikä on ylittynyt.

Lue lisää

Niinpä. Läpiviennit ja sähköt ovat kaksi asiaa, joista ostaja ei yleensä tiedä eikä kysy mitään. Siksi ne tehdään sarjavalmisteisiin veneisiin mahdollisimman halvalla. Näin myös toimitaan. Hyvin monissa kalliissakin uusissa veneissä on edelleen esimerkiksi diodi akkujen erottimena ja tosiaan halvimmasta mahdollisesta materiaalista tehdyt läpiviennit.

Halpa kannattaa kirjoitti:

Niinpä. Läpiviennit ja sähköt ovat kaksi asiaa, joista ostaja ei yleensä tiedä eikä kysy mitään. Siksi ne tehdään sarjavalmisteisiin veneisiin mahdollisimman halvalla. Näin myös toimitaan. Hyvin monissa kalliissakin uusissa veneissä on edelleen esimerkiksi diodi akkujen erottimena ja tosiaan halvimmasta mahdollisesta materiaalista tehdyt läpiviennit.

Lue lisää

Monissa veneissä on tämä
http://www.marinea.fi/mastervolt_bi_1202-s_jakodiodi
Mikä siinä on huonoa?
Mikä olisi parempi ja luotettavampi pitkän päälle?

10+5 kirjoitti:

Monissa veneissä on tämä
http://www.marinea.fi/mastervolt_bi_1202-s_jakodiodi
Mikä siinä on huonoa?
Mikä olisi parempi ja luotettavampi pitkän päälle?

Lue lisää

Tuossa Mastervoltissa on 0,7V jännitehäviö!!!! Kelvoton laite kyseessä. Defa tekee elektronisia häviöttömiä releitä, on melko suuri ero jos toisessa on lähes voltin jännitehäviö.

Noinkin surkeaksi laitteeksi Mastervoltin hinta on aika kova.

10+5 kirjoitti:

Monissa veneissä on tämä
http://www.marinea.fi/mastervolt_bi_1202-s_jakodiodi
Mikä siinä on huonoa?
Mikä olisi parempi ja luotettavampi pitkän päälle?

Lue lisää

Diodissa on jännitehäviö. Se on halvin mahdollinen ratkaisu, joita Mastervoltkin tekee, koska venevalmistajat niin haluavat. Laitteessa sinänsä ei ole vikaa, se on vain halpa ja huono ratkaisu akkujen erottamiseen,

Parempi on rele tai esimerkiksi Mastervoltin valmistama Batterymate.

Jännitehäviö kirjoitti:

Diodissa on jännitehäviö. Se on halvin mahdollinen ratkaisu, joita Mastervoltkin tekee, koska venevalmistajat niin haluavat. Laitteessa sinänsä ei ole vikaa, se on vain halpa ja huono ratkaisu akkujen erottamiseen,

Parempi on rele tai esimerkiksi Mastervoltin valmistama Batterymate.

Lue lisää

http://www.marinea.fi/mastervolt_battery_mate_1603_ig_1224v

Tuo on siis se paras ja toimivin akkujen erotin, ellei halua laittaa kahta laturia.

Ja kuten huomataan, parempaa ratkaisua kysytään vähän, vaikka hinnanero ei ole kovin suuri. Pienen kysynnän voi päätellä siitä, ettei laitetta kannata tuollaisessa tavallisessa venesähkökaupassa pitää edes hyllyssä.

Jännitehäviö kirjoitti:

Diodissa on jännitehäviö. Se on halvin mahdollinen ratkaisu, joita Mastervoltkin tekee, koska venevalmistajat niin haluavat. Laitteessa sinänsä ei ole vikaa, se on vain halpa ja huono ratkaisu akkujen erottamiseen,

Parempi on rele tai esimerkiksi Mastervoltin valmistama Batterymate.

Lue lisää

Mikä ihmeen jännitehäviö? Ettekö tiedä, että se kompensoidaan nykyään jännitteen haistelijalla. Diodissa ei ole ainuttakaan liikkuvaa osaa. Rele on huomattavasti vika-alttiimpi. Kysyn siis uudestaan, miksi diodi on huonompi?

Pieni kysyntä kirjoitti:

http://www.marinea.fi/mastervolt_battery_mate_1603_ig_1224v

Tuo on siis se paras ja toimivin akkujen erotin, ellei halua laittaa kahta laturia.

Ja kuten huomataan, parempaa ratkaisua kysytään vähän, vaikka hinnanero ei ole kovin suuri. Pienen kysynnän voi päätellä siitä, ettei laitetta kannata tuollaisessa tavallisessa venesähkökaupassa pitää edes hyllyssä.

Lue lisää

http://www.bluesea.com/products/7610/SI-ACR_Automatic_Charging_Relay_-_12_24V_DC_120A

Siis tämä on kyllä paras ja halvin tapa erottaa kaksi akkua...

10+5 kirjoitti:

Mikä ihmeen jännitehäviö? Ettekö tiedä, että se kompensoidaan nykyään jännitteen haistelijalla. Diodissa ei ole ainuttakaan liikkuvaa osaa. Rele on huomattavasti vika-alttiimpi. Kysyn siis uudestaan, miksi diodi on huonompi?

Lue lisää

Ei kompensoida, ellei laturi jännitekompensointia tue. Esimerkiksi harva maasähkölaturi tukee. Lisäksi jännitteentunnistus tuo yhden johdon ja näin ollen vikapaikan lisää.

Kyllä se vain niin on, että rele tai Batterymate-tyyppinen häviötön puolijohde-erotin on parempi kuin diodi. Jälkimmäinen on paras, koska siinä ei ole liikkuvia osia. Se on myös kallein. Venevalmistajat valitsevat käytännössä aina halvimman ratkaisun.

parempikuinparas kirjoitti:

http://www.bluesea.com/products/7610/SI-ACR_Automatic_Charging_Relay_-_12_24V_DC_120A

Siis tämä on kyllä paras ja halvin tapa erottaa kaksi akkua...

Lue lisää

On kohtalaisen hyvä laite, joo. Eikä edes pahan hintainen. Uuteen veneeseen ei kuitenkaan laiteta edes noin kallista, vaan halvin kiinalainen diodi.

Ei aina onnistu kirjoitti:

Ei kompensoida, ellei laturi jännitekompensointia tue. Esimerkiksi harva maasähkölaturi tukee. Lisäksi jännitteentunnistus tuo yhden johdon ja näin ollen vikapaikan lisää.

Kyllä se vain niin on, että rele tai Batterymate-tyyppinen häviötön puolijohde-erotin on parempi kuin diodi. Jälkimmäinen on paras, koska siinä ei ole liikkuvia osia. Se on myös kallein. Venevalmistajat valitsevat käytännössä aina halvimman ratkaisun.

Lue lisää

Pitäisikö tätä akkuerottimiin liittyvää kinastelua jatkaa omassa ketjussa?

Ei aina onnistu kirjoitti:

Ei kompensoida, ellei laturi jännitekompensointia tue. Esimerkiksi harva maasähkölaturi tukee. Lisäksi jännitteentunnistus tuo yhden johdon ja näin ollen vikapaikan lisää.

Kyllä se vain niin on, että rele tai Batterymate-tyyppinen häviötön puolijohde-erotin on parempi kuin diodi. Jälkimmäinen on paras, koska siinä ei ole liikkuvia osia. Se on myös kallein. Venevalmistajat valitsevat käytännössä aina halvimman ratkaisun.

Lue lisää

Maasähkölaturi??? Mitä tekemistä sillä on moottorilatauksessa käytettävään diodiin? Jos veneessä on niin vanhanaikainen laturi, että siitä puuttuu älykkyys, kannattaisi se korvata uudella. Uusissa veneissä on uudenaikaiset laturit.

Ei aina onnistu kirjoitti:

Ei kompensoida, ellei laturi jännitekompensointia tue. Esimerkiksi harva maasähkölaturi tukee. Lisäksi jännitteentunnistus tuo yhden johdon ja näin ollen vikapaikan lisää.

Kyllä se vain niin on, että rele tai Batterymate-tyyppinen häviötön puolijohde-erotin on parempi kuin diodi. Jälkimmäinen on paras, koska siinä ei ole liikkuvia osia. Se on myös kallein. Venevalmistajat valitsevat käytännössä aina halvimman ratkaisun.

Lue lisää

Tavallisesti maasähkölaturissa on eri ulostulot käyttö- ja starttiakuille, ei sitä kytketä jakodiodin kautta. Ja kunnollisissa moottorilatureissa on mahdollisuus kompensoida jakodiodin jännitehäviö ottamalla akun napajännitteen tunnistus suoraan akun navasta.

Tavallisesti tämä laturista lähtevä ohut tunnistusjohto on uudessa veneessä kytketty laturin virtaa antavaan napaan. Pitää vain irrottaa tämä liitin ja laittaa erillinen ohut johto suoraan akulta tänne. Tavallinen jakodiodi veneessä on hyvä ja aktiivisia komponentteja luotettavampi ratkaisu.

10+5 kirjoitti:

Maasähkölaturi??? Mitä tekemistä sillä on moottorilatauksessa käytettävään diodiin? Jos veneessä on niin vanhanaikainen laturi, että siitä puuttuu älykkyys, kannattaisi se korvata uudella. Uusissa veneissä on uudenaikaiset laturit.

Lue lisää

Myös maasähkölaturit ovat uusissa veneissä tyypillisesti sekä alimitoitettuja että muutenkin vaatimattomia CTEK-tyyppisiä.

Jakodiodi on hyvä kirjoitti:

Tavallisesti maasähkölaturissa on eri ulostulot käyttö- ja starttiakuille, ei sitä kytketä jakodiodin kautta. Ja kunnollisissa moottorilatureissa on mahdollisuus kompensoida jakodiodin jännitehäviö ottamalla akun napajännitteen tunnistus suoraan akun navasta.

Tavallisesti tämä laturista lähtevä ohut tunnistusjohto on uudessa veneessä kytketty laturin virtaa antavaan napaan. Pitää vain irrottaa tämä liitin ja laittaa erillinen ohut johto suoraan akulta tänne. Tavallinen jakodiodi veneessä on hyvä ja aktiivisia komponentteja luotettavampi ratkaisu.

Lue lisää

Osaatko sanoa, miksi uusissa veneissä ei käytetä häviöttömiä akkuerottimia, joissa ei ole liikkuvia osia?

Ei aina onnistu kirjoitti:

Ei kompensoida, ellei laturi jännitekompensointia tue. Esimerkiksi harva maasähkölaturi tukee. Lisäksi jännitteentunnistus tuo yhden johdon ja näin ollen vikapaikan lisää.

Kyllä se vain niin on, että rele tai Batterymate-tyyppinen häviötön puolijohde-erotin on parempi kuin diodi. Jälkimmäinen on paras, koska siinä ei ole liikkuvia osia. Se on myös kallein. Venevalmistajat valitsevat käytännössä aina halvimman ratkaisun.

Lue lisää

Maasähkölaturi kytketään tietysti suoraan hupiakkuun ja mahdollinen toinen ulostulo starttiakkuun. Starttiakkua ei kuitenkaan ole mitään oikeaa tarvetta ladata muuten kuin moottorin laturilla.

Kaikissa akkuerottomissa on jännitehäviö, joka riippuu virrasta. "Häviötön" puolijohde-erotin sisäktää MOSFETin ja liittimet. Kyllä niistäkin helposti tulee useita voltin kymmenyksiä 100 A virralla. Vaikkapa tälle tulee 0,1 V jo 20 A virralla. joten arvatenkin 0,5 V 100 A.
http://www.advanceyacht.co.uk/products/power-management/mosfet-battery-splitters/mbi-100-3-ig.html

Vastaavasti diodin, varsinkin Schottky diodin, jänitehäviö voi olla vain 0,2 V pienemmillä virroilla.

Jännitekompensointi voi olla myös kiinteä eli jännitesäädin on asetettu korkeammalle laturissa. Tällöin ei ole syytä vaihtaa akkuerotinta pienempijännitehäviöiseen, koska latausjännite tulee liian suureksi.

150 € ei todellakaan kuulosta halvimmalta mahdolliselta kiinalaiselta diodilta. "Häviöttömän" erottimen elektroniikkaosat voi ostaa parilla eurolla. Ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä.

Miksei parasta? kirjoitti:

Osaatko sanoa, miksi uusissa veneissä ei käytetä häviöttömiä akkuerottimia, joissa ei ole liikkuvia osia?

Jakodiodilla päästään käytännössä ihan samaan tehokkuuteen ja paremmalla luotettavuudella.

Latausvirtaa ei nykyveneissä käytännössä rajoita laturin teho tai jakodiodi tms. Oleellista on kuitenkin, että laturi tietää koko ajan tarkalleen, mikä on akun napajännite. Tämän pohjalta laturi säätää latausjännitteen, siis käytännössä myös virran, jonka akut vastaanottavat.

Jos latausteho ei riitä, ratkaisu ei ole latausdiodin vaihto vaan 3-vaihesäätimen asennus järjestelmään, esimerkiksi tämä
http://www.mastervolt.com/press-releases/mastervolts-new-alpha-pro-charge-regulator-for-faster-greener-and-more-efficient-battery-recharging/

Joakim_ kirjoitti:

Maasähkölaturi kytketään tietysti suoraan hupiakkuun ja mahdollinen toinen ulostulo starttiakkuun. Starttiakkua ei kuitenkaan ole mitään oikeaa tarvetta ladata muuten kuin moottorin laturilla.

Kaikissa akkuerottomissa on jännitehäviö, joka riippuu virrasta. "Häviötön" puolijohde-erotin sisäktää MOSFETin ja liittimet. Kyllä niistäkin helposti tulee useita voltin kymmenyksiä 100 A virralla. Vaikkapa tälle tulee 0,1 V jo 20 A virralla. joten arvatenkin 0,5 V 100 A.
http://www.advanceyacht.co.uk/products/power-management/mosfet-battery-splitters/mbi-100-3-ig.html

Vastaavasti diodin, varsinkin Schottky diodin, jänitehäviö voi olla vain 0,2 V pienemmillä virroilla.

Jännitekompensointi voi olla myös kiinteä eli jännitesäädin on asetettu korkeammalle laturissa. Tällöin ei ole syytä vaihtaa akkuerotinta pienempijännitehäviöiseen, koska latausjännite tulee liian suureksi.

150 € ei todellakaan kuulosta halvimmalta mahdolliselta kiinalaiselta diodilta. "Häviöttömän" erottimen elektroniikkaosat voi ostaa parilla eurolla. Ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä.

Lue lisää

Ja ketjun otsikko on edelleenkin "Läpiviennit ja hana, kunnon tarkistus"

Läpiviennin materiaali ei vaikuta jännitehäviöön eikä myöskään laturin tehoon, maasähkölaturista puhumattakaan...

On se vaan kovin vaikeaa pysyä aiheessa täällä Suolessa

Suolesta kirjoitti:

Ja ketjun otsikko on edelleenkin "Läpiviennit ja hana, kunnon tarkistus"

Läpiviennin materiaali ei vaikuta jännitehäviöön eikä myöskään laturin tehoon, maasähkölaturista puhumattakaan...

On se vaan kovin vaikeaa pysyä aiheessa täällä Suolessa

Lue lisää

Ottaen huomioon, että vaikkakin kirjoitetaan otsikon vierestä, ollaan asiallisia, eikä normaalia suoli24 oksennusta ole vielä havaittu, eli en olisi kovin huolissani.

suolen perästä kirjoitti:

Ottaen huomioon, että vaikkakin kirjoitetaan otsikon vierestä, ollaan asiallisia, eikä normaalia suoli24 oksennusta ole vielä havaittu, eli en olisi kovin huolissani.

Ei se muuten haittaakaan, mutta on vaan hankala löytää jälkikäteen mahdollisesti ihan hyvää keskustelua kun ei muista oliko se latausrelekeskustelu läpivientikeskustelun alla vai ihan omalla otsikollaan.

Suolesta kirjoitti:

Ei se muuten haittaakaan, mutta on vaan hankala löytää jälkikäteen mahdollisesti ihan hyvää keskustelua kun ei muista oliko se latausrelekeskustelu läpivientikeskustelun alla vai ihan omalla otsikollaan.

Lue lisää

Käytä suolen omaa hakua. Tämä löytyy sillä helposti vuosienkin kuluttua.

Kiitos kaikille kommentoijille jo tässä vaiheessa. Lähipäivinä sitten paatin ja läpivientien kimppuun!

Marelon on hyvä vaihtoehto pronssille, kumpi tahansa kestää vaikka lähtisit maailman ympäri purjehdukselle.

Pallon ympäri kirjoitti:

Marelon on hyvä vaihtoehto pronssille, kumpi tahansa kestää vaikka lähtisit maailman ympäri purjehdukselle.

Marelonien rosteriruuvit pitää vaihtaa vuosittain, jos liikkuu suolaisissa vesissä.

9-9 kirjoitti:

Marelonien rosteriruuvit pitää vaihtaa vuosittain, jos liikkuu suolaisissa vesissä.

Onkos tämä jokin "kartio"-juttu?

Pallon ympäri kirjoitti:

Marelon on hyvä vaihtoehto pronssille, kumpi tahansa kestää vaikka lähtisit maailman ympäri purjehdukselle.

Eikö Marelonin pitäisi olla kuituvahvistettu ja kestävä?
http://m.youtube.com/watch?v=l5ajZ3nfzzQ
Yllättävän heikolta ainakin läpivienti vaikuttaa!

9-1 kirjoitti:

Eikö Marelonin pitäisi olla kuituvahvistettu ja kestävä?
http://m.youtube.com/watch?v=l5ajZ3nfzzQ
Yllättävän heikolta ainakin läpivienti vaikuttaa!

Lue lisää

Muoviläpivientejä ei kuulu käyttää ilman laipallista venttiiliä. Tuolla tavoin väärin asennettuna ei kestä. Sama tyyppi näytti testaavan laipallisen Marelon venttiilin toisessa videossa ja sai aivan erilaiset tulokset

http://m.youtube.com/watch?v=-tzB3IiImpo

19+7 kirjoitti:

Muoviläpivientejä ei kuulu käyttää ilman laipallista venttiiliä. Tuolla tavoin väärin asennettuna ei kestä. Sama tyyppi näytti testaavan laipallisen Marelon venttiilin toisessa videossa ja sai aivan erilaiset tulokset

http://m.youtube.com/watch?v=-tzB3IiImpo

Lue lisää

Kiinnitettäänkö tuo rosteriruuveilla pohjaan??

9-9 kirjoitti:

Marelonien rosteriruuvit pitää vaihtaa vuosittain, jos liikkuu suolaisissa vesissä.

Mistä ruuveista kerrot?
Marelonin asennusvideossa en huomannut "rosteriruuveja, joita pitäisi vaihtaa vuosittain". Missä ne ruuvit ovat? Laipassako? Rungon läpi ei laitettu ruuveja.

Omassa veneessäni on ollut Trudesignin pohjaventtiilit 16 vuotta, paljon purjehdusta suolaisilla vesillä eikä mitään ongelmia ei minkään osan vaihtoa. En tiedä Trudesgnin rosteriruuveista.

http://www.youtube.com/watch?v=bHNNVrGPeew
http://www.trudesignplastics.com/products/8-manual-ball-valve

19+7 kirjoitti:

Muoviläpivientejä ei kuulu käyttää ilman laipallista venttiiliä. Tuolla tavoin väärin asennettuna ei kestä. Sama tyyppi näytti testaavan laipallisen Marelon venttiilin toisessa videossa ja sai aivan erilaiset tulokset

http://m.youtube.com/watch?v=-tzB3IiImpo

Lue lisää

Kesti paljon enemmän, vaikka laippa ei ollut edes pultattu alustaan. Normaalissa asennuksessa laippa pultataan pohjan sisäpuolelle liimattuun kiinnityslevyyn (tai suoraan pohjan läpi jos ylimääräiset reiät ei haittaa). Silloin tuo hana kestää vaikka mitä.

Pulttaus puuttui kirjoitti:

Kesti paljon enemmän, vaikka laippa ei ollut edes pultattu alustaan. Normaalissa asennuksessa laippa pultataan pohjan sisäpuolelle liimattuun kiinnityslevyyn (tai suoraan pohjan läpi jos ylimääräiset reiät ei haittaa). Silloin tuo hana kestää vaikka mitä.

Lue lisää

Aivan niin. Oikea asennus on oleellinen.

Mikä oli nimimerkki 9 9:n väite, että Marelonin "rosteriset" ruuvit pitäisi vaihtaa vuosittain?
Grocon pronssiventtiilien laipoissa on pronssiruuvit. Miksi Marelonin tai Truedesgnin laipan kiinnitykseen ei voisi käyttää syöpymätöntä materiaalia, vaikkapa pronssia?
"Rosteria" tuskin kukaan laittaa. "Happoteräs" (A4 tai AISI 316) on tavallisempi vaihtoehto veneessä.
Jos laittaa pohjan läpi "räkämesinkisiä" tai syöpyviä rosteriruuveja, on turha syyttää siitä pohjaventtiilin valmistajaa.

Pulttaus puuttui kirjoitti:

Kesti paljon enemmän, vaikka laippa ei ollut edes pultattu alustaan. Normaalissa asennuksessa laippa pultataan pohjan sisäpuolelle liimattuun kiinnityslevyyn (tai suoraan pohjan läpi jos ylimääräiset reiät ei haittaa). Silloin tuo hana kestää vaikka mitä.

Lue lisää

Marelonin ongelmana on ollut kahvojen katkeilu.
http://www.c36ia.com/forums/archive/index.php/t-868.html

Ei marelonia kirjoitti:

Marelonin ongelmana on ollut kahvojen katkeilu.
http://www.c36ia.com/forums/archive/index.php/t-868.html

Lue lisää

Mahtaakohan olla mikään tyyppiongelma?
Itselläni ei ole kokemusta Marelon-merkkisistä, mutta Truedesign-merkkiset komposiittihanani ovat toimineet tosi hyvin. Kahva on edelleen herkkäliikkeinen eikä palloventtiili ole kertaakaan jumittunut (Truedesign-pohjaventtiilit asennettu v.1998). Aikaisemmin veneessäni oli CR-messinkinen palloventtiili, jonka pallon pinnoite irtosi ja jumitti hanan liikkumattomaksi jo 2 vuoden valtameripurjehduksen jälkeen.

Truedesign kokemus kirjoitti:

Mahtaakohan olla mikään tyyppiongelma?
Itselläni ei ole kokemusta Marelon-merkkisistä, mutta Truedesign-merkkiset komposiittihanani ovat toimineet tosi hyvin. Kahva on edelleen herkkäliikkeinen eikä palloventtiili ole kertaakaan jumittunut (Truedesign-pohjaventtiilit asennettu v.1998). Aikaisemmin veneessäni oli CR-messinkinen palloventtiili, jonka pallon pinnoite irtosi ja jumitti hanan liikkumattomaksi jo 2 vuoden valtameripurjehduksen jälkeen.

Lue lisää

Joistakin jeesuksen aikaisista Foresparin marelon venttiileistä on kahvoja katkennut joskus ja venttiilin rakennetta on vahvistettu sen jälkeen. Ei siis ole suuri ongelma.

Olen kyllä itse enemmän pronssiventtiilien kannalla tai sitten hyvälaatuiset DZR messinkiset.

Ei ne muovisetkaan huonoja ole, oli ne sitten merkiltään Forespar tai Trudesign, marelon on vain Foresparin käyttämä nimitys kuituvahvistetusta muovista.

Mekaaninen kestävyys muoviventtiileissä ei ole ihan niin hyvä kuin hyvälaatuisissa metallisissa venttiileissä ja monesti metallinen kahva vääntyy jos sen päälle vaikka astuu, muovikahva katkeaa samassa tilanteessa.

Ei näihin ole absoluuttista totuutta mutta on hyviä ja vaarallisia ratkaisuja.

Molempi parempi kirjoitti:

Joistakin jeesuksen aikaisista Foresparin marelon venttiileistä on kahvoja katkennut joskus ja venttiilin rakennetta on vahvistettu sen jälkeen. Ei siis ole suuri ongelma.

Olen kyllä itse enemmän pronssiventtiilien kannalla tai sitten hyvälaatuiset DZR messinkiset.

Ei ne muovisetkaan huonoja ole, oli ne sitten merkiltään Forespar tai Trudesign, marelon on vain Foresparin käyttämä nimitys kuituvahvistetusta muovista.

Mekaaninen kestävyys muoviventtiileissä ei ole ihan niin hyvä kuin hyvälaatuisissa metallisissa venttiileissä ja monesti metallinen kahva vääntyy jos sen päälle vaikka astuu, muovikahva katkeaa samassa tilanteessa.

Ei näihin ole absoluuttista totuutta mutta on hyviä ja vaarallisia ratkaisuja.

Lue lisää

Sattuipa viime kevään kunnostustöissä pieni tapaturma, kun veneen sisäänkäyntirappu, konekoppa ja turkkilevyt oli poistettu. Putosin sisäänkäyntiluukusta niin, että jalat osui komposiittimuoviseen läpivientihanaan. Se moottorin jäähdytysveden runkoläpivienti sattuu olemaan moottorin vieressä. Ei sen kahva katkennut painostani. Väitän, ettei katkea tahallisesti päälle astuessakaan.
Onko sinulla kokemuksia komposiittikahvojen katkeamisista, vai oliko väitteesi mutua?

eipä katkennut! kirjoitti:

Sattuipa viime kevään kunnostustöissä pieni tapaturma, kun veneen sisäänkäyntirappu, konekoppa ja turkkilevyt oli poistettu. Putosin sisäänkäyntiluukusta niin, että jalat osui komposiittimuoviseen läpivientihanaan. Se moottorin jäähdytysveden runkoläpivienti sattuu olemaan moottorin vieressä. Ei sen kahva katkennut painostani. Väitän, ettei katkea tahallisesti päälle astuessakaan.
Onko sinulla kokemuksia komposiittikahvojen katkeamisista, vai oliko väitteesi mutua?

Lue lisää

Kirjoita Googleen
marelon seacock failure
Saat useita osumia, joissa kahva on katkennut ja vene vaarassa upota.

15-9 kirjoitti:

Kirjoita Googleen
marelon seacock failure
Saat useita osumia, joissa kahva on katkennut ja vene vaarassa upota.

Tein niinkuin ehdotit ja keskustelua Marelonin ongelmasta löytyikin, ei sentään uppoamista. Catalina 36 veneen v. -95 mallisen Marelon hanan kahvan katkeamista vuotoa käsisteltiin ainakin kahdella foorumilla.

Se todettiin useassa kirjoituksessa, että kahvan katkeaminen koski pieniä Marelon hanoja. Isommissa ei ollut ongelmaa. Ymmärsin, että Forespar olisi tehnyt materiaaliparannusta katkeamisraporttien jälkeen. Kirjoituksia löytyi myös väärästä asennuksesta (ilman laippaa).

Vertailun vuoksi panin googlen hakusanoiksi "trudesign seacock failure". Osumia tuli huomattavasti vähemmän ja ne käsittelivät pääasiassa metallihana vs Trudesign vertailuja. En huomannut ainoitakaan raporttia Trudesignin venttiilin tai kahvan pettämisestä. Ehkä näissä tuotteissa on eroa uusiseelantilaisen Trudesignin hyväksi.

Marelon vs Trudesign kirjoitti:

Tein niinkuin ehdotit ja keskustelua Marelonin ongelmasta löytyikin, ei sentään uppoamista. Catalina 36 veneen v. -95 mallisen Marelon hanan kahvan katkeamista vuotoa käsisteltiin ainakin kahdella foorumilla.

Se todettiin useassa kirjoituksessa, että kahvan katkeaminen koski pieniä Marelon hanoja. Isommissa ei ollut ongelmaa. Ymmärsin, että Forespar olisi tehnyt materiaaliparannusta katkeamisraporttien jälkeen. Kirjoituksia löytyi myös väärästä asennuksesta (ilman laippaa).

Vertailun vuoksi panin googlen hakusanoiksi "trudesign seacock failure". Osumia tuli huomattavasti vähemmän ja ne käsittelivät pääasiassa metallihana vs Trudesign vertailuja. En huomannut ainoitakaan raporttia Trudesignin venttiilin tai kahvan pettämisestä. Ehkä näissä tuotteissa on eroa uusiseelantilaisen Trudesignin hyväksi.

Lue lisää

Myöskin googletin asiaa. Trudesign taitaa vaan olla uudempi kuin Forespar ja nämä katkeamiset liittyy niihin vanhoihin Foresparin venttiileihin. Uudempien kanssa ei näyttäisi olevan sellaisia ongelmia. Tämän perusteella en vetäisi johtopäätöksiä paremmuudesta suuntaan tai toiseen.

Silloin se tosiaankin on mitälie...

Juuri niin kirjoitti:

Silloin se tosiaankin on mitälie...

Se on aisia .

A1 laatua ei ole tarkoittu merikäyttöön korroosion takia.
“Either sulphur or selenium (less common) is allowed in grade A1.
These additions make the steel free machining for ease of manufacture but can reduce the corrosion resistance under certain conditions such as marine environments (chloride pitting attack risk) “

A4 vastaa "happoterästä" AISI 316

Ja miten ajattelit saavasi vessaan huuhteluvettä ja moottoriin jäähdytysveden?

Eipä taida läpivienti vesilinjan alapuolella olla purjeveneen ominaisuus vaan ehkä pikemminkin tietyn kokoisen veneen ominaisuus.

Korroosioriskit ovat suurempia valtamerillä ja suomalaisista valtamerellä liikkuvista veneistä lienee valtaosa purjeveneitä joten riskikartoitus lienee sen takia tutunpaa purjeveneilijöille.

Diipadaipa kirjoitti:

Eipä taida läpivienti vesilinjan alapuolella olla purjeveneen ominaisuus vaan ehkä pikemminkin tietyn kokoisen veneen ominaisuus.

Korroosioriskit ovat suurempia valtamerillä ja suomalaisista valtamerellä liikkuvista veneistä lienee valtaosa purjeveneitä joten riskikartoitus lienee sen takia tutunpaa purjeveneilijöille.

Lue lisää

Läpiviennit näköjään aiheuttaa vuodesta toiseen vilkasta keskustelua. Aihe on kyllä tärkeä, koska monessa veneessä ne on jätetty kokonaan huomiotta ja kuitenkin läpiviennin pettäessä vene uppoaa.

Tärkein asia on välttää CW617N merkinnällä olevia messinkisiä osia, ne kun eivät ole sinkkikadon kestäviä.

Valtameripurjehdukseen laittaisin pronssiset, kotimaan kaislikoissa riittää dzr messinkiset.