ovat osoittautuneet suvaitsemattomiksi ja joustamattomiksi.
Minulla on monta islaminuskoista oppilasta tavallisella peruskoululuokalla. Huolimatta Suomen valtion koululaitoksen virallisista opetussuunnitelmista huoltajilla on mielestään oikeus kieltää lapsen osallistuminen liikunnan ja musiikin tunneille, sekä biologian tunnille kun siellä opetetaan ihmisen lisääntymisbiologiaa. Mitkään järkisyyt eivät päde, mutta keväällä sitten tullaan huutamaan opettajalle, kun oppilas jää luokalleen suorittamattomien kurssien takia.
Minulla on monta islaminuskoista oppilasta tavallisella peruskoululuokalla. Huolimatta Suomen valtion koululaitoksen virallisista opetussuunnitelmista huoltajilla on mielestään oikeus kieltää lapsen osallistuminen liikunnan ja musiikin tunneille, sekä biologian tunnille kun siellä opetetaan ihmisen lisääntymisbiologiaa. Mitkään järkisyyt eivät päde, mutta keväällä sitten tullaan huutamaan opettajalle, kun oppilas jää luokalleen suorittamattomien kurssien takia.
Vastaukset 18
Vanhimmat
olen naimisissa muslimi miehen kanssa,ja vuosien kuluessa oppinut ymmärtämään heidän uskonnon sääntöjä.olen itse ortodoksi kuten lapseni,eikä minunkaan lapset mene luterilaiselle tunnille tai kirkkoon.meidän pitäisi hyväksyä ja kunnioittaa kaikkia uskontoja,ja kulttuuri eroja.
Miten sitten suvaitaan ihmistä työelämässä, jolla ei ole yleissivistystä? Ei uskonnon perusteella saisi luistella liikunnastakaan.
En kunnioita uskontoa, joka ei kunnioita minun uskontoani.
Sellainen uskonto on vihollinen, uhka.
p>>-
Miten sitten suvaitaan ihmistä työelämässä, jolla ei ole yleissivistystä?
En maininnut mitään uskonnon tunneista, koska muslimeille on järjestetty islamin uskonnon opetus. Saavat halutessaan valita vaihtoehtoisesti elämänkatsomustiedon (huom! ei ole mahdollista luterilaisille).
Kaikkien kulttuurierojen huomioiminen on vaan kovasti vaikeaa, koska koululaitoksen iso kirja, opetussuunnitelma, ei periaatteessa anna lupaa jättää mitään vahvistettua oppiainetta pois.
uskonnon perusteella ei saisi luistella?
En nähnyt tekstistä samaa.
Mutta meillähän on oikeus pitää oman uskonnon omana samoin muut muiden!
-"Mikäli muut kunnioittavat minun, niin minäkin teen saman, mutta ellei, se on vihollinen."-
Mutta uhka?
Kun olen vankka uskomisestani, ei mikään uskovaani uhka elllei se olisi epäuskottavaa!
Aivan, siis ei solvata muita uskontoja, eikä niitä uskoviakaan!
Muista, ei mikään uskonto maailmassa ohjaa ihmisiä väkivaltaan, vaan usein piileskelevät aikomukset väittävät niin, jotta vähäpätöiset löytävät harhailevat, tuhoavat lopulta itsekin tuhoutuu!
sellaisia vahvistetun opetussuunnitelman mukaisia ja hyvin olennaiseksi katsottuja aineita kuten esim. biologia, ilmeisestikään hänelle ei saa antaa todistusta vaaditun oppimäärän suorittamisesta. Yksinkertaisesti siitä syystä, ettei hän ole sitä suorittanut. Tuskin voimme mennä siihen, että jokaiselle uskonnolliselle ryhmälle annetaan oma opetuksensa näissä aineissa. Jos tälle tielle mentäisiin, yksille ei kelpaisi lisääntymistä ja toisille taas kehitysoppia koskeva opetus ja kolmansille jokin muu. Biologia menettäisi silloin merkityksensä. Periaatteessa vastaavat ongelmat saattaisivat tulla esille myös fysiikassa (teoriat maailmankaikkeuden synnystä), historiassa ja ties missä. Koululaitoksen tehtävänähän on antaa tietty perustavaksi katsottu yleissivistys sen pohjalta, mitä parhaana tietona kulloinkin pidetään.
Mitä liikuntaan, musiikkiin (ja mahdollisesti kuvaamataitoon?) tulee, luulisin, että hyvällä tahdolla näiden opetus voidaan suuremmitta vaivoitta järjestää myös toisellakin tavalla. Onko asiasta neuvoteltu rakentavassa hengessä vanhempien kanssa? Onko kysytty tai saatu ohjeita opetusministeriöstä?
Peruskoulun ja oppilaiden vanhempien suhteista on sanottu mm. seuraavaa:
"Perusteissa korostetaan kodin ja koulun vuoropuhelua. Vanhemmat voivat esimerkiksi osallistua paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Koulun ja kodin yhteistyömuotoihin voi kuulua keskustelua, erilaisia tilaisuuksia, yhteisiä retkiä tai kirjallisia tiedotteita. Tavoitteena on, että vanhemmat saavat entistä enemmän tietoa opetuksesta, oppilashuollosta ja lapsensa edistymisestä.
Opetushallitus laati opetussuunnitelman perusteet laajassa yhteistyössä koulujen, kuntien, opettajankoulutuslaitosten ja yliopistojen edustajien kanssa."
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,17627,1830,26896
... sinänsä uskontona minua kiinnosta pätkääkään, vaan se yhteiskunta, joka uskontoon vedoten perustetaan tai ylläpidetään.
Länsimainen elämäntapa, vaikkakin omaa suuren kristillisen perinteen, on jo niin sekularisoitunut, ettei se enää ole mikään yhden uskonnon elämäntapa. Tätä elämäntapaa vastaan kohdistuu islamin uhka. Sekä yhteiskuntamme sisältä (siitolaiset ja jokunen hassu käännynnäinen) sekä ulkoapäin (terrorismi, öljyllä kikkailu).
Viestissäsi on perää perehtyä ja kehittää yhteistyön parantamismerkkeissä, lasten kasvatuksen parhaaksi.
Tarvitaan neuvoa esim.:
Vähän isompien lasten liikuntatunteista, jolloin pojat ja tytöt törmäilevät.
Saako tyttö pitää ilman ongelmaa pitkäpaidan, housut sekä huivinsa?- joissakin kouluissa ontytöillä ja pojilla ennestään eri salia, eri opetussuunnitelmia.
Musiikin tunteista, jolloin lauletaan lauluja, joita ei toivota oppimaan.
Uskonnontunteissa,joskus lapset saavat olla käytävällä(!) niitten ajaksi, mutta ainakin lapsemme kohdalla korjaantui,kun koulu järjestii elämäkatsomistiedon tunnit uskonnon tunnin sijalle, jossa kävivät muutamia ateistivanhempien lapsiakin.
(Biologian tunteista kuitenkin vaikeata ymmärtää jos vanhempi vastustaa joitakin oppiaiheista.)
Lapseni ei jäänyt luokalleen mistään suorimattomien kurssien takia. Koulussa on ollut mukavasti yhteyden ottoa, jos jostain oli epäselvyyksiä.
Olen arvostanut aina siitä, lapsellemme on annettu luonnollisia vapauksia olla oppilaana, joka on omistautunut omaan uskoon.
Juuri tätä!
Minua otti päähän matematiikka. Miksen saanut vapautusta?
Pitää varmaan keksiä uskonto, joka kieltää matematiikan!
p>-
Me ollan opettaja,sinä teet sen,mitä minä sanon!
Me tiedämme parhaillan ja sinun pitais oppi sen!
Sinä et voi olla sinä niin kauan minä olen
opettaja!!
Ssaamarin samariini!Maid in EU.1954.
(kamil Akkaya)
>>Me ollan opettaja,sinä teet sen,mitä minä sanon!
Me tiedämme parhaillan ja sinun pitais oppi sen!
Sinä et voi olla sinä niin kauan minä olen
opettaja!!
Näin on koulussa aina ollut myös suomalaisille oppilaille. Oppilaan pitää luottaa opettajaan ja kouluun. Jos ei luota, niin on parempi pysyä poissa koulusta.
Maan asukkailla on eräitä velvollisuuksia, ja maan kansalaiset ne hyväksyy. Muut saa haistaa pa**aa ja häipyä parempiin maihin.
p>-
Maan asukkailla on eräitä velvollisuuksia,
Näin on koulussa aina ollut myös suomalaisille oppilaille.
Suomen valtion virallisen opetussuunnitelman lisäksi, kouluilla lienee myös muunlaisia kuin pelkästään opetuksellisia tavoitteita esi. arvot. Yksi niistä on varmasti suvaitsevaisuus ja joustavuus, jota arvon "opettaja" itse ei näy paljoa harrastavan. Muslimien yhteiskuntaan integroitumisen kannalta on ehkä suotavaa heidän osallistumisensa "tavalliseen" kouluopetukseen. En usko kaikkien riemastuvan siitäkään ajatuksesta että kaikki muslimilapset osallistuvat "islamilaisiin kouluihin". Kukin valitsee tietenkin itse. Nämä rohkeat ja huom! erittäin suvaitsevaiset muslimivanhemmat jotka päästävät lapsensa "tavalliseen" kouluun kokevat kuitenkin tietyt rajoitteet tarkoituksenmukaisiksi. Tytöt ja pojat tulisi pääasiassa pitää mahd.mukaan erillään etenkin liikunnassa (huom! pukeutuminen) ja musiikkitunneilla muslimilapsen ei ole tarkoitus oppia "rallatuksia" joiden esim. sanat voivat olla ristiriidassa heidän elämänkatsomuksensa kanssa (esim. joululaulut). Biologian tunti ei mielestäni ole haram (syntiä). Islam ei missään nimessä vastusta tietoa eikä tiedettä. Lisäksi mikäli jonkin oppilaan oppimistulokset näyttävät huolestuttavan huonoilta, odottaisin minä ainakin opettajan jo varhaisemmassa vaiheessa puuttuvan tähän ja olemaan yhetydessä vanhempiin, jotta yhdessä voidaan miettiä, kuinka tilannetta voitaisiin parantaa. Uskova muslimi ei varmaankaan huuda opettajalle vaan pyrkii vihaisenakin selvittämään asian rauhallisesti (toisin kuin ehkä jotkut suomalaisvanhemmat).
Opetushallituksen sivuilta löytynyt mielenkiintoinen artikkeli, johon "opettaja"-kin voisi tutustua ja löytää käytännön apua opettajantyöhönsä...
Lindroos: lisää tunneälyä opettajankoulutukseen
– Tulevat opettajat tarvitsevat tunneälyä erilaisten oppilaiden kohtaamiseen, korosti Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos 12.7. Kokkolassa opettajankouluttajien täydennyskoulutuspäivillä.
– Koululaistemme oppimistulokset ovat hyviä, mutta kouluviihtyvyydessä on vielä parantamista. Levottomien ja koulussa viihtymättömien lasten määrä on kasvanut viime vuosina. Valmentaako opettajankoulutus riittävässä määrin erilaisten oppilaiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen?
Entä keskitymmekö Suomessa vielä liikaa ihmisen rationaaliseen oppimiseen, ovatko tunteet ja yhteisöllisyys jääneet liian vähälle? Opettajien tunnelukutaito eli kyky tunnistaa ja ymmärtää tunteita sekä vaikuttaa niiden ilmenemiseen on avainasemassa, kun kehitämme tulevaisuuden koulua, hän jatkoi.
– Tunnekasvatuksen lähtökohtana on oltava koulun avoin ja kannustava ilmapiiri sekä hyvä yhteistyö kotien kanssa. Tunteiden huomioimisen voi liittää kaikkiin oppiaineisiin esimerkiksi ilmaisuharjoitusten avulla. Tunnetaitoinen oppilas osaa käsitellä omia tunnetilojaan ja ymmärtää myös muiden tarpeita. Kun kouluyhteisöllä on hyvät vuorovaikutussuhteet, lapset kokevat olevansa vastuullisia toimijoita. Tässä on avain kouluviihtyvyyteen.
– Tärkeää on myös erilaisuuden kohtaaminen. Opettajaksi opiskelevien tulisi kohdata jo harjoitteluaikana erilaisia oppilaita, jotka edustavat läpileikkausta suomalaisesta yhteiskunnasta, kuten maahanmuuttajia tai erityisoppilaita. Koulutukseen tarvitaankin lisää vuorovaikutusta kenttäkouluihin yliopistojen normaalikoulujen rinnalle. Vastaavasti normaalikouluille voitaisiin lisätä erityyppisiä resurssikeskuksen tehtäviä jo töissä olevien opettajien tueksi.
Arki tutuksi jo opiskeluvaiheessa
Lindroos korostaa, että opettajan arjen kulmakiviin on pureuduttava jo opiskeluvaiheessa.
– Opettajaharjoittelijan on saatava aikaisempaa laajempi kuva koulun arkipäivästä ja eri yhteistyömuodoista myös opettajanhuoneen ulkopuolella. Tarvitaan kodin ja koulun yhteistyön harjoittelua. Myös oppilashuoltoihmiset, kuten koulukuraattorit, psykologit tai kouluavustajat tulisi ottaa mukaan harjoittelujaksojen toteuttamiseen.
– Opettajan opintoihin sisältyvää harjoittelua voisi tehostaa myös kytkemällä sen vaihtoon jo työssä olevien opettajien kanssa. Tällöin opettajat pääsisivät helpommin osallistumaan jatkokoulutukseen, kun apua löytyisi opettajaharjoittelijasta.
– Opettajankouluttajat ovat avainasemassa, kun muokataan tulevien opettajien ja heidän kauttaan oppilaiden käsitystä koulusta. Siksi opettajankoulutuksella on oltava riittävästi resursseja esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen, oppilaan ohjauksen ja tuen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnan vaatimuksiin, korosti Lindroos.
mitä käytännön apua artikkelista saan jokapäiväiseen työhöni?
ottamalla yhteyttä vanhempiin ja keskustelemalla heidän kanssaan rauhallisesti ja myönteisessä hengessä. Pulmatapauksissa voi myös ottaa yhteyttä opetushallitukseen ja kysyä neuvoja. Paikkakunnan kouluvirastosta saanee myös apua tarvittaessa - ainakin isommilla paikkakunnilla.
"Vaikeudet yhteistyössä vanhempien kanssa"
"Luokanopettaja kertoi, että yhteistyö muslimityttöjen vanhempien kanssa puuttui
käytännöllisesti katsoen kokonaan. Yhteistyö oli rajoittunut kaikille oppilaille lähetettäviin
kirjeisiin ja viestivihkoon, jonka välityksellä lähetetään tiedotteita oppilaiden kotiin.
Luokanopettaja oli nähnyt kerran kummankin muslimitytön vanhemmat. Jos vanhemmilla oli jotain kouluun liittyvää asiaa, he kääntyivät suoraan rehtorin puoleen. Muslimityttö 2:en äiti
oli ottanut yhteyttä kouluun asioissa, joiden hän koki olevan ristiriidassa islamin oppien
kanssa kieltäen esimerkiksi muslimityttö 2:ta tutustumasta kirkkoon.
Haastattelija: ”Millaista on yhteistyö muslimityttö 2:en vanhempien kanssa?”
Luokanopettaja: ”Ei sitä ole. Silloin, jos jotakin ongelmia on, muslimityttö 2:en
vanhemmat on tottunut kommunikoimaan suoraan rehtorin kansliaan...”
Haastattelija: ”Entäs sitten muslimityttö 1:en vanhempien kanssa?”
Luokanopettaja: ”Muslimityttö 1:en isän olen nähnyt siinä vaiheessa, kun
muslimityttö 1 tuotiin mun luokkaan, en sen jälkeen. He eivät, vanhemmat eivät
tule mihinkään meidän yhteisiin pikkujouluihin eikä todistustenjakotilaisuuksiin
eikä retkille, jos on ollut yhteisiä retkiä, eivät he osallistu tämmöisiin.”
Vanhempien kommunikointi suoraan rehtorin kanssa saattaa viitata siihen, että koska rehtori
on mies, hän herättää enemmän kunnioitusta muslimityttöjen vanhemmissa. Islamin uskossa
miehellä on ylin auktoriteetti, joten muslimityttöjen vanhemmat ehkä ajattelevat, että
miesrehtori pystyy paremmin vaikuttamaan asioihin kuin luokan naisopettaja. Muslimityttöjen
vanhempien osallistumattomuus pikkujouluihin on ymmärrettävää, koska islamissahan ei
juhlita joulua.
Muslimityttöjen vanhemmilta ja opettajilta puuttui myös yhteinen kieli, vanhemmat eivät
osanneet puhua kovinkaan paljon suomea. Suomi toisena kielenä opettaja oli kuitenkin sitä
mieltä, että yhteisen kielen puuttuminen ei voi olla syynä yhteistyön puuttumiselle, koska
apuna voidaan käyttää tulkkia ja tulkkipalveluita on hyvin saatavilla. Kenttätyövaiheeni
aikana näin kerran muslimityttö 2:en äidin, joka tuli koululle suomi toisena kielenä tunnin
lopussa. Muslimityttö 2 toimi tulkkina äitinsä ja suomi toisena kielenä opettajan välillä.
Episodi 151: Muslimityttö 2:en äiti tulee koululle, koska hänen kaksi poikaansa
eivät ole tulleet kotiin koulun jälkeen. Suomi toisena kielenä opettaja juttelee
muslimityttö 2:en äidin kanssa hänen vanhimman poikansa ja muslimityttö 2:en
koulumenestyksestä. Muslimityttö 2 toimii tulkkina. Vähän ennen kello kahta
iltapäivällä muslimityttö 2 sanoo suomi toisena kielenä opettajalle, että hänen
äitinsä pitää mennä rukoilemaan. Opettaja antaa muslimityttö 2:lle avaimen ja
muslimityttö 2 vie äitinsä tyhjään luokkaan rukoilemaan. (Suomi toisena kielenä
klo 13.45)
Suomi toisena kielenä opettaja kertoi, että muslimityttö 2:en äiti tulee aina välillä
ilmoittamatta hänen tunnilleen ja he vaihtavat muutaman sanan keskenään. Myös muslimityttö
2 kertoi haastattelussaan, että hänen äitinsä on erityisen kiinnostunut suomen kielen tunneista
ja siitä, miten hän pärjää suomen kielessä."
"Islamilaista yhteisöä pidetään hyvin tiiviinä. Sopeutumista uuteen kulttuuriin edesauttaa
varmasti se, että muslimit voivat tavata ja tukea toisiaan. Uskonto voi luoda myös
turvallisuuden tunnetta ja lohtua uuteen kulttuuriin sopeutumisessa. Lasten kohdalla näin voi
olla erityisesti silloin, jos lapsi on jo kotimaassaan sisäistänyt islamin vahvaksi osaksi omaa
identiteettiään. Islamin ja Koraanin tiukka ja sanatarkka tulkinta voi jopa estää muslimien
sopeutumisen Suomeen."
"Muslimityttöjen koulunkäyntiin liittyivät oleellisesti oppimisvaikeudet, mitkä johtuivat
pitkälti muslimityttöjen vaikeuksista ymmärtää ja tuottaa kirjoitettua suomen kieltä. Yhteistyö
vanhempien kanssa oli luokanopettajan mielestä vaikeaa. Lisäksi muslimityttöjen on ollut
vaikea sopeutua tiettyihin koulun tapoihin: he myöhästelevät usein aamutunneilta eivätkä
halua mennä välitunneilla ulos."
"Jos muslimilapsen vanhemmat tulkitsevat sanatarkasti islamin kuvakieltoa eivätkä he hyväksy
ihmisten ja eläinten kuvien käyttöä lastensa opetuksessa, voi tilanne olla vaikea.
Suomalaisessa koulussa opetusta havainnollistetaan usein kuvien avulla ja koulukirjoissa on
paljon kuvia. Erityisesti biologian opetus vaikeutuu, jos kuvia ei saa käyttää apuna."
"Joskus on koululaitos joutunut puuttumaan lasten kasvatusmenetelmiin, koska
lasten ruumiillinen kuritus on sallittua ja vanhempien oikeus islamilaisissa maissa.
(Hallenberg 1996: 116.)"
"Muslimitytön
vanhemmat saattavat pitää tytön koulunkäyntiä toisarvoisena verrattuna poikien
koulunkäyntiin, mistä voi seurata, että vanhemmat eivät kiinnitä kovinkaan paljon huomiota
tytön koulumenestykseen eivätkä näin tue tytön koulunkäyntiä. Muslimit vaativat tytöiltä
vaatimatonta ja kilttiä käyttäytymistä, mikä voi toisaalta vaikuttaa opettajasta siltä, että
muslimityttö on hyvin sopeutunut kouluun tai että hänellä on passiivinen asenne koulua
kohtaan."
"Vanhempien vaatimukset noudattaa islamilaisia tapoja ja perinteitä voi tuntua muslimilapsesta
vaikealta toteuttaa Suomessa, koska se tekee heistä erilaisia verrattuna suomalaislapsiin.
Toisaalta muslimilapsi voi tuntea myös syyllisyyttä, jos hän toimii vastoin kotona opetettuja
periaatteita. Erityisesti lapsille toisten samanikäisten lasten mielipiteet merkitsevät hyvin
paljon, sosiaalinen paine on kova. Muslimilapselle voi olla vaikeaa, kun hän huomaa olevansa
erilainen kuin muut lapset. Hän noudattaa päivän mittaan tiettyjä tapoja, kuten esimerkiksi
rukoilee päivittäin tai paastoaa Ramadanin aikana, jotka ovat vieraita tapoja suomalaisille
lapsille. Erityisesti muslimityttöjen pukeutuminen huiviin ja pitkään hameeseen herättää
huomiota muissa lapsissa ja saattaa olla jopa kiusaamisen aihe. Kokemus kiusatuksi
tulemisesta ja erilaisena olemisesta sekä voimakkaat syyllisyyden ja ristiriitaisuuden tunteet
voivat vaikeuttaa muslimilapsen sopeutumista Suomeen. Muslimitytöille annetaan vähemmän
vapauksia kuin suomalaisille tytöille, mikä voi tuntua muslimitytöstä epäoikeudenmukaiselta
ja aiheuttaa uhmakkuutta ja kapinamieltä."
"Somalilapsi saattoi kokea
lyömisen ja tappelemisen hyväksytyksi, koska islamilaisessa kulttuurissa vanhemmilla on
oikeus rangaista lastaan myös fyysisesti. Samoin uhkailu on äitien tavallinen kasvatuskeino
islamin piirissä, joten lapsi saattoi uhkailla koulutovereitaan. Opettaja koki somalilasten
asenteen useimmiten haastavaksi, minkä arveltiin johtuvan somalialaisen perheen
autoritaarisesta ja hierarkisesta luonteesta. (Heino & Mikkola 1997: 225, 235-238.)"
"Lahdenperä on tutkinut ruotsalaisten opettajien suhtautumista maahanmuuttajaoppilaisiin.
Hänen saamiensa tulosten perusteella 70% opettajista piti oppilaiden etnistä taustaa
negatiivisesti koulutyöhön vaikuttavana seikkana. Kenelläkään opettajista ei ollut pelkästään
myönteistä asennetta oppilaiden maahanmuuttajataustaa kohtaan. (Lahdenperä 1997: 178.)"
"On myös mahdollista, että lapsen
vanhemmat haluavat samastua voimakkaasti vain omaan etniseen kulttuuriinsa, kun taas lapsi
haluaa samastua valtakulttuuriin. (Heino & Mikkola 1997: 40.)"
"Vieraaseen maahan muuttaneilla lasten vanhemmilla on yleensä tarpeeksi omia huolia uuden
kielen opettelemisessa ja sopeutumisessa, joten heillä ei useinkaan ole aikaa tukea omaa
lastaan tai seurata hänen koulunkäyntiään. Toisaalta vanhemmat eivät aina ymmärrä
äidinkielen merkitystä lapselle ja lapsen kehitykselle, kun he itse opettelevat uutta kieltä.
Vanhemmat saattavat opettaa lapsilleen uutta kieltä kotona, koska lapset oppivat kielen
nopeammin kuin aikuiset. Tämä saattaa johtaa siihen, että lapsen äidinkieli rappeutuu
vähitellen ja kommunikointimahdollisuudet heikkenevät lapsen ja vanhemman välillä.
(Nguyen 1989: 114.) Se, että lapsi oppii uuden kielen nopeammin kuin aikuinen, saattaa
johtaa tilanteisiin, joissa lapsi joutuu olemaan tulkkina vanhemmilleen ja hoitamaan asioita,
jotka ovat liian vaikeita lapsen ymmärrettäväksi."
Tekijät, jotka suojaavat lasta stressiltä, voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1.) Myönteiset persoonallisuuden piirteet, kuten joustava reagointi, myönteinen luonne,
ystävällisyys, herkkyys ihmissuhteissa, myönteinen minäkuva, sisäinen kontrollin
tunne, impulssien hallinta, emotionaalinen tasapaino ja aktiivinen osallistuminen
koulussa.
2.) Lasta tukeva perheympäristö: ainakin jommankumman vanhemman lämmin suhtau-
tuminen lapseen ja kiinnostus lapsen koulutyöhön.
3.) Jokin perheen ulkopuolinen yhteiskunnallinen tekijä (esimerkiksi koulu), joka tukee
lapsen sopeutumista. (Kosonen 1994: 196.)
----
Teija Kuntsi
Pro gradu -tutkielma
Kasvatustiede
Kasvatustieteen laitos
Helmikuu 1999
ongelma on se ettei ole tarpeeksi islamilaisia kouluja, minusta niitä pitäisi rakentaa ja opettajien tulisi edistää sitä myös juuri näiden ongelmien takia. ymmärrän opettajan kannan ja myös muslimien. opettajat ja muslimit nyt saman pöydän ääreen päättäjien kanssa. puhumalla selvitään. ei syyttämällä ja ymmärtämättömyydellä.
Samaan kouluun vaan muiden kanssa. Mitä siitä tulee jos kaikki alkavat vaatia omia koulujaan?
Menkää takaisin Arabiaan!