kaksoiskattilaan sähkövastus?

Kattilan rakenteetkin ovat muuttuneet, joilla on suuri merkitys hyötysuhteeseen.Vanhasta kattilasta et saa tekemälläkään tämän päivän öljykattilan hyötysuhteella toimivaa kattilaa. Tosin öljylämmitys on taaksejäänyttä aikaa ja investoinnit tähän on mieletöntä. Sähkölläkin tulee edullisemmaksi.

palotila... kirjoitti:

Kattilan rakenteetkin ovat muuttuneet, joilla on suuri merkitys hyötysuhteeseen.Vanhasta kattilasta et saa tekemälläkään tämän päivän öljykattilan hyötysuhteella toimivaa kattilaa. Tosin öljylämmitys on taaksejäänyttä aikaa ja investoinnit tähän on mieletöntä. Sähkölläkin tulee edullisemmaksi.

Lue lisää

Kattilan rakenteet ovat muuttuneet ja siksi ehdotinkin ikivanhan tilalle PALJON UUDEMPAA. Kattiloita ei ole kehitetty enää viime vuosina, joten aivan uusi ei ole sen parempi kun uusi. Jo vuosikymmeniä sitten esim Laka kattila pääsi 96 % hyötysuhteeseen.

Jos ennestään on öljylämmitys, niin kannattaako investoida esim 15 000 - 20 000 € maalämpöön vai ostaako uudehko käytetty kattila ja poltin hintaan 300 300 = 600 €. Asennus esim 500-1000. Maalämpö on kalliimpi esim 17 000€. Tuolla rahalla minä ostan öljyä tämän päivän hinnalla määrän joka riittää 14 vuotta.

Mihin perustuu ajatus, että sähköllä tulee halvemmaksi. Minulle sähkö maksaa 16 cnt/kWh. Öljyn hinta on 0,98 cnt/litra eli 9,8 cnt/kWh. Tammikuussa hinta oli 10,1 cnt/kWh ja lasku tuntuu jatkuvan. Sähkö on minulle 63% kalliimpaa kuin öljy. Jos öljykattilaa lämmittää sähköllä, niin vuosihyötysuhde paranee vain muutaman prosentin. Se ei läheskään kompensoi tuota 63% kalliimpaa sähkön hintaa.

ps Öljyn vuoden 2008 huippuhinta oli 1.02 ja nyt hinta on 0,98.

kari789 kirjoitti:

Kattilan rakenteet ovat muuttuneet ja siksi ehdotinkin ikivanhan tilalle PALJON UUDEMPAA. Kattiloita ei ole kehitetty enää viime vuosina, joten aivan uusi ei ole sen parempi kun uusi. Jo vuosikymmeniä sitten esim Laka kattila pääsi 96 % hyötysuhteeseen.

Jos ennestään on öljylämmitys, niin kannattaako investoida esim 15 000 - 20 000 € maalämpöön vai ostaako uudehko käytetty kattila ja poltin hintaan 300 300 = 600 €. Asennus esim 500-1000. Maalämpö on kalliimpi esim 17 000€. Tuolla rahalla minä ostan öljyä tämän päivän hinnalla määrän joka riittää 14 vuotta.

Mihin perustuu ajatus, että sähköllä tulee halvemmaksi. Minulle sähkö maksaa 16 cnt/kWh. Öljyn hinta on 0,98 cnt/litra eli 9,8 cnt/kWh. Tammikuussa hinta oli 10,1 cnt/kWh ja lasku tuntuu jatkuvan. Sähkö on minulle 63% kalliimpaa kuin öljy. Jos öljykattilaa lämmittää sähköllä, niin vuosihyötysuhde paranee vain muutaman prosentin. Se ei läheskään kompensoi tuota 63% kalliimpaa sähkön hintaa.

ps Öljyn vuoden 2008 huippuhinta oli 1.02 ja nyt hinta on 0,98.

Lue lisää

Sinähän kirjoitit, että kattilan hyötysuhde johtuu lähinnä eristyksestä, eli silloin kattilan rakenteella ei ole merkitystä.

"Öljyn hinta on 0,98 cnt/litra eli 9,8 cnt/kWh."

Ja sinulta löytyy 100% hyötysuhteella toimiva järjestelmä.

"Minulle sähkö maksaa 16 cnt/kWh."

Kaikki eivät maksa tuollaista riistohintaa. Tässä ei kai olla sinun pannuhuonetta uusimassa?

kari789 kirjoitti:

Kattilan rakenteet ovat muuttuneet ja siksi ehdotinkin ikivanhan tilalle PALJON UUDEMPAA. Kattiloita ei ole kehitetty enää viime vuosina, joten aivan uusi ei ole sen parempi kun uusi. Jo vuosikymmeniä sitten esim Laka kattila pääsi 96 % hyötysuhteeseen.

Jos ennestään on öljylämmitys, niin kannattaako investoida esim 15 000 - 20 000 € maalämpöön vai ostaako uudehko käytetty kattila ja poltin hintaan 300 300 = 600 €. Asennus esim 500-1000. Maalämpö on kalliimpi esim 17 000€. Tuolla rahalla minä ostan öljyä tämän päivän hinnalla määrän joka riittää 14 vuotta.

Mihin perustuu ajatus, että sähköllä tulee halvemmaksi. Minulle sähkö maksaa 16 cnt/kWh. Öljyn hinta on 0,98 cnt/litra eli 9,8 cnt/kWh. Tammikuussa hinta oli 10,1 cnt/kWh ja lasku tuntuu jatkuvan. Sähkö on minulle 63% kalliimpaa kuin öljy. Jos öljykattilaa lämmittää sähköllä, niin vuosihyötysuhde paranee vain muutaman prosentin. Se ei läheskään kompensoi tuota 63% kalliimpaa sähkön hintaa.

ps Öljyn vuoden 2008 huippuhinta oli 1.02 ja nyt hinta on 0,98.

Lue lisää

"Minulle sähkö maksaa 16 cnt/kWh."

Ja minulla sähkö siirtoineen ja veroineen tasan 10 snt/kWh. Sanoisin, että sinun kannattaa vähän miettiä sopimuksiasi...

6+12 kirjoitti:

Sinähän kirjoitit, että kattilan hyötysuhde johtuu lähinnä eristyksestä, eli silloin kattilan rakenteella ei ole merkitystä.

"Öljyn hinta on 0,98 cnt/litra eli 9,8 cnt/kWh."

Ja sinulta löytyy 100% hyötysuhteella toimiva järjestelmä.

"Minulle sähkö maksaa 16 cnt/kWh."

Kaikki eivät maksa tuollaista riistohintaa. Tässä ei kai olla sinun pannuhuonetta uusimassa?

Lue lisää

Öljyn ostohinta on tänään 0,98 cnt/l eli 9,8 cnt/kWh

Sähkön hinta oli virheellinen. Taisi tuo siirto olla hinnassa mukana 2 kertaa.
Sähkövero nousi tammikuussa tuntuvasti ja tammikuussa maksan sähköstä 10,97 kiinteät maksut.

Sitten noista hyötysuhteista. Ilmeisesti et erota niitä toisistaan.
Kirjoitin, että kattilan VUOSIHYÖTYSUHDE johtuu lähinnä eristeistä.

Ajatellaan esimerkkikattilaa. Palamishyötysuhde 95%, kokonaishyötysuhde 90%. Vuosihyötysuhde riippuu kuormituksesta ja voi olla esim 60%.

Se, että vuosihyötysuhde on paljon pienempi kuin kokonaishyötysuhde, johtuu vain ja ainostaan niistä eristyshäviöistä. Jos niitä ei olisi lainkaan, niin ko kattilan palamishyötysuhteen lisäksi myös kokonaishyötyduhde ja vuosihyötysuhde olisi 95%.

Kattilan palamishyötysuhde riippuu kattilan sisäisestä rakenteesta, ei eristeistä.
Kattilan kokonaishyötysuhde riippuu rakenteesta ja eristyksestä. Häviöt tulevat suunnilleen tasan rakenteesta ja eristyksestä.

Vuosihyötysuhteen määrää lähinnä eristyshäviöt, koska ne ovat luokkaa kymmenkertaiset verrattuna savukaasuhäviöön.

Tyhjäkäyntitestissä kattilan hyötysuhde on 0% ja se riippuu lähes kokonaan eristyshäviöistä koska silloin niiden osuus häviöistä on luokkaaa 20 kertainen verrattuna savukaasuhäviöön. Eli jos kattilan palamishyötysuhde on 95%, niin tyhjäkäynnillä eristyshäviöt ovat 95% ja kattilan sisärakenteesta johtuva häviö on 5%.

kari789 kirjoitti:

Öljyn ostohinta on tänään 0,98 cnt/l eli 9,8 cnt/kWh

Sähkön hinta oli virheellinen. Taisi tuo siirto olla hinnassa mukana 2 kertaa.
Sähkövero nousi tammikuussa tuntuvasti ja tammikuussa maksan sähköstä 10,97 kiinteät maksut.

Sitten noista hyötysuhteista. Ilmeisesti et erota niitä toisistaan.
Kirjoitin, että kattilan VUOSIHYÖTYSUHDE johtuu lähinnä eristeistä.

Ajatellaan esimerkkikattilaa. Palamishyötysuhde 95%, kokonaishyötysuhde 90%. Vuosihyötysuhde riippuu kuormituksesta ja voi olla esim 60%.

Se, että vuosihyötysuhde on paljon pienempi kuin kokonaishyötysuhde, johtuu vain ja ainostaan niistä eristyshäviöistä. Jos niitä ei olisi lainkaan, niin ko kattilan palamishyötysuhteen lisäksi myös kokonaishyötyduhde ja vuosihyötysuhde olisi 95%.

Kattilan palamishyötysuhde riippuu kattilan sisäisestä rakenteesta, ei eristeistä.
Kattilan kokonaishyötysuhde riippuu rakenteesta ja eristyksestä. Häviöt tulevat suunnilleen tasan rakenteesta ja eristyksestä.

Vuosihyötysuhteen määrää lähinnä eristyshäviöt, koska ne ovat luokkaa kymmenkertaiset verrattuna savukaasuhäviöön.

Tyhjäkäyntitestissä kattilan hyötysuhde on 0% ja se riippuu lähes kokonaan eristyshäviöistä koska silloin niiden osuus häviöistä on luokkaaa 20 kertainen verrattuna savukaasuhäviöön. Eli jos kattilan palamishyötysuhde on 95%, niin tyhjäkäynnillä eristyshäviöt ovat 95% ja kattilan sisärakenteesta johtuva häviö on 5%.

Lue lisää

>Öljyn ostohinta on tänään 0,98 cnt/l eli 9,8 cnt/kWh<

Kerroppa paljonko öljylitra sisältää lämpöenergiaa?Siis sillä 100% hyötysuhteella.

kari789 kirjoitti:

Öljyn ostohinta on tänään 0,98 cnt/l eli 9,8 cnt/kWh

Sähkön hinta oli virheellinen. Taisi tuo siirto olla hinnassa mukana 2 kertaa.
Sähkövero nousi tammikuussa tuntuvasti ja tammikuussa maksan sähköstä 10,97 kiinteät maksut.

Sitten noista hyötysuhteista. Ilmeisesti et erota niitä toisistaan.
Kirjoitin, että kattilan VUOSIHYÖTYSUHDE johtuu lähinnä eristeistä.

Ajatellaan esimerkkikattilaa. Palamishyötysuhde 95%, kokonaishyötysuhde 90%. Vuosihyötysuhde riippuu kuormituksesta ja voi olla esim 60%.

Se, että vuosihyötysuhde on paljon pienempi kuin kokonaishyötysuhde, johtuu vain ja ainostaan niistä eristyshäviöistä. Jos niitä ei olisi lainkaan, niin ko kattilan palamishyötysuhteen lisäksi myös kokonaishyötyduhde ja vuosihyötysuhde olisi 95%.

Kattilan palamishyötysuhde riippuu kattilan sisäisestä rakenteesta, ei eristeistä.
Kattilan kokonaishyötysuhde riippuu rakenteesta ja eristyksestä. Häviöt tulevat suunnilleen tasan rakenteesta ja eristyksestä.

Vuosihyötysuhteen määrää lähinnä eristyshäviöt, koska ne ovat luokkaa kymmenkertaiset verrattuna savukaasuhäviöön.

Tyhjäkäyntitestissä kattilan hyötysuhde on 0% ja se riippuu lähes kokonaan eristyshäviöistä koska silloin niiden osuus häviöistä on luokkaaa 20 kertainen verrattuna savukaasuhäviöön. Eli jos kattilan palamishyötysuhde on 95%, niin tyhjäkäynnillä eristyshäviöt ovat 95% ja kattilan sisärakenteesta johtuva häviö on 5%.

Lue lisää

Ja minä haluaisin myös saada noin halpaa öljyä jostain. Ei noissa Karin jutuissa ole mitään tolkkua.

9+6 kirjoitti:

Ja minä haluaisin myös saada noin halpaa öljyä jostain. Ei noissa Karin jutuissa ole mitään tolkkua.

http://polttoaine.net/index.php?cmd=oljy

eikari kirjoitti:

http://polttoaine.net/index.php?cmd=oljy

Eipä löydy tuoltakaan.

kari789 kirjoitti:

Öljyn ostohinta on tänään 0,98 cnt/l eli 9,8 cnt/kWh

Sähkön hinta oli virheellinen. Taisi tuo siirto olla hinnassa mukana 2 kertaa.
Sähkövero nousi tammikuussa tuntuvasti ja tammikuussa maksan sähköstä 10,97 kiinteät maksut.

Sitten noista hyötysuhteista. Ilmeisesti et erota niitä toisistaan.
Kirjoitin, että kattilan VUOSIHYÖTYSUHDE johtuu lähinnä eristeistä.

Ajatellaan esimerkkikattilaa. Palamishyötysuhde 95%, kokonaishyötysuhde 90%. Vuosihyötysuhde riippuu kuormituksesta ja voi olla esim 60%.

Se, että vuosihyötysuhde on paljon pienempi kuin kokonaishyötysuhde, johtuu vain ja ainostaan niistä eristyshäviöistä. Jos niitä ei olisi lainkaan, niin ko kattilan palamishyötysuhteen lisäksi myös kokonaishyötyduhde ja vuosihyötysuhde olisi 95%.

Kattilan palamishyötysuhde riippuu kattilan sisäisestä rakenteesta, ei eristeistä.
Kattilan kokonaishyötysuhde riippuu rakenteesta ja eristyksestä. Häviöt tulevat suunnilleen tasan rakenteesta ja eristyksestä.

Vuosihyötysuhteen määrää lähinnä eristyshäviöt, koska ne ovat luokkaa kymmenkertaiset verrattuna savukaasuhäviöön.

Tyhjäkäyntitestissä kattilan hyötysuhde on 0% ja se riippuu lähes kokonaan eristyshäviöistä koska silloin niiden osuus häviöistä on luokkaaa 20 kertainen verrattuna savukaasuhäviöön. Eli jos kattilan palamishyötysuhde on 95%, niin tyhjäkäynnillä eristyshäviöt ovat 95% ja kattilan sisärakenteesta johtuva häviö on 5%.

Lue lisää

"Sitten noista hyötysuhteista. Ilmeisesti et erota niitä toisistaan.
Kirjoitin, että kattilan VUOSIHYÖTYSUHDE johtuu lähinnä eristeistä."

Niin? Olet väärässä.

Turha linkki kirjoitti:

Eipä löydy tuoltakaan.

Kannattaisiko soittaa ja kysyä tarjousta. Hinta yleensä putoaa kyllä ainakin tuon sentin mikä oli eroa sinun hakemaasi hintaan...

"Sastamala, Teboil (2000l, kesäl.) 12.03. 0.990"

oikealinkki kirjoitti:

Kannattaisiko soittaa ja kysyä tarjousta. Hinta yleensä putoaa kyllä ainakin tuon sentin mikä oli eroa sinun hakemaasi hintaan...

"Sastamala, Teboil (2000l, kesäl.) 12.03. 0.990"

Lue lisää

Karin hinta oli alle sentin litra, tuolla ne ovat lähempänä euroa.

nyt tarkkuutta kirjoitti:

Karin hinta oli alle sentin litra, tuolla ne ovat lähempänä euroa.

Älä nussi pilkkua..........

kari789 kirjoitti:

Öljyn ostohinta on tänään 0,98 cnt/l eli 9,8 cnt/kWh

Sähkön hinta oli virheellinen. Taisi tuo siirto olla hinnassa mukana 2 kertaa.
Sähkövero nousi tammikuussa tuntuvasti ja tammikuussa maksan sähköstä 10,97 kiinteät maksut.

Sitten noista hyötysuhteista. Ilmeisesti et erota niitä toisistaan.
Kirjoitin, että kattilan VUOSIHYÖTYSUHDE johtuu lähinnä eristeistä.

Ajatellaan esimerkkikattilaa. Palamishyötysuhde 95%, kokonaishyötysuhde 90%. Vuosihyötysuhde riippuu kuormituksesta ja voi olla esim 60%.

Se, että vuosihyötysuhde on paljon pienempi kuin kokonaishyötysuhde, johtuu vain ja ainostaan niistä eristyshäviöistä. Jos niitä ei olisi lainkaan, niin ko kattilan palamishyötysuhteen lisäksi myös kokonaishyötyduhde ja vuosihyötysuhde olisi 95%.

Kattilan palamishyötysuhde riippuu kattilan sisäisestä rakenteesta, ei eristeistä.
Kattilan kokonaishyötysuhde riippuu rakenteesta ja eristyksestä. Häviöt tulevat suunnilleen tasan rakenteesta ja eristyksestä.

Vuosihyötysuhteen määrää lähinnä eristyshäviöt, koska ne ovat luokkaa kymmenkertaiset verrattuna savukaasuhäviöön.

Tyhjäkäyntitestissä kattilan hyötysuhde on 0% ja se riippuu lähes kokonaan eristyshäviöistä koska silloin niiden osuus häviöistä on luokkaaa 20 kertainen verrattuna savukaasuhäviöön. Eli jos kattilan palamishyötysuhde on 95%, niin tyhjäkäynnillä eristyshäviöt ovat 95% ja kattilan sisärakenteesta johtuva häviö on 5%.

Lue lisää

Vuosihyötysuhde on hieno termi, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä, jollei käytä niin isoa varaajaa että kattila hörähtää päälle 15.5 ja sammuu seuraavana vuonna 4.5...kulutusero kesällä ja talvella on niin suuri ettei sitä saa nousemaan korkealle kuin 2-3 rinnan kytketyllä pienellä kattilalla jotta saadaan yksi käymään koko ajan, joten sillä ei ole mitään käytännön merkitystä

ml213. kirjoitti:

>Öljyn ostohinta on tänään 0,98 cnt/l eli 9,8 cnt/kWh<

Kerroppa paljonko öljylitra sisältää lämpöenergiaa?Siis sillä 100% hyötysuhteella.

Öljyn energiasisältö on 10 kWh / litra. Hyötysuhteilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

Ostohinta on tietenkin 0,98 €/l.

Arska0132 kirjoitti:

Vuosihyötysuhde on hieno termi, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä, jollei käytä niin isoa varaajaa että kattila hörähtää päälle 15.5 ja sammuu seuraavana vuonna 4.5...kulutusero kesällä ja talvella on niin suuri ettei sitä saa nousemaan korkealle kuin 2-3 rinnan kytketyllä pienellä kattilalla jotta saadaan yksi käymään koko ajan, joten sillä ei ole mitään käytännön merkitystä

Lue lisää

Ei näemmä Arskakaan ymmärrä noita hyötysuhteita vaan on ihan pihalla asioista.

Jotenkin tuntuu, että Arska hakee sellaista tilannetta, jossa kattila kävisi koko ajan. Silloin on kyseessä kokonaishyötysuhde. Sillä vain ei ole mitään käytännön merkitystä, koska kattila käy aina jaksottain. Kovalla pakkasella esim 1/3 ajasta ja kesällä 1/20 osaa ajasta.

Juuri siksi, kun kulutusero on suuri kesällä ja talvella tuo vuosihyötysuhde on se tärkein. Se kertoo mikä hyötysuhde on keskimäärin vuoden aikana.

Ainoastaan vuosihyötysuhteen perusteella voidaan laskea, mitä hyödyksi saamasi energia keskimäärin vuodessa maksaa.

9+6 kirjoitti:

Ja minä haluaisin myös saada noin halpaa öljyä jostain. Ei noissa Karin jutuissa ole mitään tolkkua.

Teboil.fi sivulta kun katsot hinnan tänään (17.03.2014).

2800 litraa postinumero 21290 ja maksu yhdessä erässä. Litra hinta on 0,9806. (Pilkunnussijalla tiedoksi, hinta on euroja eikä senttejä)

Kun teet tilauksen soittamalla, niin saat vielä tingittyä sentin litralta. Silloin hinta on 0,97 EUROA/litra.

kari789 kirjoitti:

Teboil.fi sivulta kun katsot hinnan tänään (17.03.2014).

2800 litraa postinumero 21290 ja maksu yhdessä erässä. Litra hinta on 0,9806. (Pilkunnussijalla tiedoksi, hinta on euroja eikä senttejä)

Kun teet tilauksen soittamalla, niin saat vielä tingittyä sentin litralta. Silloin hinta on 0,97 EUROA/litra.

Lue lisää

Olisit kirjoittanut euroja, niin ei tarvitsisi nussia pilkkua. Ja sama virhe vielä moneen kertaan. No eipä sinun juttujasi voi muutenkaan ottaa kovin vakavasti.

kari789 kirjoitti:

Ei näemmä Arskakaan ymmärrä noita hyötysuhteita vaan on ihan pihalla asioista.

Jotenkin tuntuu, että Arska hakee sellaista tilannetta, jossa kattila kävisi koko ajan. Silloin on kyseessä kokonaishyötysuhde. Sillä vain ei ole mitään käytännön merkitystä, koska kattila käy aina jaksottain. Kovalla pakkasella esim 1/3 ajasta ja kesällä 1/20 osaa ajasta.

Juuri siksi, kun kulutusero on suuri kesällä ja talvella tuo vuosihyötysuhde on se tärkein. Se kertoo mikä hyötysuhde on keskimäärin vuoden aikana.

Ainoastaan vuosihyötysuhteen perusteella voidaan laskea, mitä hyödyksi saamasi energia keskimäärin vuodessa maksaa.

Lue lisää

kari789: vuosihyötysuhde tarkoittaa nimenomaan kattilan tuottamaa energiamäärää jaettuna kattilan laskennallisella maksimienergiamäärällä, eli tuota mitä nimitätä kokonaishyötysuhteeksi. Jostain sysytä olet sekoittanut nämä termit keskenään. Kokonaishyötysuhde on tämä mitä nimität vuosihyötysuhteeksi.

ja jos pidät sen vanhan pannun hyvin puhtaana, säädät vetopellit niin pienelle kuin mahdollista ja muutenkin palamisen kuntoon, ero uuteen kattilaan jää niin pieneksi ettei se uusi kattila koskaan maksa itseään takaisin.

Tosin lämmintä vettä ei systeemistä myöskään tule, mutta jos sitä tarvi iniin sitten vaan shuntti auki jolloin pannu lämpenee kiertoveden lämpöön, taikka öljypoltin päälle sen käyttöveden takia ja kierto pois shuntilla.

halvat neuvot kirjoitti:

Tosin lämmintä vettä ei systeemistä myöskään tule, mutta jos sitä tarvi iniin sitten vaan shuntti auki jolloin pannu lämpenee kiertoveden lämpöön, taikka öljypoltin päälle sen käyttöveden takia ja kierto pois shuntilla.

Lue lisää

Lämpenee jos lämpenee. Edellyttää, että vesi kiertää verkostossa, joten samalla ajat verkoston 80-asteiseksi. Ei kovin hyvä juttu varsinkaan kesällä.

** Toki varmaan öljyyn verrattuna hieman edullisempaa, luulisin... **


Googlasin netissä ja yksi rintamamiestalon omistaja kertoi, että hänen 1971 Miniteri oli huolletta ja samalla mitatta palamishyötysuhde. Se oli 91%.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=10213

Tuo 9% häviö menee siis savupiippuun. Jos käytät sähköllä, niin se jää pois.
Kumpi tulee halvemmaksi, riippuu hinnoista. Minä ostin tammikuussa öljyä hintaan 98 cnt / litra joka tekee energian hinnaksi 9,8 cnt/kWh. Sähkö maksoi 11 cnt/kWh.

Sähkö on siis 12 % kalliimpaa, mutta sitä kuluisi 9% vähemmin. Myös polttimen viemä sähkö jäisi pois. Sen vaikutus lienee noin 1%, joten sähköä kuluisi 10% vähemmin. Kustannukset ovat siis hyvin lähellä toisiaan, jos ostat 10% vähemmin, mutta maksat 12% enemmin.

Miniterin eristyshäviöt ovat suuret, arvaus 1000 - 1500 W, mutta ei niistä pääse eroon, jos kattila pidetään kuumana millä tavalla hyvänsä.

kari789 kirjoitti:

** Toki varmaan öljyyn verrattuna hieman edullisempaa, luulisin... **


Googlasin netissä ja yksi rintamamiestalon omistaja kertoi, että hänen 1971 Miniteri oli huolletta ja samalla mitatta palamishyötysuhde. Se oli 91%.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=10213

Tuo 9% häviö menee siis savupiippuun. Jos käytät sähköllä, niin se jää pois.
Kumpi tulee halvemmaksi, riippuu hinnoista. Minä ostin tammikuussa öljyä hintaan 98 cnt / litra joka tekee energian hinnaksi 9,8 cnt/kWh. Sähkö maksoi 11 cnt/kWh.

Sähkö on siis 12 % kalliimpaa, mutta sitä kuluisi 9% vähemmin. Myös polttimen viemä sähkö jäisi pois. Sen vaikutus lienee noin 1%, joten sähköä kuluisi 10% vähemmin. Kustannukset ovat siis hyvin lähellä toisiaan, jos ostat 10% vähemmin, mutta maksat 12% enemmin.

Miniterin eristyshäviöt ovat suuret, arvaus 1000 - 1500 W, mutta ei niistä pääse eroon, jos kattila pidetään kuumana millä tavalla hyvänsä.

Lue lisää

Jättäisit prosenttilaskut jollekin, joka niitä osaa. 1000l öljyä häviö 100l =11000kWh, sähköä 10% vähemmän = 9900kWh. Tyhjästäkö se loppu 100kWh tulee? Kai sinä tähänkin jonkun selityksen keksit :D

kari789 kirjoitti:

** Toki varmaan öljyyn verrattuna hieman edullisempaa, luulisin... **


Googlasin netissä ja yksi rintamamiestalon omistaja kertoi, että hänen 1971 Miniteri oli huolletta ja samalla mitatta palamishyötysuhde. Se oli 91%.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=10213

Tuo 9% häviö menee siis savupiippuun. Jos käytät sähköllä, niin se jää pois.
Kumpi tulee halvemmaksi, riippuu hinnoista. Minä ostin tammikuussa öljyä hintaan 98 cnt / litra joka tekee energian hinnaksi 9,8 cnt/kWh. Sähkö maksoi 11 cnt/kWh.

Sähkö on siis 12 % kalliimpaa, mutta sitä kuluisi 9% vähemmin. Myös polttimen viemä sähkö jäisi pois. Sen vaikutus lienee noin 1%, joten sähköä kuluisi 10% vähemmin. Kustannukset ovat siis hyvin lähellä toisiaan, jos ostat 10% vähemmin, mutta maksat 12% enemmin.

Miniterin eristyshäviöt ovat suuret, arvaus 1000 - 1500 W, mutta ei niistä pääse eroon, jos kattila pidetään kuumana millä tavalla hyvänsä.

Lue lisää

Ymmärtänet. Jos öljylitra maksaa 0.98€ litra, niin 90% hyötysuhteella poltettaessa energia hinnaksi tulee n 0.11€.

Todellisuudessa tuo 90% hyötysuhde on vielä teoreettinen.

ml213. kirjoitti:

Ymmärtänet. Jos öljylitra maksaa 0.98€ litra, niin 90% hyötysuhteella poltettaessa energia hinnaksi tulee n 0.11€.

Todellisuudessa tuo 90% hyötysuhde on vielä teoreettinen.

Lue lisää

Siis 0.11€ kwh

kari789 kirjoitti:

** Toki varmaan öljyyn verrattuna hieman edullisempaa, luulisin... **


Googlasin netissä ja yksi rintamamiestalon omistaja kertoi, että hänen 1971 Miniteri oli huolletta ja samalla mitatta palamishyötysuhde. Se oli 91%.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=10213

Tuo 9% häviö menee siis savupiippuun. Jos käytät sähköllä, niin se jää pois.
Kumpi tulee halvemmaksi, riippuu hinnoista. Minä ostin tammikuussa öljyä hintaan 98 cnt / litra joka tekee energian hinnaksi 9,8 cnt/kWh. Sähkö maksoi 11 cnt/kWh.

Sähkö on siis 12 % kalliimpaa, mutta sitä kuluisi 9% vähemmin. Myös polttimen viemä sähkö jäisi pois. Sen vaikutus lienee noin 1%, joten sähköä kuluisi 10% vähemmin. Kustannukset ovat siis hyvin lähellä toisiaan, jos ostat 10% vähemmin, mutta maksat 12% enemmin.

Miniterin eristyshäviöt ovat suuret, arvaus 1000 - 1500 W, mutta ei niistä pääse eroon, jos kattila pidetään kuumana millä tavalla hyvänsä.

Lue lisää

Sen verran tuohon Jämä Miniter 28 kaksoispesäkattilasn eristykseen, että uusin ja lisäsin eristystä, tosin vain sen verran mitä oli järkevästi lisättävissä peltikuorien puitteissa.
Tuo öljynpolttaminen on meillä lähinnä teoreettinen juttu, sillä en ole lämmittänyt lainkaan öljyllä, koska halpaa polttopuuta on saatavilla käytännössä rajattomasti.
Sen verran tein tutkimuksia, että poltin polttopuita molemmissa pesissä vertailun vuoksi saavuttaakseni saman lämpötilan varaajassa. Alkuperäisessä puiden polttamiseen tarkoitetussa pesässä poltin 4 x 20 litran sangollisen kuivaa koivuklapia ja vastaavan tuloksen sain polttamalla 2 x 20 litran sangollisen kuivaa koivuklapia tuolla öljypolttimen puolella. Ölypolttimen puolella puilla lämmitettäessä on alkuperäinen savukaasujen kiertoa lisäävä levy paikoillaan.
Sähköllä lämmittäessä ainakin meidän taloudessamme on merkitystä myös sillä, että hormisto ei lämpene ja siten ei myöskään lämmitä hormiston ympärillä olevia muita tiloja, jolloin niiden lämmitykseen on käytettävä myöskin sähköä.
Tuo Jämä Miniter 28 kaksoispesäkattila ei varmasti ole parhaimmasta päästä hyötysuhteiltaan, mutta savukaasujen mittaus osoitti, ettei ihan huonokaan. Ja hormiston lämpöä jää muihin tiloihin, joten sekään lämpö ei ihan kokonaan mene hukkaan. Puuta näin polttaessa on kuitenkin selvitty varsin kohtuullisin kustannuksin. Sähkövastuksien käyttö on ollut tilapäistä ja antanut vapautta ja varmuutta lämmittämiseen. Sähkö on ollut kuitenkin meidän tapauksessamme kallista lämmittämistä, koska polttopuuta on saatavilla käytännössä ilmaiseksi.

älä viitsi kirjoitti:

Jättäisit prosenttilaskut jollekin, joka niitä osaa. 1000l öljyä häviö 100l =11000kWh, sähköä 10% vähemmän = 9900kWh. Tyhjästäkö se loppu 100kWh tulee? Kai sinä tähänkin jonkun selityksen keksit :D

Lue lisää

Voi ressukkaa. Yrität olla nokkela vai. Ikävä kyllä et itse osannut prosenttilaskua.

Ostat öljyä 1000 litraa. Siitä karkaa piippuun lämpönä 10% eli 100 litraa. Loput lämmöstä, eli 900 litran edestä siirtyy kattilaveteen.

Jos lämmität kattilaa sähköllä, niin tarvitset energiaa juuri tuon 900 litran edestä
eli 9 000 kWh.

ml213. kirjoitti:

Ymmärtänet. Jos öljylitra maksaa 0.98€ litra, niin 90% hyötysuhteella poltettaessa energia hinnaksi tulee n 0.11€.

Todellisuudessa tuo 90% hyötysuhde on vielä teoreettinen.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa. Tuo 10% tässä Miniter tapauksessa on vasta savukaasuhäviö.
Kattilan kokonaishyötysuhde voi olla esim 80% ja vuosihyötysuhde 50%.

Kun kattila käy sähköllä, niin eristyshäviöt ovat samat kuin öljyllä, jos kattila pidetään samassa lämpötilassa. Ainoastaan savukaasuhäviö jää pois. Siksi tuo savukaasuhäviö% kertoo, paljonko energian kulutus vähenee sähkökäytössä.

Näitä palstoja selatessa törmää monasti siihen, kun luullaan että öljykattilan hyötysuhde muuttuu 100 prosenttiin, kun sitä käytetään öljyllä. Näin ei kuitenkaan ole.
Kaikkein parhailla kattiloilla, esim Laka, hyötysuhde paranee vain pari prosenttia.

kari789 kirjoitti:

Voi ressukkaa. Yrität olla nokkela vai. Ikävä kyllä et itse osannut prosenttilaskua.

Ostat öljyä 1000 litraa. Siitä karkaa piippuun lämpönä 10% eli 100 litraa. Loput lämmöstä, eli 900 litran edestä siirtyy kattilaveteen.

Jos lämmität kattilaa sähköllä, niin tarvitset energiaa juuri tuon 900 litran edestä
eli 9 000 kWh.

Lue lisää

Arvasinhan, että keksit jonkun hätäselityksen. Aikaisemmin kyllä kirjoitit, että sähköä kuluu 10% vähemmän. Ja sehän ei pidä paikkaansa. Eli ressukka olet sinä.

kari789 kirjoitti:

Olet aivan oikeassa. Tuo 10% tässä Miniter tapauksessa on vasta savukaasuhäviö.
Kattilan kokonaishyötysuhde voi olla esim 80% ja vuosihyötysuhde 50%.

Kun kattila käy sähköllä, niin eristyshäviöt ovat samat kuin öljyllä, jos kattila pidetään samassa lämpötilassa. Ainoastaan savukaasuhäviö jää pois. Siksi tuo savukaasuhäviö% kertoo, paljonko energian kulutus vähenee sähkökäytössä.

Näitä palstoja selatessa törmää monasti siihen, kun luullaan että öljykattilan hyötysuhde muuttuu 100 prosenttiin, kun sitä käytetään öljyllä. Näin ei kuitenkaan ole.
Kaikkein parhailla kattiloilla, esim Laka, hyötysuhde paranee vain pari prosenttia.

Lue lisää

"Näitä palstoja selatessa törmää monasti siihen, kun luullaan että öljykattilan hyötysuhde muuttuu 100 prosenttiin, kun sitä käytetään öljyllä."

Joo. Näissä Karin teksteissä on kyllä vastuu lukijalla.

Paljonko muuten poltat öljyä vuodessa, kun olet tammi- ja helmikuussa sitä jo tilannut? Vai tilaatko 100l kerrallaan?

et vaan osaa kirjoitti:

Arvasinhan, että keksit jonkun hätäselityksen. Aikaisemmin kyllä kirjoitit, että sähköä kuluu 10% vähemmän. Ja sehän ei pidä paikkaansa. Eli ressukka olet sinä.

Tuntuu jo aivan mahdottomalta saada sinua ymmärtämään hyvin yksinkertaista asiaa mutta yritän vielä kerran.

Jos öljyllä energiasta karkaa piippuun 10%, eikä sitä sähkökäytöllä enää karkaa, niin silloin tarvitaan energiaa 10% vähemmin. Eikö totta.

Jos tuo ei pidä paikkaansa, niin esitä ja perustele oma mielipiteesi ja esitä myös ne prosenttilaskut, jos niitä kerran osaat.

Tuollainen EIPÄS, EIPÄS väittely ilman mitään perusteluita on todella lapsellista.

8+9 kirjoitti:

"Näitä palstoja selatessa törmää monasti siihen, kun luullaan että öljykattilan hyötysuhde muuttuu 100 prosenttiin, kun sitä käytetään öljyllä."

Joo. Näissä Karin teksteissä on kyllä vastuu lukijalla.

Paljonko muuten poltat öljyä vuodessa, kun olet tammi- ja helmikuussa sitä jo tilannut? Vai tilaatko 100l kerrallaan?

Lue lisää

Piti olla... kun sitä käytetään SÄHKÖLLÄ. Ehkä useimmat ymmärsivät kuitenkin oikein. Kiitos tarkkaavaisuudesta 8 9.

Tilasin tammikuun lopulla mutta se tuli helmikuun alussa.
Tilasin 2800 litraa ja seuraavaksi tulee kahden vuoden päästä taas sama määrä.

kari789 kirjoitti:

Piti olla... kun sitä käytetään SÄHKÖLLÄ. Ehkä useimmat ymmärsivät kuitenkin oikein. Kiitos tarkkaavaisuudesta 8 9.

Tilasin tammikuun lopulla mutta se tuli helmikuun alussa.
Tilasin 2800 litraa ja seuraavaksi tulee kahden vuoden päästä taas sama määrä.

Lue lisää

Kuten kirjoitin, vastuu on lukijalla.

8+9 kirjoitti:

Kuten kirjoitin, vastuu on lukijalla.

Kyllä se öljykattila 100% se öljyn käyttää hyödyksi että kyllä se hyötysuhde öljyllä on 100%. Eriasia sitten tuleeko energiaa siitä öljystä kuinka paljon.

kari789 kirjoitti:

Piti olla... kun sitä käytetään SÄHKÖLLÄ. Ehkä useimmat ymmärsivät kuitenkin oikein. Kiitos tarkkaavaisuudesta 8 9.

Tilasin tammikuun lopulla mutta se tuli helmikuun alussa.
Tilasin 2800 litraa ja seuraavaksi tulee kahden vuoden päästä taas sama määrä.

Lue lisää

Jos öljykattilaa lämmitetään sähkövastuksin, niin eikö silloin hyötysuhde ole 100%. Niin, jos kattilan lämpöhäviöt hyödynnetään/hyödyntyvät.

On yks hailee asennetaanko vastukset varaajaan vaiko kattilaan ajatellen hyötysuhetta.Samoin on yks hailee lämmitetäänkö huoneistoa kattilan hukkalämmöllä tai öljylämmityksellä tai sähkövastuksien kautta tulevalla lämpöenergialla.

>Tuo 10% tässä Miniter tapauksessa on vasta savukaasuhäviö.
Kattilan kokonaishyötysuhde voi olla esim 80% ja vuosihyötysuhde 50%.<

Tuo mielikuvasi asiasta ei ole totuuden mukainen. Esim. hormiin sitoutunut lämpöenergia voidaan usein hyödyntää. Tuon vuosihyötysuhteeseen liittyvät tekijät haluaisin tietää.

ml213. kirjoitti:

Jos öljykattilaa lämmitetään sähkövastuksin, niin eikö silloin hyötysuhde ole 100%. Niin, jos kattilan lämpöhäviöt hyödynnetään/hyödyntyvät.

On yks hailee asennetaanko vastukset varaajaan vaiko kattilaan ajatellen hyötysuhetta.Samoin on yks hailee lämmitetäänkö huoneistoa kattilan hukkalämmöllä tai öljylämmityksellä tai sähkövastuksien kautta tulevalla lämpöenergialla.

>Tuo 10% tässä Miniter tapauksessa on vasta savukaasuhäviö.
Kattilan kokonaishyötysuhde voi olla esim 80% ja vuosihyötysuhde 50%.<

Tuo mielikuvasi asiasta ei ole totuuden mukainen. Esim. hormiin sitoutunut lämpöenergia voidaan usein hyödyntää. Tuon vuosihyötysuhteeseen liittyvät tekijät haluaisin tietää.

Lue lisää

**Jos öljykattilaa lämmitetään sähkövastuksin, niin eikö silloin hyötysuhde ole 100%. Niin, jos kattilan lämpöhäviöt hyödynnetään/hyödyntyvät.**

Jos kattilan häviöt saadaan hyödyksi, niin silloin hyötysuhde on 100%. Mutta niin se on öljylläkin, jos häviöt saadaan hyödyksi. Näin ei kuitenkaan tapahdu ainakaan silloin, kun lämmitystä ei tarvita, olipa polttoaineena sitten öljy tai sähkö.

Ero on vain savukaasuhäviössä. Niitä ei sähköllä tule. Öljyllä tulee, nekin lämmittävät hormia, joka usein on keskellä taloa. Nekin häviöt hyödyntyvät osittain, mutta vain lämmityskaudella. Jos tuo hyöty huomioidaan, niin silloin hyötysuhde ero sähkön ja öljyn välillä on pienempi kuin savukaasuhäviö.
Jos oletetaan, että savukaasuhäviö menee kaikki haaskuun, niin silloin sähkölämmityksen hyötysuhde, myös vuosihyötysuhde, on tarkalleen tuon savukaasuhäviön verran parempi. Se ero on noin 4 -10% kattilasta riippuen.

Kun aletaan puhumaan savukaasuhäviöiden hyödyntymisestä hormista, niin mitään yksinkertaisia prosenttivertailuja ei voida enää tehdä, koska ei tiedetä, miten suuri osa hormin lämmöstä saadaan hyödyksi.

Eristyshäviöiden suhteen tilanne on helpomppi. Vaikka niiden suuruutta ei tiedettäisikään, niin voidaan olettaa että ne ovat yhtäsuuret olipa kattila lämmitetty
kummalla energialla tahansa. Ja tämä häviö myös tulee hyödyksi yhtä paljon.

Saattaa olla, että jotain pientä eroa on, riippuen siitä missä kohdin sähkövastukset ovat ja miten vesi kerrostuu. Se edellyttää kuitenkin kattilakohtaista tarkkaa tutkimista.

kari789 kirjoitti:

**Jos öljykattilaa lämmitetään sähkövastuksin, niin eikö silloin hyötysuhde ole 100%. Niin, jos kattilan lämpöhäviöt hyödynnetään/hyödyntyvät.**

Jos kattilan häviöt saadaan hyödyksi, niin silloin hyötysuhde on 100%. Mutta niin se on öljylläkin, jos häviöt saadaan hyödyksi. Näin ei kuitenkaan tapahdu ainakaan silloin, kun lämmitystä ei tarvita, olipa polttoaineena sitten öljy tai sähkö.

Ero on vain savukaasuhäviössä. Niitä ei sähköllä tule. Öljyllä tulee, nekin lämmittävät hormia, joka usein on keskellä taloa. Nekin häviöt hyödyntyvät osittain, mutta vain lämmityskaudella. Jos tuo hyöty huomioidaan, niin silloin hyötysuhde ero sähkön ja öljyn välillä on pienempi kuin savukaasuhäviö.
Jos oletetaan, että savukaasuhäviö menee kaikki haaskuun, niin silloin sähkölämmityksen hyötysuhde, myös vuosihyötysuhde, on tarkalleen tuon savukaasuhäviön verran parempi. Se ero on noin 4 -10% kattilasta riippuen.

Kun aletaan puhumaan savukaasuhäviöiden hyödyntymisestä hormista, niin mitään yksinkertaisia prosenttivertailuja ei voida enää tehdä, koska ei tiedetä, miten suuri osa hormin lämmöstä saadaan hyödyksi.

Eristyshäviöiden suhteen tilanne on helpomppi. Vaikka niiden suuruutta ei tiedettäisikään, niin voidaan olettaa että ne ovat yhtäsuuret olipa kattila lämmitetty
kummalla energialla tahansa. Ja tämä häviö myös tulee hyödyksi yhtä paljon.

Saattaa olla, että jotain pientä eroa on, riippuen siitä missä kohdin sähkövastukset ovat ja miten vesi kerrostuu. Se edellyttää kuitenkin kattilakohtaista tarkkaa tutkimista.

Lue lisää

Eli esim. polttimelle tulevaa ilmaa ei tarvitse lämmittää?

suora putki ulkoa? kirjoitti:

Eli esim. polttimelle tulevaa ilmaa ei tarvitse lämmittää?

Polttimelle tuleva ilma lämmitetään ja se lämmitys vaikuttaa savukaasuhäviöön.

Kun savukaasuhäviö mitataan, niin juuri siksi mitataan savukaasujen ja palamisilman lämpötila ero. Mitä suurempi se on niin sitä suurempi on savukaasuhäviö. Eli jos tuloilma kylmenee, niin lämpötila-ero kasvaa ja savukaasuhäviökin kasvaa. Kasvaa juuri siksi kun sitä palamisilmaa on lämmitettävä enemmin.


Hyvä kysymys, näitä lisää.

ml213. kirjoitti:

Jos öljykattilaa lämmitetään sähkövastuksin, niin eikö silloin hyötysuhde ole 100%. Niin, jos kattilan lämpöhäviöt hyödynnetään/hyödyntyvät.

On yks hailee asennetaanko vastukset varaajaan vaiko kattilaan ajatellen hyötysuhetta.Samoin on yks hailee lämmitetäänkö huoneistoa kattilan hukkalämmöllä tai öljylämmityksellä tai sähkövastuksien kautta tulevalla lämpöenergialla.

>Tuo 10% tässä Miniter tapauksessa on vasta savukaasuhäviö.
Kattilan kokonaishyötysuhde voi olla esim 80% ja vuosihyötysuhde 50%.<

Tuo mielikuvasi asiasta ei ole totuuden mukainen. Esim. hormiin sitoutunut lämpöenergia voidaan usein hyödyntää. Tuon vuosihyötysuhteeseen liittyvät tekijät haluaisin tietää.

Lue lisää

**Tuon vuosihyötysuhteeseen liittyvät tekijät haluaisin tietää. **

Vuosihyötysuhde tarkoittaa, montako % vuoden aikana poltetusta energiasta saadaan hyödyksi.

Esimerkki selventää asiaa. Oletetaan, että Jämä Miniterin palamishyötysuhde on 90% ja eristyshäviö 1 kW ja vuodessa on poltettu öljyä 3000 litraa.

Piippuun menee savukaasuhäviönä 10% eli 300 litraa.

Kattilahuoneeseen menee jatkuvasti 1 kW eli 0,1 litraa tunnissa.
Vuodessa 24 x 365 x 0,1 = 876 litraa.

Häviöt yhteensä vuodessa 300 876 = 1176 litraa.
Hyödyksi yhteensä vuodessa 3000 - 1176 = 1824 litraa.

Kattilan vuosihyötysuhde on 1824 / 3000 = 61 %

Häviöstä 1176 litraa saadaan yleensä osa hyödyksi lämmityskaudella, joten asukkaalle hyötysuhde on parempi kuin kattilalle, mutta paljonko ? Se on tapauskohtainen ja vaikea selvittää.

kari789 kirjoitti:

**Tuon vuosihyötysuhteeseen liittyvät tekijät haluaisin tietää. **

Vuosihyötysuhde tarkoittaa, montako % vuoden aikana poltetusta energiasta saadaan hyödyksi.

Esimerkki selventää asiaa. Oletetaan, että Jämä Miniterin palamishyötysuhde on 90% ja eristyshäviö 1 kW ja vuodessa on poltettu öljyä 3000 litraa.

Piippuun menee savukaasuhäviönä 10% eli 300 litraa.

Kattilahuoneeseen menee jatkuvasti 1 kW eli 0,1 litraa tunnissa.
Vuodessa 24 x 365 x 0,1 = 876 litraa.

Häviöt yhteensä vuodessa 300 876 = 1176 litraa.
Hyödyksi yhteensä vuodessa 3000 - 1176 = 1824 litraa.

Kattilan vuosihyötysuhde on 1824 / 3000 = 61 %

Häviöstä 1176 litraa saadaan yleensä osa hyödyksi lämmityskaudella, joten asukkaalle hyötysuhde on parempi kuin kattilalle, mutta paljonko ? Se on tapauskohtainen ja vaikea selvittää.

Lue lisää

Lasketaan vielä malliksi tuohon esimerkkiin kattilahyötysuhde eli kattilan kokonaishyötysuhde. Tämä tarkoittaa, montako % polttoaineen energiasta saadaan hyödyksi polttimen käydessä.

Oletetaan, että kattilassa on poltin jonka teho on 20 kW.

Piippuun karkaa 10% eli 2 kW, (mutta vain polttimen käydessä)
Kattilahuoneeseen karkaa 1 kW ( 24 tuntia vuorokaudessa kesät talvet)

Hyödyksi saadaan tehoa 20 - (2 1) = 17 kW

Kattilahyötysuhde on 17 / 20 = 85%

Lisäksi voidaan laskea, että poltin käy vuodessa 3000 / 2 = 1500 tuntia.
Vuodessa on 24 x 365 = 8760 tuntia.
Poltin on käynnissä 1500 / 8760 = 17 % ajasta.

kari789 kirjoitti:

Polttimelle tuleva ilma lämmitetään ja se lämmitys vaikuttaa savukaasuhäviöön.

Kun savukaasuhäviö mitataan, niin juuri siksi mitataan savukaasujen ja palamisilman lämpötila ero. Mitä suurempi se on niin sitä suurempi on savukaasuhäviö. Eli jos tuloilma kylmenee, niin lämpötila-ero kasvaa ja savukaasuhäviökin kasvaa. Kasvaa juuri siksi kun sitä palamisilmaa on lämmitettävä enemmin.


Hyvä kysymys, näitä lisää.

Lue lisää

Eli hyötysuhde paranee, kun polttimelle tuodaan esilämmitetty ilma, vaikka todellisuudessa tuo ilma täytyy lämmittää, jota taas sähköllä ei tarvitse tehdä.

kari789 kirjoitti:

Lasketaan vielä malliksi tuohon esimerkkiin kattilahyötysuhde eli kattilan kokonaishyötysuhde. Tämä tarkoittaa, montako % polttoaineen energiasta saadaan hyödyksi polttimen käydessä.

Oletetaan, että kattilassa on poltin jonka teho on 20 kW.

Piippuun karkaa 10% eli 2 kW, (mutta vain polttimen käydessä)
Kattilahuoneeseen karkaa 1 kW ( 24 tuntia vuorokaudessa kesät talvet)

Hyödyksi saadaan tehoa 20 - (2 1) = 17 kW

Kattilahyötysuhde on 17 / 20 = 85%

Lisäksi voidaan laskea, että poltin käy vuodessa 3000 / 2 = 1500 tuntia.
Vuodessa on 24 x 365 = 8760 tuntia.
Poltin on käynnissä 1500 / 8760 = 17 % ajasta.

Lue lisää

Niin, ymmärrän toki miten ja mistä tulee tämän vuosihyötysuhteen tekijät, mutta todellisuus on aivan muuta.

Koko vuosihyötysuhde on tapaus / talo kohtainen. Vuodessa on yllättävän vähän viikkoja, joissa kattilan lämpövuotoa ei voi hyödyntää.Sekin on humioitava, miten ulkolämpötila /kesähelteet vähentävät kattilan lämpöhäviötä.
'
Niin, tuo 50 % on erittäin kaukana todellisuudesta, jos kattilan palamishyötysuhde olisi 90%.

4+8 kirjoitti:

Eli hyötysuhde paranee, kun polttimelle tuodaan esilämmitetty ilma, vaikka todellisuudessa tuo ilma täytyy lämmittää, jota taas sähköllä ei tarvitse tehdä.

Ei polttimille mitään esilämmitettyä ilmaa tuoda. Se otetaan kattilahuoneesta sellaisenaan. Kattilan eristyshäviöt lämmittävät kattilahuonetta jonkin verran, mikä sitten vähentää savukaasuhäviötä.

Polttimessa on lämmitys öljylle. Tuo lämmitin on suuttimen ja polttimen välisessä putkessa eli siellä kattilan sisällä. Se lämpö siirttyy kattilan sisälle ja kattila ottaa siitä talteen kattilaveteen palamishyötyuhteen mukaisen osan. Eli öljylämmittäjäkin lämmittää hitusen myös sähköllä. Öljyn palaminen vie palotilaan tavallisesti tehoa 20 000 W, mutta tuo öljyn lämmitys vain 60 W, joten sillä ei ole kaksistakaan merkitystä.

ml213. kirjoitti:

Niin, ymmärrän toki miten ja mistä tulee tämän vuosihyötysuhteen tekijät, mutta todellisuus on aivan muuta.

Koko vuosihyötysuhde on tapaus / talo kohtainen. Vuodessa on yllättävän vähän viikkoja, joissa kattilan lämpövuotoa ei voi hyödyntää.Sekin on humioitava, miten ulkolämpötila /kesähelteet vähentävät kattilan lämpöhäviötä.
'
Niin, tuo 50 % on erittäin kaukana todellisuudesta, jos kattilan palamishyötysuhde olisi 90%.

Lue lisää

Näiden kirjoitusteni tarkoitus on kertoa, mitä asiat asiat tarkoittavat ja miten ne voidaan yksinkertaisesti laskea ja mitä suuruusluokkaa eri arvot voivat olla. Jokainen voi käyttää omia arvojaan noissa kaavoissa ja laskea omat arvonsa.

Vuosihyösuhde on tosiaan tapauskohtainen ja vaihtelee samassakin kohteessa vuosittain. Silloin kun öljyä kuluu eniten, niin vuosihyötuhde on paras ja huonoin kun kulutus on pienin. Äkkiseltään luulisi, että asia on päin vastoin.

Kattilahuoneen lämpötilan muutos vaikuttaa esityshäviöön ja lämpövuotoja voidaan hyödyntää. Kattilan lämpövuodot ovat kuitenkin kattilan kannalta häviöitä. Vaikka asukas voikin niitä vielä hyödyntää, niin eivät ne paranna itse kattilan hyötysuhdetta. Näitä seikkoja on vaikea arvioida enkä edes yritä.

Mitä tarkoitat tällä:
Niin, tuo 50 % on erittäin kaukana todellisuudesta, jos kattilan palamishyötysuhde olisi 90%.

Onko tuo 50% sinusta liika hyvä vaiko huono, ja millä perusteella ? Hyvällä kattilalla palamishyötysuhde on esim 96 % ja vuosihyötysuhde paljon parempi kuin 50%, jopa yli 80 % (vaikka onkin tapaus ja vuosikohtainen)

Tuossa viestissäni (19.3.2014 12:12) on esimerkkilasku vuosihyötysuhteesta ja tulos 61%. Lasku perustuu niihin oletuksiin, jotka siinä on mainittu. Saattaa olla liikakin hyvä Jämä Miniterille. Minulla ei ole kuitenkaan varmaa tietoa sen eristyshäviöstä. Oletin 1 kW mutta olen nähnyt suuremmankin luvun.

Savukaasumittauksesta löytyi netisä 2 mittaustulosta. 90,3 % ja 91%.

kari789 kirjoitti:

Ei polttimille mitään esilämmitettyä ilmaa tuoda. Se otetaan kattilahuoneesta sellaisenaan. Kattilan eristyshäviöt lämmittävät kattilahuonetta jonkin verran, mikä sitten vähentää savukaasuhäviötä.

Polttimessa on lämmitys öljylle. Tuo lämmitin on suuttimen ja polttimen välisessä putkessa eli siellä kattilan sisällä. Se lämpö siirttyy kattilan sisälle ja kattila ottaa siitä talteen kattilaveteen palamishyötyuhteen mukaisen osan. Eli öljylämmittäjäkin lämmittää hitusen myös sähköllä. Öljyn palaminen vie palotilaan tavallisesti tehoa 20 000 W, mutta tuo öljyn lämmitys vain 60 W, joten sillä ei ole kaksistakaan merkitystä.

Lue lisää

Mahtava kommentti :D Kattilahuoneesta otetaan ilmaa, mutta oletko miettinyt mistä ilma sinne tulee ja millä se lämmitetään?

säkillä etelästä kirjoitti:

Mahtava kommentti :D Kattilahuoneesta otetaan ilmaa, mutta oletko miettinyt mistä ilma sinne tulee ja millä se lämmitetään?

Onpa ollut hauska lukea pitkästä aikaa järkevää kirjoittelu. Pisteet Karille.

Vaikka toiset yrittävät väkisin tunkea sanoja toisen suuhun, niin asiallisuus on jatkunut.

kari789 kirjoitti:

Näiden kirjoitusteni tarkoitus on kertoa, mitä asiat asiat tarkoittavat ja miten ne voidaan yksinkertaisesti laskea ja mitä suuruusluokkaa eri arvot voivat olla. Jokainen voi käyttää omia arvojaan noissa kaavoissa ja laskea omat arvonsa.

Vuosihyösuhde on tosiaan tapauskohtainen ja vaihtelee samassakin kohteessa vuosittain. Silloin kun öljyä kuluu eniten, niin vuosihyötuhde on paras ja huonoin kun kulutus on pienin. Äkkiseltään luulisi, että asia on päin vastoin.

Kattilahuoneen lämpötilan muutos vaikuttaa esityshäviöön ja lämpövuotoja voidaan hyödyntää. Kattilan lämpövuodot ovat kuitenkin kattilan kannalta häviöitä. Vaikka asukas voikin niitä vielä hyödyntää, niin eivät ne paranna itse kattilan hyötysuhdetta. Näitä seikkoja on vaikea arvioida enkä edes yritä.

Mitä tarkoitat tällä:
Niin, tuo 50 % on erittäin kaukana todellisuudesta, jos kattilan palamishyötysuhde olisi 90%.

Onko tuo 50% sinusta liika hyvä vaiko huono, ja millä perusteella ? Hyvällä kattilalla palamishyötysuhde on esim 96 % ja vuosihyötysuhde paljon parempi kuin 50%, jopa yli 80 % (vaikka onkin tapaus ja vuosikohtainen)

Tuossa viestissäni (19.3.2014 12:12) on esimerkkilasku vuosihyötysuhteesta ja tulos 61%. Lasku perustuu niihin oletuksiin, jotka siinä on mainittu. Saattaa olla liikakin hyvä Jämä Miniterille. Minulla ei ole kuitenkaan varmaa tietoa sen eristyshäviöstä. Oletin 1 kW mutta olen nähnyt suuremmankin luvun.

Savukaasumittauksesta löytyi netisä 2 mittaustulosta. 90,3 % ja 91%.

Lue lisää

>Mitä tarkoitat tällä:
Niin, tuo 50 % on erittäin kaukana todellisuudesta, jos kattilan palamishyötysuhde olisi 90%.<

Tarkoitin, ettei noin surkeaa hyötysuhdetta todellisuudessa ole. Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää.

Aattekeppa ite. Jos talon öljynkulutus olisi 2000 litraa ja kattilan palamishyötysuhde 90%, niin öljystä saatu lämpöenergia olisi n. 18000kwh. Jos tuo mainitsemasi vuosi hyötysuhde olisi vain 50%, niin tämä sama talo suoralla sähkölämmityksellä veisi lämmityssähköä vain 10000kwh.

Laskeppa kwh hinta, jos tuo olisi todellisuutta.

Niin, meillä on puukattila /varaaja lämmitys, niin tästä kokonaisuudesta tuleva hukkalämpö/ lämpöhäviöt voidaan hyödyntää melko laajasti. Sama pätee öljylämmityksessäkin, jos kattila on sisätiloissa.Esim. hormiin sitoutunut lämpöenergia on huomattava eli kattilan savukaasujen kautta menevä lämpöenergia ei ole huomattava, koska on osin hyödynnettävissä.

ml213. kirjoitti:

>Mitä tarkoitat tällä:
Niin, tuo 50 % on erittäin kaukana todellisuudesta, jos kattilan palamishyötysuhde olisi 90%.<

Tarkoitin, ettei noin surkeaa hyötysuhdetta todellisuudessa ole. Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää.

Aattekeppa ite. Jos talon öljynkulutus olisi 2000 litraa ja kattilan palamishyötysuhde 90%, niin öljystä saatu lämpöenergia olisi n. 18000kwh. Jos tuo mainitsemasi vuosi hyötysuhde olisi vain 50%, niin tämä sama talo suoralla sähkölämmityksellä veisi lämmityssähköä vain 10000kwh.

Laskeppa kwh hinta, jos tuo olisi todellisuutta.

Niin, meillä on puukattila /varaaja lämmitys, niin tästä kokonaisuudesta tuleva hukkalämpö/ lämpöhäviöt voidaan hyödyntää melko laajasti. Sama pätee öljylämmityksessäkin, jos kattila on sisätiloissa.Esim. hormiin sitoutunut lämpöenergia on huomattava eli kattilan savukaasujen kautta menevä lämpöenergia ei ole huomattava, koska on osin hyödynnettävissä.

Lue lisää

Lainaten Karin tekstiä

"Häviöstä 1176 litraa saadaan yleensä osa hyödyksi lämmityskaudella, joten asukkaalle hyötysuhde on parempi kuin kattilalle, mutta paljonko ? Se on tapauskohtainen ja vaikea selvittää. "

Sekoitat kaksi hyötysuhdetta keskenään.

Ja nimimerkkini nyt menee hieman väärin, mutta käytän samaa, kuin edellisessä viestissäni.

Ei aina tarvi inttää kirjoitti:

Onpa ollut hauska lukea pitkästä aikaa järkevää kirjoittelu. Pisteet Karille.

Vaikka toiset yrittävät väkisin tunkea sanoja toisen suuhun, niin asiallisuus on jatkunut.

Lue lisää

Kiitos kommentista. On kiva kun myös joku asioista ymmärtäväkin näitä lukee. On kait muitakin, mutta enimmäkseen äänessä ovat ne jotka eivät ymmärrä, esim tuo säkillä etelästä. On kait parempi, että ei kommentoi niitä lainkaan. Kyseessä on kuitenkin varsin yksinkertaiset asiat, mutta jos ei ymmärrä, niin olkoon.

Yritän pysyä asiallisena jatkossakin, vaikka kyllä se välillä vaikealta tuntuu.

kari789 kirjoitti:

Kiitos kommentista. On kiva kun myös joku asioista ymmärtäväkin näitä lukee. On kait muitakin, mutta enimmäkseen äänessä ovat ne jotka eivät ymmärrä, esim tuo säkillä etelästä. On kait parempi, että ei kommentoi niitä lainkaan. Kyseessä on kuitenkin varsin yksinkertaiset asiat, mutta jos ei ymmärrä, niin olkoon.

Yritän pysyä asiallisena jatkossakin, vaikka kyllä se välillä vaikealta tuntuu.

Lue lisää

No vastaan nyt kuitenkin nimimerkeille 4 8 ja säkillä etelästä.

Jos olisitte lukeneet ja myös YMMÄRTÄNEET viestini 19.3.2014 11:30

niin ette kumpikaan olisi kirjoittaneet viimeistä viestiänne.

ILMAN LÄMMITYKSEEN HUKKUVA ENERGIA ON MUKANA SAVUKAASUHÄVIÖSSÄ.

ml213. kirjoitti:

>Mitä tarkoitat tällä:
Niin, tuo 50 % on erittäin kaukana todellisuudesta, jos kattilan palamishyötysuhde olisi 90%.<

Tarkoitin, ettei noin surkeaa hyötysuhdetta todellisuudessa ole. Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää.

Aattekeppa ite. Jos talon öljynkulutus olisi 2000 litraa ja kattilan palamishyötysuhde 90%, niin öljystä saatu lämpöenergia olisi n. 18000kwh. Jos tuo mainitsemasi vuosi hyötysuhde olisi vain 50%, niin tämä sama talo suoralla sähkölämmityksellä veisi lämmityssähköä vain 10000kwh.

Laskeppa kwh hinta, jos tuo olisi todellisuutta.

Niin, meillä on puukattila /varaaja lämmitys, niin tästä kokonaisuudesta tuleva hukkalämpö/ lämpöhäviöt voidaan hyödyntää melko laajasti. Sama pätee öljylämmityksessäkin, jos kattila on sisätiloissa.Esim. hormiin sitoutunut lämpöenergia on huomattava eli kattilan savukaasujen kautta menevä lämpöenergia ei ole huomattava, koska on osin hyödynnettävissä.

Lue lisää

Tuo 50% oli arvaus, mutta sihähän itse kerrot, milloin se on mahdollista.

**Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää.**

Olemme siis samaa mieltä, että se on mahdollista.

Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.

Ja itseasiassa tuo 50% Jämä miniterillä voi olla liikaakin, riippuu kuormituksesta.
Jos rakennuksen max tehotarve on 4,5 kW, niin vuosihyötysuhde on vain 40%.
Tämä ilmenee oheisesta käyrästöstä. Siinä alin käyrä on Jämä Miniter.

http://www.laatukattila.fi/extranet/ext/cms3/attachments/laka-zk10-ja-zk-25.pdf

Ei aina tarvi inttää kirjoitti:

Lainaten Karin tekstiä

"Häviöstä 1176 litraa saadaan yleensä osa hyödyksi lämmityskaudella, joten asukkaalle hyötysuhde on parempi kuin kattilalle, mutta paljonko ? Se on tapauskohtainen ja vaikea selvittää. "

Sekoitat kaksi hyötysuhdetta keskenään.

Ja nimimerkkini nyt menee hieman väärin, mutta käytän samaa, kuin edellisessä viestissäni.

Lue lisää

**Sekoitat kaksi hyötysuhdetta keskenään.**

Luin viestisi useaan kertaan, mutta en ymmärrä mitkä hyötysuhteet sekoitan keskenään. Kerrohan.

Kattilan hyötysuhteet ovat korkeimmasta arvosta alkaen:
Palamishyötysuhde
Kattilahyötysuhde eli kattilan kokonaishyötysuhde
Vuosihyötysuhde

kari789 kirjoitti:

**Sekoitat kaksi hyötysuhdetta keskenään.**

Luin viestisi useaan kertaan, mutta en ymmärrä mitkä hyötysuhteet sekoitan keskenään. Kerrohan.

Kattilan hyötysuhteet ovat korkeimmasta arvosta alkaen:
Palamishyötysuhde
Kattilahyötysuhde eli kattilan kokonaishyötysuhde
Vuosihyötysuhde

Lue lisää

Kattilan hyötysuhteen, sekä sen paljon tulee hyödyksi taloon.

Eli vaikka kattilan hyötysuhde on vaikka tuo 61%, niin tuosta 49%:stakin osa saadaan hyödyksi taloon, kuten aiemmin kirjoitit.

"Tarkoitin, ettei noin surkeaa hyötysuhdetta todellisuudessa ole. Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää."

Eli tuosta 49%:sta saadaan osa hyödyksi, vaikkakaan se ei vaikuta kattilan hyötysuhteeseen. Taloa voidaan pitää järjestelmänä ja järjestelmän hyötysuhde on eri kuin kattilan hyötysuhde. Ja kuten kirjoitit, niin tuota järjestelmän hyötysuhdetta liki mahdotonta laskea.

kari789 kirjoitti:

No vastaan nyt kuitenkin nimimerkeille 4 8 ja säkillä etelästä.

Jos olisitte lukeneet ja myös YMMÄRTÄNEET viestini 19.3.2014 11:30

niin ette kumpikaan olisi kirjoittaneet viimeistä viestiänne.

ILMAN LÄMMITYKSEEN HUKKUVA ENERGIA ON MUKANA SAVUKAASUHÄVIÖSSÄ.

Lue lisää

Miten viestejäsi voi ymmärtää, kun ei niissä ole tolkkua ja lainailet aina sellaisia pätkiä, mikä näyttää omasta mielestäsi parhaalta?

Tässä lainaus tuosta samaisesta viestistä, jota olet lainannut:

"Kun savukaasuhäviö mitataan, niin juuri siksi mitataan savukaasujen ja palamisilman lämpötila ero."

Et missään vaiheessa ole ottanut huomioon ulkoa tulevaa ilmaa, joka lämpenee polttimelle tullessaan, kirjoitat vain palamisilmasta.

kari789 kirjoitti:

Tuo 50% oli arvaus, mutta sihähän itse kerrot, milloin se on mahdollista.

**Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää.**

Olemme siis samaa mieltä, että se on mahdollista.

Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.

Ja itseasiassa tuo 50% Jämä miniterillä voi olla liikaakin, riippuu kuormituksesta.
Jos rakennuksen max tehotarve on 4,5 kW, niin vuosihyötysuhde on vain 40%.
Tämä ilmenee oheisesta käyrästöstä. Siinä alin käyrä on Jämä Miniter.

http://www.laatukattila.fi/extranet/ext/cms3/attachments/laka-zk10-ja-zk-25.pdf

Lue lisää

Yleensä asioita ei tule monimutkaistaa, vaan päinvastoin.

Maallikonkin on helppo ymmärtää ja koko mielikuva asiasta on totuuden mukainen.

Jos tiedämme miten 1litra kevyttäpolttoöljyä sisältää n 10kwh lämpöenergiaa, niin vertaamalla koko talouden energiakulutusta saamme todellisen hyötysuhteen.Siis talous, jonka energiakulutus olisi sama kuin se tuotettaisiin suoralla sähkölämmityksellä / tuotolla.

Itse en usko alkuunkaan, että suoralla sähkölämmityksellä /vastuksin tuotettu energia , energian tarve olisi vain 50% kulutetusta öljyenergiasta.

kari789 kirjoitti:

Tuo 50% oli arvaus, mutta sihähän itse kerrot, milloin se on mahdollista.

**Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää.**

Olemme siis samaa mieltä, että se on mahdollista.

Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.

Ja itseasiassa tuo 50% Jämä miniterillä voi olla liikaakin, riippuu kuormituksesta.
Jos rakennuksen max tehotarve on 4,5 kW, niin vuosihyötysuhde on vain 40%.
Tämä ilmenee oheisesta käyrästöstä. Siinä alin käyrä on Jämä Miniter.

http://www.laatukattila.fi/extranet/ext/cms3/attachments/laka-zk10-ja-zk-25.pdf

Lue lisää

>Olemme siis samaa mieltä, että se on mahdollista.<

Mahdollistahan se olisi, mutta ei todellisuutta.Itseäni kiinnostaa vain todellisuus,- ei fiktiiviset kuvitelmat teorioineen.

kari789 kirjoitti:

Tuo 50% oli arvaus, mutta sihähän itse kerrot, milloin se on mahdollista.

**Ainoastaan silloin, jos kattilahuone on huoneiston ulkopuolella ja heikosti eristetty. Siis paljon hukkalämpöä, jota ei voitaisi hyödyntää.**

Olemme siis samaa mieltä, että se on mahdollista.

Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.

Ja itseasiassa tuo 50% Jämä miniterillä voi olla liikaakin, riippuu kuormituksesta.
Jos rakennuksen max tehotarve on 4,5 kW, niin vuosihyötysuhde on vain 40%.
Tämä ilmenee oheisesta käyrästöstä. Siinä alin käyrä on Jämä Miniter.

http://www.laatukattila.fi/extranet/ext/cms3/attachments/laka-zk10-ja-zk-25.pdf

Lue lisää

>Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.<

Palamishyötysuhdetta se ei muuta, joka nykylaitteilla lienee yli 95%, mutta lopputulokseen tuolla on rartkaiseva vaikutus ja siten rahallista arvoa.

Monasti tuota kattilan lämpöhäviötä ei huomata, ennenkuin muutoksien myötä. Niin, aikoinaan tuttavaperhe halusi lisäeristää sähkövastuksin olevan varaajan,- niin säästösyin.
Eristämisen jälkeen, varaajan lämpöhäviö/hukkalämpö pieneni huomattavasti, mutta samalla huoneen patteri (ja sivuhuoneen) alkoi tuottaa sen huoneen lämpöenergiaa, joka ennen tuli siitä varaajasta.

Eli on yks hailee miten talouden lämpöenergia tuotetaan.Lämpöenergia on vakio, mutta sen tuottotapa moninainen.

ml213. kirjoitti:

>Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.<

Palamishyötysuhdetta se ei muuta, joka nykylaitteilla lienee yli 95%, mutta lopputulokseen tuolla on rartkaiseva vaikutus ja siten rahallista arvoa.

Monasti tuota kattilan lämpöhäviötä ei huomata, ennenkuin muutoksien myötä. Niin, aikoinaan tuttavaperhe halusi lisäeristää sähkövastuksin olevan varaajan,- niin säästösyin.
Eristämisen jälkeen, varaajan lämpöhäviö/hukkalämpö pieneni huomattavasti, mutta samalla huoneen patteri (ja sivuhuoneen) alkoi tuottaa sen huoneen lämpöenergiaa, joka ennen tuli siitä varaajasta.

Eli on yks hailee miten talouden lämpöenergia tuotetaan.Lämpöenergia on vakio, mutta sen tuottotapa moninainen.

Lue lisää

>Lämpöenergia on vakio, mutta sen tuottotapa moninainen<

Siis tarvittavaan lämpöenergiaan ei vaikuta sen tuottotapa.Tuleeko se häviöistä, eri laitteiden käyttölämmöstä tai tietoisesti tuottaen.

ml213. kirjoitti:

>Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.<

Palamishyötysuhdetta se ei muuta, joka nykylaitteilla lienee yli 95%, mutta lopputulokseen tuolla on rartkaiseva vaikutus ja siten rahallista arvoa.

Monasti tuota kattilan lämpöhäviötä ei huomata, ennenkuin muutoksien myötä. Niin, aikoinaan tuttavaperhe halusi lisäeristää sähkövastuksin olevan varaajan,- niin säästösyin.
Eristämisen jälkeen, varaajan lämpöhäviö/hukkalämpö pieneni huomattavasti, mutta samalla huoneen patteri (ja sivuhuoneen) alkoi tuottaa sen huoneen lämpöenergiaa, joka ennen tuli siitä varaajasta.

Eli on yks hailee miten talouden lämpöenergia tuotetaan.Lämpöenergia on vakio, mutta sen tuottotapa moninainen.

Lue lisää

Mites kun minulla on puukattila ja se on pannuhuoneessa jonka seinän toisella puolella on kylpyhuone. Hormi lämpenee tuon joka päiväisen 3h polttosession aikana. Lasketaanko tämä hyöty kattilalle vai mihin se lasketaan. Lämpö kuitenkin tulee sisäpuolelle ja tämä hormi ja seinä lämpenee ihan kattilan hukkalämmöllä. Tuo vastaa käytännössä pientä takkaa. Joskus se on siitä kattilan liitosputken kohdalta niin että ei kättä kärsi. Savukaasut kattilasta pois n. 200-250 astetta.

kari789 kirjoitti:

**Sekoitat kaksi hyötysuhdetta keskenään.**

Luin viestisi useaan kertaan, mutta en ymmärrä mitkä hyötysuhteet sekoitan keskenään. Kerrohan.

Kattilan hyötysuhteet ovat korkeimmasta arvosta alkaen:
Palamishyötysuhde
Kattilahyötysuhde eli kattilan kokonaishyötysuhde
Vuosihyötysuhde

Lue lisää

Sorry. Luin viestisi uudestaan ja vasta nyt ymmärsin kysymyksesi oikein. Lainasin vain tekstiäsi, enkä vastannut sinulle, kuten ketjusta huomaat. Tuo kommentti oli/on siis tarkoitettu "ml213.":lle.

Mutta lopettelen osaltani tähän. Hyviä jatkoja.

kuumatpiiput kirjoitti:

Mites kun minulla on puukattila ja se on pannuhuoneessa jonka seinän toisella puolella on kylpyhuone. Hormi lämpenee tuon joka päiväisen 3h polttosession aikana. Lasketaanko tämä hyöty kattilalle vai mihin se lasketaan. Lämpö kuitenkin tulee sisäpuolelle ja tämä hormi ja seinä lämpenee ihan kattilan hukkalämmöllä. Tuo vastaa käytännössä pientä takkaa. Joskus se on siitä kattilan liitosputken kohdalta niin että ei kättä kärsi. Savukaasut kattilasta pois n. 200-250 astetta.

Lue lisää

Jos hormin paikkaa vaihtaa, niin vaikuttaako se mielestäsi kattilan hyötysuhteeseen?

Jos hormisi lämmittää naapuria, talon olleessa paritalo, niin lasketaanko se sinun, vai naapurisi kattilan hyötysuhteeseen?

Sorry, oli pakko....

kuumatpiiput kirjoitti:

Mites kun minulla on puukattila ja se on pannuhuoneessa jonka seinän toisella puolella on kylpyhuone. Hormi lämpenee tuon joka päiväisen 3h polttosession aikana. Lasketaanko tämä hyöty kattilalle vai mihin se lasketaan. Lämpö kuitenkin tulee sisäpuolelle ja tämä hormi ja seinä lämpenee ihan kattilan hukkalämmöllä. Tuo vastaa käytännössä pientä takkaa. Joskus se on siitä kattilan liitosputken kohdalta niin että ei kättä kärsi. Savukaasut kattilasta pois n. 200-250 astetta.

Lue lisää

Lopputulokseen sillä ei ole merkitystä mihin hyötysuhteeseen tuo tulee/hyödyntyy. Itse ymmärrän, miten tuo hormiin/seinään siirtyvä hukkalämpö nostattaa kattilan hyötysuhdetta. Siis poltetuista puista saatu energia hyödyntyy7siirtyy vielä veden lisäksi hormiin ja seinään jne....Jos kattilan eristystä lisättäisiin, niin se lämpö siirtyisi veteen / varaajaan.

Muuten sama täällä. Meillä savukaasuissa oleva lämpö siirtyy osaksi hormiin, jota voidaan hyödyntää 5m matkalta ja samoin kattilahuoneeseen tuleva lämpö siirtyy saunaan ja keittiöön.Lämpö, joka on huomattava kuten myös sinun tapauksessasi.

ml213. kirjoitti:

>Jos ihan pillkua viilataan, niin vaikka asukas voisikin hyödyntää sitä kattilasta karannutta häviötä, niin ei se enää parannata sita itse kattilan hyötysuhdetta.<

Palamishyötysuhdetta se ei muuta, joka nykylaitteilla lienee yli 95%, mutta lopputulokseen tuolla on rartkaiseva vaikutus ja siten rahallista arvoa.

Monasti tuota kattilan lämpöhäviötä ei huomata, ennenkuin muutoksien myötä. Niin, aikoinaan tuttavaperhe halusi lisäeristää sähkövastuksin olevan varaajan,- niin säästösyin.
Eristämisen jälkeen, varaajan lämpöhäviö/hukkalämpö pieneni huomattavasti, mutta samalla huoneen patteri (ja sivuhuoneen) alkoi tuottaa sen huoneen lämpöenergiaa, joka ennen tuli siitä varaajasta.

Eli on yks hailee miten talouden lämpöenergia tuotetaan.Lämpöenergia on vakio, mutta sen tuottotapa moninainen.

Lue lisää

Ei se tuttavaperhe varmaankaan kesällä sitä varaajahuonetta ja sivuhuonetta sähköllä lämmittänyt, joten eristyksestä oli hyötyäkin.

Sama se lienee muillakin. Kesällä sekä savukaasu- että eristyshäviö menevät hukkaan. Talvella saadaan hyödyksi ainakin osittain. Se mikä karkaa piipun päästä on selvää häviötä.

kari789 kirjoitti:

Ei se tuttavaperhe varmaankaan kesällä sitä varaajahuonetta ja sivuhuonetta sähköllä lämmittänyt, joten eristyksestä oli hyötyäkin.

Sama se lienee muillakin. Kesällä sekä savukaasu- että eristyshäviö menevät hukkaan. Talvella saadaan hyödyksi ainakin osittain. Se mikä karkaa piipun päästä on selvää häviötä.

Lue lisää

Tottakai lisäeristys vähensi sähkön kulutusta, mutta erittäin vähän.Vain muutaman kuukauden aikana.

Niin, huomioinethan miten nämä häviöt siirtävät lämmityskautta molemmista päistä.Siis on väärin puhua talvikautena hyödyntämisestä. Meillä esim. hormiin sitoutumut lämpö ja samoin varaajan lämpövuoto hyödyntyy kuivaushuoneen lämmittämisessä ja samoin saunassa läpi vuoden.

Mutta, punainen lanka onkin tarkat termostaatit, jotka reagoivat lämpöhäviöihin /ylimääräiseen lämpöön.

ml213. kirjoitti:

Tottakai lisäeristys vähensi sähkön kulutusta, mutta erittäin vähän.Vain muutaman kuukauden aikana.

Niin, huomioinethan miten nämä häviöt siirtävät lämmityskautta molemmista päistä.Siis on väärin puhua talvikautena hyödyntämisestä. Meillä esim. hormiin sitoutumut lämpö ja samoin varaajan lämpövuoto hyödyntyy kuivaushuoneen lämmittämisessä ja samoin saunassa läpi vuoden.

Mutta, punainen lanka onkin tarkat termostaatit, jotka reagoivat lämpöhäviöihin /ylimääräiseen lämpöön.

Lue lisää

Kuinka nuo tarkat termostaatit säätävät hormin lämpötilaa?

En tiedä kirjoitti:

Kuinka nuo tarkat termostaatit säätävät hormin lämpötilaa?

^-- Sarjassa typerimmät kysymykset, tämä pääsee listalle top 10

En tiedä kirjoitti:

Kuinka nuo tarkat termostaatit säätävät hormin lämpötilaa?

Juuri päinvastoin mitä kysäisit eli hormista tuleva ylimääräinen lämpöenergia huonesitoon nostattaa huoneen lämpötilaa ja tähän liittyy, miten huonetermostaatit taas tulee reagoida tähän alentamalla /sulkemalla patterien lämmöntuottoa.

ml213. kirjoitti:

Juuri päinvastoin mitä kysäisit eli hormista tuleva ylimääräinen lämpöenergia huonesitoon nostattaa huoneen lämpötilaa ja tähän liittyy, miten huonetermostaatit taas tulee reagoida tähän alentamalla /sulkemalla patterien lämmöntuottoa.

Lue lisää

Eli hormi ei voi nostaa huoneen lämpötilaa liikaa, eikä sitä tarvitse säätää.

Kiitti tiedosta kirjoitti:

Eli hormi ei voi nostaa huoneen lämpötilaa liikaa, eikä sitä tarvitse säätää.

Niimpä. Mikä on liikaa ja mikä ei. Muuten ymmärrätkö termostaattien toiminnan ja miksi ne siten toimivat?

ml213. kirjoitti:

Yleensä asioita ei tule monimutkaistaa, vaan päinvastoin.

Maallikonkin on helppo ymmärtää ja koko mielikuva asiasta on totuuden mukainen.

Jos tiedämme miten 1litra kevyttäpolttoöljyä sisältää n 10kwh lämpöenergiaa, niin vertaamalla koko talouden energiakulutusta saamme todellisen hyötysuhteen.Siis talous, jonka energiakulutus olisi sama kuin se tuotettaisiin suoralla sähkölämmityksellä / tuotolla.

Itse en usko alkuunkaan, että suoralla sähkölämmityksellä /vastuksin tuotettu energia , energian tarve olisi vain 50% kulutetusta öljyenergiasta.

Lue lisää

**Itse en usko alkuunkaan, että suoralla sähkölämmityksellä /vastuksin tuotettu energia , energian tarve olisi vain 50% kulutetusta öljyenergiasta.**

En usko minäkään. Kattilan eristyshäviöistä suuri osa tulee hyödyksi talvikaudella. Samoin savukaasut lämmittävät hormia ja se taas taloa. On selvää että rakennukseen jäävä energia on tuntuvasti suurempi, kuin mikä on kattilan vuosihyötysuhteen mukaan laskettu. Mutta kuten jo aiemmin olen muutaman kerran sanonut, ne ovat tapauskohtaisia eikä niiden suuruutta ole helppoa määritellä.

ml213. kirjoitti:

Niimpä. Mikä on liikaa ja mikä ei. Muuten ymmärrätkö termostaattien toiminnan ja miksi ne siten toimivat?

Ne katkaisevat lämmityksen. Eli huoneessa olevan lämmityslaitteen, eli hormin lämmitys loppuu termostaattien myötä lämpötilan noustessa.

Hormihan oli se lämmityslaite, vaiko kattila, vai minkä hyötysuhde se nyt olikaan...


Kun et tajua, niin et tajua....

Sinulla on tainnut olla varaajan asennus jotenkin täysin pielessä ja varaajan eristys vissiin täysin tekemättä, varaaja varmaan jossai ulkotiloissa, eihän tämä muuten ole mahdollista.
Jos varaaja on kunnolla asennettu ja eristetty, niin ei tilanne ole sitä mitä kerroit.

Juuri hiljan eräs kaverini oli eristämässä ostamansa kiinteistön varaajaa, jonka edellinen omistaja oli asentanut kylmälle ullakolle ilman mitään eristyksiä. Eihän sellaiset asennukset toimi ja puuta kuluu ihan turhaan!