Eli tässä kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksen:
A Mitkä seikat vaikuttavat syväterävyyteen?
B MITEN SAAT PYSÄYTETTYÄ LIIKKEEN KUVASSA, MITEN ANNAT LIIKEVAIKUTELMAN NÄKYÄ KUVASSA?
C. Valokuvan vedostuksen vaiheet,ja miten vedoksen tummuutta ja vaaleutta sekä kontrastia säädetään.?
Näin.:) Tyhmä kun olen.
A Mitkä seikat vaikuttavat syväterävyyteen?
B MITEN SAAT PYSÄYTETTYÄ LIIKKEEN KUVASSA, MITEN ANNAT LIIKEVAIKUTELMAN NÄKYÄ KUVASSA?
C. Valokuvan vedostuksen vaiheet,ja miten vedoksen tummuutta ja vaaleutta sekä kontrastia säädetään.?
Näin.:) Tyhmä kun olen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikeastaan, tuon syväterävyysjutun tiedän. mikäli voisitte pikaisesti vastata viimeisiin, niin :)
Tummuus mustavalkotyössä on yksinkertaista. Mitä pitempään valotat paperia, sitä tummempi kuva. Vastaavasti ajan lyhentäminen vaalentaa vedosta. Olettaen että aukko pidetään samana. Yleensä suurennuskoneobjektiivit on parhaimmillaan aukoilla 8-11. Kehitysaika pidetään vakiona, jotta sävyt ehtii kehittyä loppuun asti, paperikehitteen ja paperin ohjeiden mukaan. Yleensä 1½-2 minuttia kehitteessä.
Huomioi käsityö. Kuvan osaa voidaan valottaa enemmän kuin muita tekemällä käsistä tai pahvista maski. Jokin kohta voidaan vaalentaa huiskuttamalla sen edessä valotuksen aikana rautalangan päässä mustaa paperinpalaa, esim. tähdenmuotoiseksi leikattua. Epämääräinen muoto ja liike, jottei varjostuksen rajakohta erottuisi liikaa.
Jyrkkyys eli kontrasti säädellään nykyisillä moniastepapereilla joko kontrastisuotimilla tai monijyrkkyyspään suotimilla tai väripään syuodinyhdistelmillä. Ennenvanhaan ainoa keino oli eri jyrkkyyttä olevat paperit.Kodakki esimerkiksi; 1=loiva, softi, pehmee, 2=normaali 3 Hartti, jyrkkä, kova
Numerointiin on tullut väliasentoja ja lisäkovuuksia. Ilfordin MG (=multigrade, moniaste) suotimissa asteikko on 0-5 puolen pykälän välein. 2 edelleen normaali, 0 loivin ja 5 jyrkin. Tämmönen MG-paperi ilman suotimia tai suodinpäätä käytettynä toimii ihan hyvin, normaalina jyrkkyydeltään.
hus hus pimijöön kokkeileen
Voi kiitos miljoonasti. Oioi.
Tuohon toiseen kysymykseen tarvitsisin vielä vastausta.:) Ja vedostamisen vaiheet kanssa.
No, liike kuvassa pysähtyy tietysti riittävän nopealla suljinajalla. Se taas riippuu kuinka nopeaa liikettä kuvaat. Kilpikonnan vauhdikkaan menon pysäyttämiseen ei tarvita nopeusvalintakiekon yläpäätä, mutta tennispallon huima haipakka iskun jälkeen vaatinee 1/2000 -sek, jos riittää tuokaan.
Liike-efekti ja pysäytys yhdessä onkin jo kinkkisempi jutska. Jos kuvaat esim. ohikiitävää autoa, otat bilikan tähtäimeen hyvissä ajoin ja "seuraat sitä" kotvasen aikaa vartaloa kiertämällä, valitset hitaan suljinajan (esmerks 1/15 sek) ja laukaiset foton kesken omaa seurantaasi. Kun saat mukautettua oman kiertoliikkeesi auton vauhtiin, bilika tulee varsin terävänä mutta pitempi valotusaika tuo fotoon "vauhtiviivat".
Jos salamaa voi käyttää, on homma jo yksinkertaisempi, riippuen vähän siitä mihin kamerasi pystyy. Salama nimittäin pysäyttää liikkeen hienosti, sitä paremmin mitä pienemmällä teholla sitä käytät. Jos stikkaat kamerasi vaikkapa jalustalle ja valitset 2 sekunnin valotusajan, jonka loppupäässä salama leimahtaa valaisten kohteen, on seurauksena kuva jossa kahden sekunnin aikana tapahtunut liike yhdistyy salaman vangitsemaan pysäytettyyn kuvaan.
Nämä löytää etsimällä ja kokeilemalla, eli täysin varmoja ohjeita on aika mahdoton antaa. Toivottavasti tästä nyt oli edes jotain osviittaa.