Onko vanha ok-talo aina riski ostos?

Eihän siinä mitään riskiä ole, kun arvotat talon oikein.

Hieman huonolla ylläpidolla olleen 40-vuotiaan talon arvo = tontin hinta miinus purkukustannukset.

Tällaisia ovat erityisesti talot, joissa on alkuperäiset asukkaat asuneet loppuun asti (poistuneet puupalttoossa tai vähintäänkin vanhainkotiin). Sen tietää, että viimeiset 15 vuotta on jäänyt kaikki kunnossapito laimin, kun ei ole ollut voimia eikä rahaa.

Toisaalta jos taloa on jotenkuten pidetty kunnossa, ei purku ole ainoa vaihtoehto, vaan 50 000 - 70 000 € panostuksella siitä tulee ihan kelvollinen - ei toki uutta vastaava. Näin esim. 60-luvun lopun 120 m² talojen kanssa...

Rintsikat ovat ihan oma taiteen lajinsa. Useampi työkaveri on niihin retkantanut ja aina, poikkeuksetta, edessä on ollut kolmisen vuotta kestävä työleiri, johon on uponnut rahaa 100 000 €. Työleiri, koska korjaukset on pitänyt tehdä pääosin itse, "iltapuhteina" päivätyön ohelle eipä ole tarvinnut lomillakaan omalta tontilta poistua kuin rautakauppaan. Ulkopuolisilla teetettynä lasku olisi ollut huimasti korkeampi.

Tulee ihan kivoja neliöhintoja, kun ottaa rintsikoiden koon huomioon ... eli osa tällaisen korjanneista on jälkikäteen ihmetellytkin, että samalla vaivalla olisi jo rakentanut uuden & isomman....

Sitten on niitä, mitä on vuosien mittaan yirtetty elvyttää vaihtelevin konstein ja tuloksin. Rintsikoiden kanssa on ihan normi suoritus, että remonttiin uppoaa 2-3 vuotta (oman päivätyön ohella "harrastaen") rahaa palaa 100 000 €.

Uudemmissa taloissa korjausvelkaa pitäisi olla vähemmän - toisaalta neliöitä on enemmän, joten hintaa voi näillekin tulla. Ja lakimiehille töitä, kun jengi ostaa 30 vuoden ikäisiä taloja ja luulee niiden olevan priimakunnossa.

Minä en kaikkea kyllä nielisi noista jutuista,osa on totta mutta suuri osa ihan hatusta temmattua.

Mikro vuodelta 72 ,ei per-ke-le ,mikroja ei oltu edes kuultu suomessa hyvä jos 1985 vuoden tienoilla oli kovinkaan monella.

Sitten on totta 70 luvun taloista mutta mutta taas rintamies talot on sitä luokka ettei sama enään päde,nämä on tapaus kohtaisia.

2000 luvun taloista olisin enmmän huolissani erikoisesti 2008 jälkeen tehdyistä ja nimen omaan energia taloista,näissä ne on ja tulee olemaan pahemman puoleiset ongelmat ja kuinka kallista hyvinkin kallista remontoida.

Vielä noihin 100000e remontteihin,ei niillä eräillä ole paljon annettu,se on sellainen summa että äly hoi.

Hyvin tehty talo kestää kauan,vanhat hirsitalot oikein pidettynä ja rintamiestalot 1950 luvulta on verrattain hyviä,aukkaan pitäisi käsittää kun ostaa niin elää talon ehdoilla,ei niin että se nykyaikaistetaan liikaa,tällä tavoin on moni pilannut talon remontoimalla siis liikaa.

Mikroaaltouunit yleistyivät 1980-luvun loppupuolella. Vuonna 1985 vain joka 20. kotitalous omisti mikroaaltouunin. Vuonna 1990 mikro oli jo 3/5-osalla kotitalouksista.

Toki näitä oli aiemminkin mutta ei todellakaan paljoa.

100 000€ remontti:
Tasakatto harjakatoksi 25 000-40 000€ (pari kohdetta nähnyt jossa on jatkettu harjakatolla ja vedet sisään muutaman vuoden sisällä)
Lämmitysmuodon vaihto öljystä maalämpöön 20 000€, toki halvemmallakin pääsee
Patterilämmityksestä vesikiertoiseen lattialämmitykseen sekä käyttövesiputkien uusinta 10 000€ , jos lattiat piikataan ja rakenne uusitaan kokonaan 5000-10000€ lisää.
Salaojat ja sadevedet 5000-15000€
Keittiöremontti 5000€-15000€ (halpa)
60-70 luvun runkotolpat betoniin upotettuna kylpyhuoneessa 5000-10000€
Viemärit ?
Eli 100 000€ meni niin että hulahti.
Itse toteuttanut noista kylpyhuoneen/saunan uudelleen teon, salaojat, katon sekä keittiörempan.
Kaverille tehdään käyttövesi ja patteriverkoston poisto vuotojen takia.

Nyt kyseessä oli ilmeisesti 60 /70 luvun tasakattotalo.

Eikö?

Kyllä ei ole järkeä piikailla,patterit ja putket uusiksiksi seinään tai seinälle.

Maalämpöön siirtyminen ei oikein kannata kun laskee rakennuksen todellisen elinkaaren.

Ei muuta kun patterit siis sähkö ja ilmalämpöpumppu ja uuni ehkä.

Ei kannata tuolaisia remontteja joita luettelit enään tehdä noin mittavasti,se on liian kallista.

Perusteellinen kuntokartoitus ja paperit ja ostat vain ammattitaitoisen kiinteitönvälittäjän kautta.

Samaa voi sanoa myös pari- ja rivitaloista sekä pienistä kerrostaloista.
Itse pääsin niukin naukin eroon vastaavasta kohteesta. Usein myös noissa taloyhtiöissä asuu pääsääntöisesti eläkeikäistä porukkaa jotka eivät missään tapauksessa halua remontteja yhtiöön. Korjaaminen ja huolto on unohdettu 30 vuodeksi.

Jos nyt ostaisin käytettyä, niin vuosikymmen olisi alkaen 90-luku, sitä vanhempaa ei kannata edes huvikseen katsella.

näyttää olevan täällä ihmisiä jotka eivät osaa tehdä mitään muuten kuin rahasäkillä.

Mikähän siinä on kallista jos pitää uusia muutama runkotolppa pesuhuoneeseen !

on meitä moneen lähtöön.

itse rakensin taloni 80-luvun alussa, tein itse kaikki tekniset työt ja pintatyöt, mikään ei ole vuotanut, eikä valskannut eli kysynkin, jos pinnat uusitaan, miten se eroaa uudesta talosta !

Vanhoissa taloissa on aina ollut kaikenlaisa vikoja ja sitä homettakin. Niiden ostamiseen liittyy aina riskinsä, ja yllättäviinkin remontteihin pitää varautua. Se vaan että tästä asiasta on nyttemmin alettu kehittää fyrkkaa, elinkeinoja ja töitä homebyrokraateille, hometestaajille, energiatestaajille, ja lakimihille käräjillä. Lainsäädäntöönkin näitä juttuja on helpp lobata kun politikot haluavat työllistää ja kehittää tällaisesta verotuloja. Se on selvä että ei tällaisella rahastamisella näiden talojen tai asuntojen kunto yhtään parane, päinvastoin. Nämäkin isot rahat joita tällaiseen pelleilyyn käytetään olisi viisaampi laittaa näiden talojen kunnossapitoremontteihin.
Kun tällaista jälkipelijuttua on lainsäädäntöön ajettu niin myös vanhan talon myynnistäkin on tullut riskialtista hommaa, ja siksi nykyään on myyjät alkaneet ottaa vakuutuksiakin tällaisten jälkipelien varalle.

Kuntokartoituksella on kuitenkin iso merkitys sekä ostajan että myyjän kannalta.

Ostajan ei kannata pihistellä omakotitalokaupassa kuntokartoituksen tekemisestä, vaikka ostaja joutuukin tyypillisesti maksamaan puolet kuluista. Kuntokartoittajista kuten muunkin alan asiantijoista löytyy päteviä ja sitten vähemmän päteviä. Kuntokartoittaja itse voi joutua vastuuseen vain harvoin.

Omakotitalon kaupassa ostaja ei voi jälkeenpäin valittaa asiasta, jonka ostaja tiesi tai olisi pitänyt asuntokatselmusessa huomata. Jos kuntokartoittaja ei ole asiaa havainnut ei voi mitenkään kuvitella ostajankaan asiaa havainneen, joten ostajalla on mahdollisuus isommissa virheissä hakea hinnan alennusta tai kaupan purkua.

Kuntotarkastajan ammattitaidon kannalta olennaisinta olisikin selvitellä isojen asioiden kannalta, kuten kosteus- ja homevauriot ja muut rakenteelliset kalliisti korjattavat asiat.

Kun teettää kuntokartoituksen ja tekee sopimuksen ehdolla, että kauppaa ei synny, jos asunnosta ilmenee jotain isompaa ja vaatii ja osaa vaatia kuntokartoittajalta lisäselvityksiä jos siihen on aihetta hoitaa omaa ehkä elämänsä tärkeimmän asian hankintaa niin että voi nukkua yönsä hyvin.

Vaikka hinta ei ole tae laadusta, minä en aikanaan ensimmäsenä elämäni tärkeimmässä kaupassa käyttäisi puskaradion kautta löydettyä halvinta puoskaria.

Omaan nenäänkin kannattaa luottaa eikä se vanhan kirkon haju sitten ole mitään rustiikkia.

Voi tulla äkillinen kosteusvaurio niinkuin Loordilla joka aamu, sängyssä.

Loordilla on uudehko velaton talo ja johtava lääkärin virka, kateellisen kassueinarin on vaikea tätä käsittää.
Loordi osti ajoissa ja maksoi velat ajoissa, miten kassulla, onko luotto mennyt Pirkkaolueen?
Loordi pitää makkarasta ja Xo-konjakista, sekä hyvästä oluesta, myöskin sisäfileepaisti maistuu.
Loordi kävi tänä aamuna talonsa pihalla heittämässä vettään, näin säästyy vesimaksuissa, isompi hätä hoituui tänä aamuna työpaikan toiletissa.
Kummallisen uteliaita kassukeijot ovat, kun Loordin vedenheittoa taas tarkkailtiin taas kiikareilla tontin rajalta, vuokrakuoriaset ne jaksvat kadehtia, kun tuhnutellaan kasarmilla ja maataan metaanin kyllästämällä soffalla, eihän nämä kassuelvikset saa ahteriaan irti metaanisohvasta, ainostaan silloin, kun tullaan kiikaroimaan parempien Ok-asukkaiden elämää, tai kun läskipatruuna tulee vuokranperintään.
Tyffet on tyffejä, me varakkaat Ok-Johtajat tämän maan pystyssä pidämme.

"Kummallisen uteliaita kassukeijot ovat, kun Loordin vedenheittoa taas tarkkailtiin taas kiikareilla tontin rajalta, vuokrakuoriaset ne jaksvat kadehtia"

Siis sun vanha rintsikka on pystyssä vuokrakassujen välissä?

oman talon ostimme 14v.sitten tiesimme ostaessamme jo että korjattavaa tulee olemaan jos haluaa talon pysyvän kunnossa itse olemme ikkunat,vesijohdot( putki rikki), takan,uusineet ulkona teraassi,sokkeli,ynm.maalauksia mutta en kotiamme silti myisi on hyvä pitää taloa kunnossa ja aina remontia tulee mutta itseleenpä sen tekee eli koskaan ei tiedä mitä eteen tulee kun vanhempaa taloa ostat ja vaikka kuntotarkastus on tehty ja välittäjältä ostettu

Vanha on aina vanha,mutta ei nykytalot vedä vertaa entisaikojen rakentajille!Ostettu vanha talo,noin 25vuotta sitten.Peruskorjailtu pikkuhiljaa,ei vesivuotoja ei putkien jäätymisiä eikä muutakaan vahinkoa,mutta naapurin uudessa talossa pitkin talvea putkien salatusta käynnissä,ym...korjausta käynnissä!Mistäköhän johtuu?Meidän talo rakennettu v.45 ja naapurin v.2013!

Kuntotarkastajalla ja ostajalla ei nykyisen lainsäädännön mukaan ole käytännössä vastuuta. Ostajan vastuu on teoreettinen, kuntotarkastajalla ei edes sitä.
Lakia sorvataan ääripäästä toiseen. Pari vuosikymmentä sitten kaikki vastuu kiinteistökaupasta oli ostajalla, nyt myyjällä.
Suomessa ei osata laatia lakeja, jotka olisivat oikeudenmukaisia molemmille osapuolille.

Olen käynyt kaksi kertaa katsomassa vuokralla omaksi taloa.Niissä on pienehkö käsiraha,kuin vuokra takuu.Mutta toisessa oli teollisuus alue naapurina ja toinen liian korvessa,mutta muuten tämä voisi toimia jos talo ei mene kaupaksi ja vuokralla ostaja saa purettua kaupan kuin vuokra sopimuksen.Saa käsirahan takaisin ja pääsee koe asumaan tietyn ajan ennen päätöksen tekoa joten riski jää asumiskokemukseen ja talon voi tutkia rauhassa sekä myyjä ei seisota tuottamatonta taloa myynnissä.

Ei kait se mikään sinällään riski ole jos terveenä saa olla. Kyseessä vain pelkkää remppaamista kun laitat sitä loputtomasti kuntoon! ...

Jos oma ainoa elämä tuntuu siltä, että voikun saisi kaiket vapaat tehdä remppaa niin kyllä se hyvä kohde on!

Kuka mitenkin haluaa, mutta kannattaa muistaa että tehtyä työtä ei saa mukaan kun lähtö tulee vaan joku toinen sen ryyppää aikanaan!

No minä asun 1950 valmistuneessa omakotitalossa. Olemme asuneet tässä jo 36 vuotta. Eipä tähän kovin kalliita remontteja ole tehty. No maalämpö ja ulkovuorilautojen uusinta, kun en viitsinyt vanhoja maalata.
Vesi tulee ja menee, ei kai se elämä uudessakaan talossa sen kummenpaa olisi.
Homehtumaan talon saa, jos pestään lattioita runsaalla vedellä josta osa valuu eristeisiin. Jos rakennat uuden talon joudut maksamaan jo rakennusluvista ja vastaavista mestareista helposti 50t€. Ei se vanha talo kädelliselle niin kova haaste ole, ehkä kädettömälle nössölle.

kyllähän se kun vanhan talon ostat, ja se hyvässä peruskunnossa, etkä paljoa maksa, ei tarvi kun asua vaan seuraavat 50 vuotta, välillä itse tehden pientä remonttia, maataloissakin asuttiin ennen 50 vuotta , eikä tehty mitään.
ei se kaikki uutta tarvi olla ja nykyaikaista, riittää kun vesi ja viemäri tullee sisälle, on keittiö ok ja sisävessa, sekä sauna ja pesuhuone, ja pintaremonttia voi tehdä,
asunto siis peruskunnossa ja kaikki toimii/ korjattu ei siinä tarvi kuin asua seuraavat 50 vuotta.
jos myymään rupeat , et siitä varmaan paljoa saa, mutta ostaessa se hinta tehdään, et maksa siitä mitään.

Elämä on..

Voidaanpa jopa kysyä, onko käytetyn auton ostaminen aina riski?
Mielikuvissasi sekoittuvat yleisyys sen saamaan otsikointiin, mutta ok tehdäänpä nopea selvitys.

Asuntokauppoja tehtiin viime vuonna n. 80.000 ja vuonna 2009 tehtiin 27.500 kiinteistönkauppaa.

Ministeriön julkaisussa: Asuntokaupan turvan parantaminen epäillään asuntokauppoihin liittyvien riitaisuuksien lisääntyneen. Siinä arvellaan, että kaikenlaisia erimielisyys- ja riita-asioita olisi vuosittain satoja tai jopa tuhansia tapauksia. Erimielisyys- ja riita-asioihin mahtuu muutkin kuin pelkät home- ja kosteusvaurioriidat. Suuri osa riidoista sovitaan ilman käräjäjiä!

Jos vertailukohtana on kaikkien asuntokauppojen määrä, riitoja voisi olla 0,5-3,125 prosentissa tapauksia eli ehkä enimmillään jopa yksi kolmestakymmenestä.

Jos vertailukohtana on pelkästään kiinteistön kaupat, riitoja voisi olla 1,8-9,1 prosentissa asuntokauppoja, eli ehkä enimmillään jopa joka kymmennessä.

Jos olisi niin, että sadasta kaupasta kymmenessä olisi jotain riitaa ja sanomista, onko se sellainen riski jota voi/et halua ottaa?

Elämä on..

Ei kai se ole riski, jos tietää, mitä ostaa. Siinähän se homman ydin piilee, että miten sen selvität, kun ei voi sentin välein rakenteita avata. Kyllä se kuntotarkastus jotain kertoo tietysti, itse pitää vähän vielä miettiä senkin jälkeen niitä riskejä.

Eilen katselin ulkoapäin 80-luvun taloa ja menin hometalkoiden sivuille, no just ne kohdat siinä maallikkoakin epäilytti, mitä ko. sivustolla tuon aikakauden talojen riskeistä kerrottiin.

Koulutuksen paikka meille suomalaisille nämä talot ja asuminen.

Miksi muuten noita matalia kivijalkoja tänne on rakennettu? Tutkailemani talo oli mielestäni kehnohko ja kevytrakenteinen kesämökki. Vantaalla sijaitsevana siitä tietysti pyydettiin järkyttäviä summia. Jos olisi pakko tarjota, ostaisin sen ehkä 50 000 eurolla. Valesokkelikin oli...no huh huh...minkä näköinen tekele.

Vanha talo voi olla aivan kelpo, hyvin tehty ennen taloja.

Vanhan pientalon myyminen on pahimman luokan riskaabelia puuhaa. Vielä vuosien jälkeen kaupanteosta voi joutua käräjille ja maksamaan hirmukorvauksia talon ostaneelle. Nykyään vanha pientalo pitää aina myydä purkukuntoisen statuksella, jolloin välttyy jälkipeleitä ja käräjiltä.

Aikoinaan tuli lvi-hommia tehtyä ihan leipätyökseen. Lopetin 2008, siihen aikaan tehtiin putkiremppoja vesivahingon jäljiltä 70-luvun alkupuolella rakennettuihin taloihin, ok/rivari/kerrostalo. Yrityksemme oli siis keskittynyt pääasiassa vesivahinkojen jälkeisiin remppoihin, hyvin harvoin tehtiin remppaa talossa, jossa ei ollut jo vesiputki pamahtanut. On jo suoranainen ihme, jos tänä päivänä löytyy vielä 70-luvulla asennettuja käyttövesiputkia, jotka ei ole vielä vuotaneet. Jos sellaisen talon ostaisin, kauppakirjassa olisi ehto, että myyjä sulkee tonttijohdon ja laskee käyttövesiputkiston paineettomaksi ennen kaupan tekoa. En takuulla ottaisi sitä riskiä että vesiputki hajoaisi sillä välin kun olen papereita kirjoittamassa. Sitten heti uudet vesijohdot taloon ja vasta sen jälkeen tonttijohto taas auki.

Yks mies osti aikanaan talon, muutti sinne ja kuoli.
Oli talon syy...
Talossa oli paljon vikoja. Vesikattoa ei oltu ikinä korjattu, ikkunat oli alkuperäiset, vesi- ja viemärilaitteet oli kaikki alkuperäiskunnossa. Pintaremppaa oli joskus tehty, siinä kaikki.
Lämmitysjärjestelmälle ei oltu koskaan tehty remonttia. Piha oli suunnilleen alkuperäisen näköinen ja rehotti omenapuita ja marjapensaita pullollaan. Ukko perheineen oli tehnyt niistä vuosikymmeniä mehuja ja hilloja.
Ei oo ihme että äijä kuoli kun sellaisessa talossa on asunut vuosikymmeniä.
Vaimo kuoli paljon aikaisemmin kun oli hänkin asunut talossa.
Ukko oli kuollessaan vähän yli sata mut lähti liian aikaisin. Oli just alkanut suunnittelemaan isoja remontteja kun kuuli että talossa on vaarallista asua. Naapurit tiesi kertoa papalle että vielä se talo joku päivä sinulta hengen vie.
Naapurit oli selvästi oikeassa. Oli vaarallinen talo asua.

Sorkkarauta saattaa jäädä seinää vasten.
https://yle.fi/uutiset/3-12085858