Me olemme tottuneet siihen, että luonnossa vallitsevat tietyt luonnonlait jotka ovat vakioita. Nyt kuitenkin on niin, että amerikkalaiset ovat päättäneet kaataa senkin minkä Jumala (muslimeille Allah) on luonnolle luonnolliseksi säätänyt, tai mikä nyt ylipäätään on luonnolle luonnollista.
Tiedämme Albert Einsteinin todistuksen E=mc^2, eli energia on massa valonnopeuden neliössä. Tämä merkitsee sitä, että mikään massa ei voi ylittää valonnopeuden arvoa c joka on avaruuden ehdoton nopeusrajoitus. Kaikki tutkimukset ovat tukeneet Einsteinen todistusta, mikään signaali ei voi avaruudessa ylittää c:n arvoa.
No, nyt on kuitenkin niin, että ensinnäkin on havaittu, että avaruudessa on tapahtunut valon nopeuden ylityksiä (hyi!, hiukkanen rikkoo nopeusrajoituksia!) mm. nopeasti purkautuvissa gammasädesuihkuissa, jotka ovat peräisin kvasaarien ja mustien aukkojen ytimistä, toiseksi on havaittu, että kappale voi rikkoa C:n arvon esimerkiksi siten, että kappale ajetaan madonreijän tai pienen mustan aukon läpi, jolloin on olemassa ajallinen ja fyysinen yhteys kahden erillisen avaruuden alueen välillä, matka tapahtuu valoa nopeammin koska kappale siirtyy yksinkertaisesti pisteestä pisteeseen aika-avaruuden ulkopuolella. (tapahtumahorisontin jälkeen kappale on tunnelissa aika-avaruuden ulkopuolella).
Toinen vaihtoehto on luoda keinotekoinen reikä aika-avaruuden rakenteeseen. Tämä tapahtuu siirtämällä kappale voimakkaan energiakentän sisään jolloin se voi rikkoa valonnopeuden helposti - fysiikan lait yksinkertaisesti kierretään kohteliaasti.
Kolmas vaihtoehto on rutata kappale kiihtyvyyden äärirajan yli raa'alla voimalla. Valonnopeuteen ei voi kiihdyttää koska mikään kappale ei voi saavuttaa c:n arvoa. Ongelma on kuitenkin kierrettävissä: kappaleen ei tarvitse saavuttaa c:n arvoa vaan C:n arvosta kiihdytetään yli. Yksinkertaisesti valonnopeuden valli lakkaa vaikuttamasta c:n arvon jälkeen. Fysiikan lait eivät estä kappaleen kiihtymistä c:n arvon jälkeen rajoittamattomasti tai eksponentiaalisesti.
c ei ole ongelma, ongelma on kiihdytys juuri c:n arvoon, se ei ole tarpeen koska ylitse kiihdytettäessä ei ole tarpeen saada kappaletta lentämään c:n nopeudella. c:n jälkeen siis ei ole tunnettuja rajoitteita kiihtyvyydelle. Aika lakkaa etenemästä kiihdytyksen aikana jos kappale lentää aika-avaruudessa, sekään ei ole pakollista koska alus voidaan pullauttaa omaan mustaan aukkoonsa avaruuden ulkopuolelle. (fyysisesti tällainen kappale ei katoa mihinkään, se vain lakkaa olemasta olemassa aikatilassa.)
Nasa ja muutamat yksityiset tutkijat tekevät tutkimustyötä valoa nopeamman ajon kanssa. Tällä hetkellä koko mahdollisuus valoa nopeampaan lentämiseen on hypoteesin asteella, käytännön tiedettä siitä tulee vasta kun saadaan selkeä näyttö Hawkingin musta-aukko teorian paikkansapitävyydestä. Sitten voidaan alkaa toteuttamaan moottoriratkaisuja joilla kappale työnnetään kiihdytykseen yli c:n arvon tai painetaan läpi madonreijästä toiseen paikkaan.
Joka tapauksessa Jumala sai nenilleen jo tässäkin asiassa: ihminen on päättänyt vähät välittää luonnon omista nopeusrajoituksista.
Tiedämme Albert Einsteinin todistuksen E=mc^2, eli energia on massa valonnopeuden neliössä. Tämä merkitsee sitä, että mikään massa ei voi ylittää valonnopeuden arvoa c joka on avaruuden ehdoton nopeusrajoitus. Kaikki tutkimukset ovat tukeneet Einsteinen todistusta, mikään signaali ei voi avaruudessa ylittää c:n arvoa.
No, nyt on kuitenkin niin, että ensinnäkin on havaittu, että avaruudessa on tapahtunut valon nopeuden ylityksiä (hyi!, hiukkanen rikkoo nopeusrajoituksia!) mm. nopeasti purkautuvissa gammasädesuihkuissa, jotka ovat peräisin kvasaarien ja mustien aukkojen ytimistä, toiseksi on havaittu, että kappale voi rikkoa C:n arvon esimerkiksi siten, että kappale ajetaan madonreijän tai pienen mustan aukon läpi, jolloin on olemassa ajallinen ja fyysinen yhteys kahden erillisen avaruuden alueen välillä, matka tapahtuu valoa nopeammin koska kappale siirtyy yksinkertaisesti pisteestä pisteeseen aika-avaruuden ulkopuolella. (tapahtumahorisontin jälkeen kappale on tunnelissa aika-avaruuden ulkopuolella).
Toinen vaihtoehto on luoda keinotekoinen reikä aika-avaruuden rakenteeseen. Tämä tapahtuu siirtämällä kappale voimakkaan energiakentän sisään jolloin se voi rikkoa valonnopeuden helposti - fysiikan lait yksinkertaisesti kierretään kohteliaasti.
Kolmas vaihtoehto on rutata kappale kiihtyvyyden äärirajan yli raa'alla voimalla. Valonnopeuteen ei voi kiihdyttää koska mikään kappale ei voi saavuttaa c:n arvoa. Ongelma on kuitenkin kierrettävissä: kappaleen ei tarvitse saavuttaa c:n arvoa vaan C:n arvosta kiihdytetään yli. Yksinkertaisesti valonnopeuden valli lakkaa vaikuttamasta c:n arvon jälkeen. Fysiikan lait eivät estä kappaleen kiihtymistä c:n arvon jälkeen rajoittamattomasti tai eksponentiaalisesti.
c ei ole ongelma, ongelma on kiihdytys juuri c:n arvoon, se ei ole tarpeen koska ylitse kiihdytettäessä ei ole tarpeen saada kappaletta lentämään c:n nopeudella. c:n jälkeen siis ei ole tunnettuja rajoitteita kiihtyvyydelle. Aika lakkaa etenemästä kiihdytyksen aikana jos kappale lentää aika-avaruudessa, sekään ei ole pakollista koska alus voidaan pullauttaa omaan mustaan aukkoonsa avaruuden ulkopuolelle. (fyysisesti tällainen kappale ei katoa mihinkään, se vain lakkaa olemasta olemassa aikatilassa.)
Nasa ja muutamat yksityiset tutkijat tekevät tutkimustyötä valoa nopeamman ajon kanssa. Tällä hetkellä koko mahdollisuus valoa nopeampaan lentämiseen on hypoteesin asteella, käytännön tiedettä siitä tulee vasta kun saadaan selkeä näyttö Hawkingin musta-aukko teorian paikkansapitävyydestä. Sitten voidaan alkaa toteuttamaan moottoriratkaisuja joilla kappale työnnetään kiihdytykseen yli c:n arvon tai painetaan läpi madonreijästä toiseen paikkaan.
Joka tapauksessa Jumala sai nenilleen jo tässäkin asiassa: ihminen on päättänyt vähät välittää luonnon omista nopeusrajoituksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
>>Joka tapauksessa Jumala sai nenilleen jo tässäkin asiassa: ihminen on päättänyt vähät välittää luonnon omista nopeusrajoituksista.
Jumala ei ole luonnonlakeja laatinut. Ne ovat ihmisten keksimiä selitysmalleja olemassaolevalle todellisuudelle.
olen kerrankin suurin piirtein samaa mieltä Eskon kanssa. Luonnon ns. nopeusrajoitukset ovat eräästä selitysmallista johdettuja rajoituksia.