Kaksi eniten elämää rajoittavaa ja yksinäisyyttä aiheuttavaa tekijää tulevat tässä:
1. Ryyppäämättömyys
2. Somettomuus
Purku:
1. Jos ei halua nauttia etanolipitoisia juomia, kukaan ei halua sinua "illanistujaisiin". Ja koska nykyelämä tuntuu pyörivän juuri näitä illanistujaisia odotellessa ennen niihin pääsyä, niihin päästyä ryypätessä ja samalla seuraavia suunniteltaessa ja niiden päätyttyä myrkytystilasta toipuessa, on vaikea löytää seuraa, jos itse ei ole kiinnostunut kuvatunlaisesta kierteestä.
2. Jos et kuulu facebookiin, kukaan ei tunne sinua, eikä voi/halua tutustua sinuun. Facebookittomuus vaikuttaa suurelta osin myös ykköskohtaan, koska illanistujaisia suunnitellaan juuri siellä, eli sinun ulottumattomissa.
Lisättäköön, että ykköskohta aiheuttaa yhteiskunnallista ja perin arkipäiväistä nurinaa ainaisesta rahapulasta. Mihinkähän ne rahat häviävät, eihän viina paljoa maksa, eihän? Keskiverto ryyppyreissu tuskin maksaa alle 50€ takseineen ja tämä kuvio toistuu yleensä joka viikonloppu, vähintään joka toinen. Eihän se ole kuitenkaan kuin 1 300 - 2 600€ vuodessa. Eihän tuolla rahalla käy etelän lämmösäkään kuin pari kertaa vuodessa. Mutta mitä sitä muuten elämään, kunhan saa viiiiiiinaaaaaaaaaaa!
Tähän on tultu, ja kyllä, minä tunnen olevani yksinäinen juuri tämän takia.
1. Ryyppäämättömyys
2. Somettomuus
Purku:
1. Jos ei halua nauttia etanolipitoisia juomia, kukaan ei halua sinua "illanistujaisiin". Ja koska nykyelämä tuntuu pyörivän juuri näitä illanistujaisia odotellessa ennen niihin pääsyä, niihin päästyä ryypätessä ja samalla seuraavia suunniteltaessa ja niiden päätyttyä myrkytystilasta toipuessa, on vaikea löytää seuraa, jos itse ei ole kiinnostunut kuvatunlaisesta kierteestä.
2. Jos et kuulu facebookiin, kukaan ei tunne sinua, eikä voi/halua tutustua sinuun. Facebookittomuus vaikuttaa suurelta osin myös ykköskohtaan, koska illanistujaisia suunnitellaan juuri siellä, eli sinun ulottumattomissa.
Lisättäköön, että ykköskohta aiheuttaa yhteiskunnallista ja perin arkipäiväistä nurinaa ainaisesta rahapulasta. Mihinkähän ne rahat häviävät, eihän viina paljoa maksa, eihän? Keskiverto ryyppyreissu tuskin maksaa alle 50€ takseineen ja tämä kuvio toistuu yleensä joka viikonloppu, vähintään joka toinen. Eihän se ole kuitenkaan kuin 1 300 - 2 600€ vuodessa. Eihän tuolla rahalla käy etelän lämmösäkään kuin pari kertaa vuodessa. Mutta mitä sitä muuten elämään, kunhan saa viiiiiiinaaaaaaaaaaa!
Tähän on tultu, ja kyllä, minä tunnen olevani yksinäinen juuri tämän takia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lisäiskö tohon vielä työttömyyden kun muut töissä ja pitempi jakso voi vielä aiheuttaa mielenterveysongelmia jotka pahentavat tilannetta.
Itellä juuri tuo alkoholi kun rupes aiheuttamaan terveysongelmia niin piti kokonaan lopettaa niin tuli yksinäisyyttä. Eikä sitä perisuomalaista örvellystä kestä siellä yökerhossa/baarissa katsoa mehulasi kädessä.
PS. Jotkut rupeavat ihan ihmettelemään kun ei juo alkoholia. Epäilevät yrittääkö jotain hyväksikäyttöä tai varastaa jotain, vai onko uskonnollinen hihhuli.
Joo, niin totta. Siis tuo humalahakuisen juomisen puuttuminen ja yksinäisyys. Ei haluta mukaan juhlimaan, kun ei juo eikä humallu kuten muut. Outo.
En silti ala juomaan, heh. Ethän sinäkään :)
Sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia ei yhtään vähennä se, että vältän ahdistuneisuuden takia kofeiinia (aina pitäisi juoda kahvia tai teetä) ja olen kasvissyöjä.
Yliherkkänä ihmisenä en pysty syömään enää lihaa, kun tiedän tuotantoeläinten oloista. Liha alkoi juuttua kurkkuun, kun mielessä vilkkui kituvat eläimet, ja lopulta oli pakko siirtyä lihattomaan ruokavalioon. En tiedä aiheuttaa mikään elämäntapa niin paljon sosiaalista skismaa kuin kasvisruokavalio. Juomaton ihminenkin on vain tylsä, mutta kasvissyöjän kimppuun hyökätään aktiivisesti. Etenkin monet miehet suhtautuvat todella vihamielisesti. Koetan aina piilotella asiaa, jotta mahdollisimman harva tietäisi siitä. Yhtä avoimen vihamielistä suhtautumista saisi varmaan, jos kertoisi hakkaavansa huvikseen lapsia.