Svendborg Maersk niminen laiva pudotti Biskajalla 520 konttia mereen kerralla. Taasen on Karibialta palaajilla oltava sään lisäksi muutakin tuuria. Vuosittain putoaa yli 10000 konttia maailman merillä. Konteista ja mm Itämeren öljykuljetusriskeistä:
http://www.kimointernational.org/maritimesafetyandpollution.aspx
Kontteja ym mereen
seppomartti
37
3553
Vastaukset
- vois olla
Eikö niissä voisi olla uppoamisautomatiikka?
- pohjaan
Ei tarvisi olla kuin muutama reikä ala ja yläpäässä
- mutku sisältö
Eihän kontit niin vesitiiviitä ole, että sellaisenaan pitkään kelluisivat. Muutenhan niitä kelluisi meressä jo satojatuhansia. Mutta mitä auttaisi pari ylimääräistä reikääkään, jos kontti on pakattu täyteen vaikkapa elektroniikkaa styrox-pehmusteissa. Itse asiassa tietenkin melkein mikä muu pakkausmateriaali kuin pahvi kelluttaa konttia. Ja pahvinkin vettyminen voi viedä viikon tai pari.
- seppomartti
mutku sisältö kirjoitti:
Eihän kontit niin vesitiiviitä ole, että sellaisenaan pitkään kelluisivat. Muutenhan niitä kelluisi meressä jo satojatuhansia. Mutta mitä auttaisi pari ylimääräistä reikääkään, jos kontti on pakattu täyteen vaikkapa elektroniikkaa styrox-pehmusteissa. Itse asiassa tietenkin melkein mikä muu pakkausmateriaali kuin pahvi kelluttaa konttia. Ja pahvinkin vettyminen voi viedä viikon tai pari.
Saksalaisessa väitöskirjatutkimuksessa kontin kellumisajaksi saatiin keskimäärin 3 kk. Muistaakseni Bremenin yliopisto, Merillä on vettä aika paljon joten riski hajaantuu mutta 500 kontin rypäs ajelehtimassa samalla vilkkaalla vesialueella on aika ikävä tieto paluumatkalaisille.
- riskinsä siinäkin!
seppomartti kirjoitti:
Saksalaisessa väitöskirjatutkimuksessa kontin kellumisajaksi saatiin keskimäärin 3 kk. Muistaakseni Bremenin yliopisto, Merillä on vettä aika paljon joten riski hajaantuu mutta 500 kontin rypäs ajelehtimassa samalla vilkkaalla vesialueella on aika ikävä tieto paluumatkalaisille.
Yllättävän kauan ne näköjään saattavat kellua. Merivirrat taitavat kuljetella noita Biskajan kontteja ja Karibian paluumatkailaisten reitti lienee kontteja pohjoisempana.
Vakuutusyhtiön mukaan heillä vakuutettujen parinkymmenen konttilinjan laivoista putoaa mereen alle konttia 2000 vuodessa. Konttiliikenne on kyllä valtava, 160 milj. konttia vuodessa valtameren yli.
Kontti kelluu tavallisesti niin, että vain n. 45 cm on vedenpinnan yläpuolella. Uppoamisnopeus voi olla jopa kuukausia! Uppoaminen riippuu kontin sisällöstä. Styroxiin pakatut tuotteet kelluttavat. Jäähdytyskontti, jossa on lämpöeristys, kelluu pisimpään.
http://www.oceannavigator.com/March-April-2013/A-legendary-offshore-danger/
- vaara lähempänäkin
Nuo Biskajan kontit ehtivät kyllä upota ennenkuin Karibialta palaajat saapuvat edes Hortaan asti.
Muistutuksesi mereen putoilevista konteista on kyllä aiheellinen ja koskee myös "lähivesiä".
Kerron oman esimerkkitapauksen. Olin purjehtimassa Englannista kotiin. Saavuin yöllä sateessa ja navakassa tuulessa Friisien saarten edustalle, Hollannin rannikkoliikennevyöhykkeelle. Tuntui helpottavalta, kun Englannin kanaalin vilkkaat laivaliikkenneväylät olivat turvallisesti takana. Rannikkoliikenneväylä on purjehtijalle rauhallisempi. Den Helderin sivuuttamisen jälkeen VHF:ssä tuli securite-viesti, jossa oli kaksi varoitusta. Ensimmäinen oli tuulivaroitus "imminent gale" ja sen perään luettiin varoitus konttilaivan lastin sortumisesta. Varoitettiin Hollannin rannikkoliikennevyöhykkeellä ajelehtivista konteista, jotka ovat vaaraksi merenkululle. Kehotettiin pitämään "sharp lookout". Konteista annetut koordinaatit olivat jokseenkin samat kuin sen hetkinen sijaintini. Yöllä pilkkopimeässä, sateessa ja vaahtopäisellä merellä niitä olisi ollut mahdoton nähdä. Ensimmäinen havainto olisi ollut rysäys. Sitä ei onneksi tullut...- ei ne uppotukeilla
Ei kai ne paluumuuttajat sentään yli kolmea kuukautta matkalla vanhene? Mutta tosiaan aiheellinen muistutus, kelluviin kontteihin törmäämisiä tapahtuu.
- Seppomartti
Yllä on todennäköisiä virheitä konttivaaran häviämisestä Karibian paluuliikenteen tieltä. Biskajan alueelta (paikkaa tarkemmin tietämättä) on Välimerelle matkaavien reitille n 500 mailia ja Hortaan n.1000. Ajelehtimissuunta osuu tähän haarukkaan eikä paluureitti ole pohjoisempi. Konttien ajelehtimisnopeus on luokkaa 180 mailia/kk eli saattaa hyvin sattua kohdalle. Jos kontit keskimäärin kelluisivat 3 kk niin joissain paluureitillä kelluisi 200-300 kontin rypäs. Toisen tiedon mukaan iso valtamerikontti kelluisi yli 6 kk. Silloin konttikertymä olisi vielä suurempi.
- ks. virtakarttaa!
Perustin mielipiteeni virtakarttoihin. Yleiskuva Pohjois-Atlantin merivirroista on esim. tässä:
http://www.bigmarinefish.com/currents.html
Virtakarttojen mukaan arvelen konttien ajautuvan Azoreiden eteläpuolitse ja siten eivät jäisi ainakaan Azorien kautta kohti Englannin kanaalia purjehtivien reitille. En tosin tiedä konttien nykyistä sijaintia. Ilmoitettiinko niiden putoamispaikan koordinaatit?
Kelluessaan kontit ovat useimmiten vain vähän merenpinnan yläopuolella ja siksi ne kulkeutuvat merivirtojen mukana eikä tuulien.
- Seppomartti
Paras lähdeteos virtauksista ja vallitsevista tuulista on jimmy ja Ivan Cornellin Atlas of the Oceans, mikä on ollut runsaan vuoden ajan myynnissä. Tiedot ovat koottu 20 v ajalta sääsatelliiteista kompuutteriohjelmaan. Vanhat pilottikirjojen tiedot perustuvat 1800- luvun alkupuolen lokikirjoihin eivätkä enää ole ajan tasalla. Syitä on monia. Yo atlaksesta voi katsoa merivirrat jokaisen kuukauden kohdalla kaikkialla maailmassa.
- mikä oli arvioisi?
Valitsin viestiini virtakartan, joka olisi lukijoille mahdollisimman havainnollinen! Se ei tainnut olla 1800-luvulta.
Oletko Cornellien kirjan virtakarttojen perusteella arvioinut konttien liikesuuntaa ja nopeutta? - seppomartti
mikä oli arvioisi? kirjoitti:
Valitsin viestiini virtakartan, joka olisi lukijoille mahdollisimman havainnollinen! Se ei tainnut olla 1800-luvulta.
Oletko Cornellien kirjan virtakarttojen perusteella arvioinut konttien liikesuuntaa ja nopeutta?Sitä Cornelin atlasta katselin. Pilottikirjojen tiedot vallitsevista tuulista ja merivirroista ovat tosiaan parisataa vuotta vanhoja lokikirjatietoja riippumatta julkaisuvuodesta mikäli se on aikaisempi kuin 2012. Satelliittitietoihin viimeisiltä 20 v. ajalta verrattuna on huomattavia eroja.
- Katin kontit
Tuntuu uskomattomalta tämä konttien kato. Miksi niitä lastataan niin korkeita pinoja päällekkäin, eikä edes pinota kuten tiiliä ristiin rastiin vaan tuollaisiksi huojuviksi kasoiksi. Jos niitä pitää olla noin korkea pino, miksei laivan reuna ole vastaavasti korkeampi? Miksei kaikki kontit ole kirkkaan värisiä jotta ne näkyisi meressä ja veneilijä voisi ehkä väistää tai joku osata poimia kyytiin?
Pudotteleeko joku kontteja tahallaan hävittääkseen ongelmajätettä tai jotenkin varastaakseen kontteja? Usa on kuulemma hävittänyt paljon maissiakin mereen jos sato on ollut "liian" suuri. Syöjiähän kyllä olisi ja voi sitä varmaan käyttää lannoitteeksi ja vaikka mihin etanolin tekoon ehkä mutta joku kumma bisneslaskelma tässäkin on kai ylimpänä auktoriteettina.
Mitähän maksaa yhden kontin sisältö, vaikkapa läppäreitä ja aifouneja täynnä? Paljonko on työtä tehty turhaan?
Miten veneilijän pitää toimia jos löytää ajelehtivan kontin, upottaakko se siihen vai ilmoittaa johonkin?- Bossu
Merenkulku on kovaa bisnestä. Satamassa ollaan vain muutama tunti, miehistöä vähän, ja sekin väsynyttä ja piittaamatonta. Kaikki tehdään minimin mukaan. Vakuutusyhtiö korvaa vahingot.
- 85% oli tyhjiä!
http://www.youtube.com/watch?v=zStJUBhUQd8
Näinkin voi käydä, vaikka kontit on kiinnitetty huolellisesti.
http://www.youtube.com/watch?v=eNazDsYlUt4
Maerskin mereen pudonneista konteista 85% oli tyhjiä. Uutisesta ymmärsin, että konttilaiva oli matkalla Pohjois-Ranskasta Malagalle, kun konttilasti irtosi.
http://www.youtube.com/watch?v=a_cjKfMepP4
On arvioitu, että eri puolilla mailman meriä kelluu jatkuvasti 500-2500 konttia!
Konttien keskimääräinen paino on 22 tn.
Arvion mukaan mereen pudonnut kontti ottaa sisäänsä n. 11kg vettä tunnissa, jolloin tyhjän 20ft kontin uppoamiseen menisi 57 vrk ja 40ft kontin uppoamiseen 183 vrk.
http://www.sail-world.com/Europe/index.cfm?SEID=0&Nid=35658&SRCID=0&ntid=0&tickeruid=0&tickerCID=0 - Mace66
Tilastotappio, näin bisnes toimii. Kun lastaat kontteja 20% ylimääräistä, tienaat esim. 100 miljoonaa lisää vuodessa. Muutama pudonnut kontti ei merkitse mitään hyötyihin nähden. Sitäpaitsi ei konteissa mitää iphoneja ole, kalliit tavarat lähetetään lentorahtina, ei pääomia ja äkkiä vanhenevaa elektroniikkaa kannata makuuttaa viikkoja tai kuukausia merellä. Nykyaikaiset suuret rahtilaivat ajavat hitaammin kuin purjerahtialukset 150 vuotta sitten.
- seppomartti
Mace66 kirjoitti:
Tilastotappio, näin bisnes toimii. Kun lastaat kontteja 20% ylimääräistä, tienaat esim. 100 miljoonaa lisää vuodessa. Muutama pudonnut kontti ei merkitse mitään hyötyihin nähden. Sitäpaitsi ei konteissa mitää iphoneja ole, kalliit tavarat lähetetään lentorahtina, ei pääomia ja äkkiä vanhenevaa elektroniikkaa kannata makuuttaa viikkoja tai kuukausia merellä. Nykyaikaiset suuret rahtilaivat ajavat hitaammin kuin purjerahtialukset 150 vuotta sitten.
Nyt tuli laivojen matkanopeuksissa iso virhe. Raakatakila-aluksen vmg on ollut vaatimaton paitsi lenssillä ja tavaraa kuljetetaan muihinkin suuntiin kuin "trade winds" mukaan
- St George & Hamilton
Bossu kirjoitti:
Merenkulku on kovaa bisnestä. Satamassa ollaan vain muutama tunti, miehistöä vähän, ja sekin väsynyttä ja piittaamatonta. Kaikki tehdään minimin mukaan. Vakuutusyhtiö korvaa vahingot.
Mihin perustat väitteesi merimiesten piittaamattomuudesta?
- Herzogin Cecilie
seppomartti kirjoitti:
Nyt tuli laivojen matkanopeuksissa iso virhe. Raakatakila-aluksen vmg on ollut vaatimaton paitsi lenssillä ja tavaraa kuljetetaan muihinkin suuntiin kuin "trade winds" mukaan
Veteli vehnäreitin 86, 93 ja aina alle 100 vrk. Parman ennätys 83 vrk.
Kukas katsois etäisyyden Port Victoria - Falmouth niin saatais keskinopeus kun ei sitä noissa tuloksissa ole ja mites suhteessa nykypeleihin. Muistelisin, että vuorokausivauhti saattoi olla jotain 500 mailia ainakin parhaimmillaan...
Tuskin nuo miljoonatonnaritkaan yli pariakymppiä ajaa?! - Herzogin Cecilie
seppomartti kirjoitti:
Nyt tuli laivojen matkanopeuksissa iso virhe. Raakatakila-aluksen vmg on ollut vaatimaton paitsi lenssillä ja tavaraa kuljetetaan muihinkin suuntiin kuin "trade winds" mukaan
Lisää:
Since the windjammer hull is optimized for good hydrodynamics because of sail handling, they were (and still are) capable of sustained high cruising speeds; most four-masted barques were able to cruise at 15 kn on plausible winds, some logged 18 kn regularly and Herzogin Cecilie is known to have logged 21 kn.
Pressenin keskinopeus jollain reissulla oli 16 solmua... - Mace66
seppomartti kirjoitti:
Nyt tuli laivojen matkanopeuksissa iso virhe. Raakatakila-aluksen vmg on ollut vaatimaton paitsi lenssillä ja tavaraa kuljetetaan muihinkin suuntiin kuin "trade winds" mukaan
No ei. Esim. Cutty Shark pystyi jopa 15 solmun keskinopeuksiin viikonkin ajan. Samaa luokkaa kuin nykyiset super slow steaming alukset. Tietysti erona on se, että moottorialuksen nopeus on vakio, purjealuksen keskinopeus riippuu tuulista. Tarkoitin kuitenkin lähinnä että suotuisilla tuulilla nuo vanhat purjelaivat olisivat voineet ohittaa nykyaikaisen rahtilaivan. Nythän kai apupurjeiden käyttöä rahtilaivoissa on alettu miettiä uudelleen.
- Herzogin Cecilie
Mace66 kirjoitti:
No ei. Esim. Cutty Shark pystyi jopa 15 solmun keskinopeuksiin viikonkin ajan. Samaa luokkaa kuin nykyiset super slow steaming alukset. Tietysti erona on se, että moottorialuksen nopeus on vakio, purjealuksen keskinopeus riippuu tuulista. Tarkoitin kuitenkin lähinnä että suotuisilla tuulilla nuo vanhat purjelaivat olisivat voineet ohittaa nykyaikaisen rahtilaivan. Nythän kai apupurjeiden käyttöä rahtilaivoissa on alettu miettiä uudelleen.
Cutty:
Kuolemattoman maineensa Cutty Sark hankki vuonna 1889, kun se villalastissa ohitti höyrylaiva Britannian. Alus oli nopeimpia koskaan rakennettuja klippereitä. Se purjehti parhaimmillaan vuorokaudessa 360 meripeninkulmaa (666 km, 27,75 km/h).
sanoo Wikipedia... - Sy Möwe
Herzogin Cecilie kirjoitti:
Cutty:
Kuolemattoman maineensa Cutty Sark hankki vuonna 1889, kun se villalastissa ohitti höyrylaiva Britannian. Alus oli nopeimpia koskaan rakennettuja klippereitä. Se purjehti parhaimmillaan vuorokaudessa 360 meripeninkulmaa (666 km, 27,75 km/h).
sanoo Wikipedia...Mukavahan noita menneitä aikoja on muistella, mutta eiköhän tunnusteta se tosiasia että kyllä se nykyajan rahtari ne hepoasteet nopeimmin selvittää kuin nopeinkaan kuunari.
Sitten on se työturvallisuus joka lienee ollut melko heikoissa kantimissa noissa merten "vinttikoirissa" - ainakin kirjallisuus antaa sellaisen kuvan.
Tänä päivänä muutama kaveri siellä laulelee karaokea ilmastoidussa messissä ja silloin tällöin käyvät kaapimassa polttoainejärjestelmän separaattorit ettei kone ala yskimään.
Sanonta, että ennen laivat olivat puuta mutta miehet rautaa pitää kyllä paikkansa - tosin ne kaverit eivät elinaikanaan paljoakaan arvostusta saaneet.
Mitä tulee tähän nykyajan touhuun että kaikki tavarat tehdään toisella puolella palloa ja sitten rahdataan noilla megalomaanisilla laivankuvatuksilla ympäriinsä, ei kyllä vaikuta tervepäiseltä toiminnalta - ainakaan ympäristön kannalta katsottuna. - Bossu
St George & Hamilton kirjoitti:
Mihin perustat väitteesi merimiesten piittaamattomuudesta?
Keskusteluihin eräiden merimiesten kanssa.
- Herzogin Cecilie
Sy Möwe kirjoitti:
Mukavahan noita menneitä aikoja on muistella, mutta eiköhän tunnusteta se tosiasia että kyllä se nykyajan rahtari ne hepoasteet nopeimmin selvittää kuin nopeinkaan kuunari.
Sitten on se työturvallisuus joka lienee ollut melko heikoissa kantimissa noissa merten "vinttikoirissa" - ainakin kirjallisuus antaa sellaisen kuvan.
Tänä päivänä muutama kaveri siellä laulelee karaokea ilmastoidussa messissä ja silloin tällöin käyvät kaapimassa polttoainejärjestelmän separaattorit ettei kone ala yskimään.
Sanonta, että ennen laivat olivat puuta mutta miehet rautaa pitää kyllä paikkansa - tosin ne kaverit eivät elinaikanaan paljoakaan arvostusta saaneet.
Mitä tulee tähän nykyajan touhuun että kaikki tavarat tehdään toisella puolella palloa ja sitten rahdataan noilla megalomaanisilla laivankuvatuksilla ympäriinsä, ei kyllä vaikuta tervepäiseltä toiminnalta - ainakaan ympäristön kannalta katsottuna.Nuo varsinaiset windjammerit ei suinkaan olleet pieniä puukuunareita tai klippereitä kuten Cutty Sark (65m pitkä) vaan teräsrunkoisia ja takilaisia 4-6 mastoisia parkkilaivoja. Herttuatar oli nelimastoinen, 104m pitkä, leveys 14 m. Korkeus 53,5 m ja purjeala 3530 neliömetriä. Preussen oli viisimastoinen 147 m...
Vaikka nuo laivat oli jo rautaa niin kyllä oli seiloritkin:-)
Kuten tuolla edellä todettiin tuulivoiman käyttöä kehitellään nykyään uudelleen kaupallisessa merenkulussa. - 2+20
Herzogin Cecilie kirjoitti:
Nuo varsinaiset windjammerit ei suinkaan olleet pieniä puukuunareita tai klippereitä kuten Cutty Sark (65m pitkä) vaan teräsrunkoisia ja takilaisia 4-6 mastoisia parkkilaivoja. Herttuatar oli nelimastoinen, 104m pitkä, leveys 14 m. Korkeus 53,5 m ja purjeala 3530 neliömetriä. Preussen oli viisimastoinen 147 m...
Vaikka nuo laivat oli jo rautaa niin kyllä oli seiloritkin:-)
Kuten tuolla edellä todettiin tuulivoiman käyttöä kehitellään nykyään uudelleen kaupallisessa merenkulussa.Voisi uudet kontit laittaa mereen ja matkaan ilman turhaa laivaa ja omalla purjeella.
- seppomartti
Herzogin Cecilie kirjoitti:
Cutty:
Kuolemattoman maineensa Cutty Sark hankki vuonna 1889, kun se villalastissa ohitti höyrylaiva Britannian. Alus oli nopeimpia koskaan rakennettuja klippereitä. Se purjehti parhaimmillaan vuorokaudessa 360 meripeninkulmaa (666 km, 27,75 km/h).
sanoo Wikipedia...Ei 360 mailia/vrk isolla raakatakila-aluksella ole mikään ihmeellinen saavutus nykymittapuun mukaan. "Parhaimmillaan" tarkoittanee ennätystä, mikä on ollut keskinopeutta 15 solmua ja arvatenkin alueena "Roaring forties". Kyllä rahtialukset kulkevat kovempaa ja nykypurjeveneiden ennätys lienee vajaa 1000mailia/vrk. 9.4m vesilinjalla vähäisemmässä myötätuulessa tavallinen nykykruiseri kulkee 180-200mpk/vrk rutiinisti ja ennätys 223mpk/vrk.
- hieno dokumentti!
seppomartti kirjoitti:
Ei 360 mailia/vrk isolla raakatakila-aluksella ole mikään ihmeellinen saavutus nykymittapuun mukaan. "Parhaimmillaan" tarkoittanee ennätystä, mikä on ollut keskinopeutta 15 solmua ja arvatenkin alueena "Roaring forties". Kyllä rahtialukset kulkevat kovempaa ja nykypurjeveneiden ennätys lienee vajaa 1000mailia/vrk. 9.4m vesilinjalla vähäisemmässä myötätuulessa tavallinen nykykruiseri kulkee 180-200mpk/vrk rutiinisti ja ennätys 223mpk/vrk.
Alan Villiersin vanha filmi Kap Hornin kierrosta v. 1935 ja tarina työstä purjelaivoilla osoittaa miten erilaista rahdin kuljetus aikanaan oli.
http://www.youtube.com/watch?v=Kom9NKdG_q8
Hetkittäinen ennätys mailia/vrk (tai vmg) ei ollut läheskään niin tärkeä kuin rahdin kokonaisaika Australiasta Englantiin. - Herzogin Cecilie
seppomartti kirjoitti:
Ei 360 mailia/vrk isolla raakatakila-aluksella ole mikään ihmeellinen saavutus nykymittapuun mukaan. "Parhaimmillaan" tarkoittanee ennätystä, mikä on ollut keskinopeutta 15 solmua ja arvatenkin alueena "Roaring forties". Kyllä rahtialukset kulkevat kovempaa ja nykypurjeveneiden ennätys lienee vajaa 1000mailia/vrk. 9.4m vesilinjalla vähäisemmässä myötätuulessa tavallinen nykykruiseri kulkee 180-200mpk/vrk rutiinisti ja ennätys 223mpk/vrk.
"some logged 18 kn regularly and Herzogin Cecilie is known to have logged 21 kn."
regularly = säännöllisesti, tasaisesti, yleensä, tavallisesti
21kn x 24 = 504 eli kuten muistelin vuorokausivauhdille. Preussenin jollekin matkalle keskinopeudeksi on kirjattu 16 solmua, Grain Raceen se ei osallistunut.
360 mailia oli Cutty Sarkin 1800 luvun loppupuolella tehtyjä mainetekoja ja aikansa HiTech kuljetuksiin, tee, villa ym. viritetyllä klipperillä.
Feeder konttilaiva porskuttaa tyypillisesti 13 solmua ja nuo ne siellä Rotterdamin ym. seuduilla kontteja myös mereen jakelevat:-( Ultra Large kuten 397 metrinen Edith Maersk vie konttinsa aika paljon korkeammalla 25 solmuu...
"Jyvärallihan" oli nimenomaan pasaatireitti eli ei mitenkään suurta mittavirhettä macelle tullut... - seppomartti
Herzogin Cecilie kirjoitti:
"some logged 18 kn regularly and Herzogin Cecilie is known to have logged 21 kn."
regularly = säännöllisesti, tasaisesti, yleensä, tavallisesti
21kn x 24 = 504 eli kuten muistelin vuorokausivauhdille. Preussenin jollekin matkalle keskinopeudeksi on kirjattu 16 solmua, Grain Raceen se ei osallistunut.
360 mailia oli Cutty Sarkin 1800 luvun loppupuolella tehtyjä mainetekoja ja aikansa HiTech kuljetuksiin, tee, villa ym. viritetyllä klipperillä.
Feeder konttilaiva porskuttaa tyypillisesti 13 solmua ja nuo ne siellä Rotterdamin ym. seuduilla kontteja myös mereen jakelevat:-( Ultra Large kuten 397 metrinen Edith Maersk vie konttinsa aika paljon korkeammalla 25 solmuu...
"Jyvärallihan" oli nimenomaan pasaatireitti eli ei mitenkään suurta mittavirhettä macelle tullut..."Jyväralli" tai klipperireitti osuu myötätuuleen pasaatiin vain pienen pätkän Atlantilla. Kai ne nopeimmat osuudet kuitenkin olivat etelässä.
- Bossu
seppomartti kirjoitti:
Ei 360 mailia/vrk isolla raakatakila-aluksella ole mikään ihmeellinen saavutus nykymittapuun mukaan. "Parhaimmillaan" tarkoittanee ennätystä, mikä on ollut keskinopeutta 15 solmua ja arvatenkin alueena "Roaring forties". Kyllä rahtialukset kulkevat kovempaa ja nykypurjeveneiden ennätys lienee vajaa 1000mailia/vrk. 9.4m vesilinjalla vähäisemmässä myötätuulessa tavallinen nykykruiseri kulkee 180-200mpk/vrk rutiinisti ja ennätys 223mpk/vrk.
Nythän pohditaan rahtilaivojen vauhdin alentamista, koska polttoainetta säästyy rutosti, jos vauhti tipautetaan vaikka 15 solmusta 12 solmuun. Kiina-Eurooppa konttilaivan moottori kuluttaa kymmeniä tonneja öljyä päivässä, ja niitä moottoreita on useita. Itämerellä laivat on pienempiä ja talouden lait hiukan eri. Eipä noita isoja laivoja taida ainakaan pohjoisella itämerellä liikkua.
- Herzogin Cecilie
seppomartti kirjoitti:
"Jyväralli" tai klipperireitti osuu myötätuuleen pasaatiin vain pienen pätkän Atlantilla. Kai ne nopeimmat osuudet kuitenkin olivat etelässä.
No ei pasaatia kun Trade Wind reittiä eli pääosin myötäiseen ja kovempaa kuin pasaatissa:-)
- Herzogin Cecilie
hieno dokumentti! kirjoitti:
Alan Villiersin vanha filmi Kap Hornin kierrosta v. 1935 ja tarina työstä purjelaivoilla osoittaa miten erilaista rahdin kuljetus aikanaan oli.
http://www.youtube.com/watch?v=Kom9NKdG_q8
Hetkittäinen ennätys mailia/vrk (tai vmg) ei ollut läheskään niin tärkeä kuin rahdin kokonaisaika Australiasta Englantiin.Alan Villiers purjehti Herzogin Ceciliellä 1927 ja oli 1932 - 33 kipparoimassa ja osaomistajana Parmalla...
Filmi on kuvattu Crace Harwar´illa, ilmeisesti ystävänsä Ronald Walker´in hautajaisissa taustalla liehuu Suomen lippu. - seppomartti
Herzogin Cecilie kirjoitti:
No ei pasaatia kun Trade Wind reittiä eli pääosin myötäiseen ja kovempaa kuin pasaatissa:-)
Pasaati on juuri "trade wind" ja tuuli n 20 kts. Roaring forties tuuli on kaksinkertainen myötätuuli joten varsin todennäköisesti paarhaat kyydit on raakatakilalaivoilla saatu etelässä.
"some logged 18 kn regularly and Herzogin Cecilie is known to have logged 21 kn."
Vuorokausimatka ei ole 24x mitattu huippulukema vaan 30-50% vähemmän.
- oli kai suutari?
Sanosin että, jos sarvipäiseen merimiinaan sattuu osumaan se on pelottavampaa
kun johonkin konttiin..semmoisiakin saattaa kellua jopa ihan lähivesillä mutta se
on erittäin harvinaista muttei mahdotonta..jos meressä kerran kelluu ties mitä ym.? - havainnot konteista
Koska itselläni ei ollut mielikuvaa, missä seppomartin kertoma 520 kontin mereen putoaminen oikeastaan tapahtui ja mihin kontit ajelehtivat, koetin etsiä faktatietoa netistä. Mielikuvani, että kontit olisivat pudonneet Biskajalle kauas rannikosta, etelään vievän merivirran alueelle olikin aivan väärä.
14.2.2014 konttien putoaminen mereen Maersk Svend-nimisestä tanskalaisesta laivasta tapahtui Ranskan rannikolla 60 nm päässä Brestistä. Rannikkovartiostot olivat lähettäneet helikoptereita paikantamaan ajelehtivia kontteja ja merenkulkijoita oli varoitettu.
UK Maritime and Coastguard Agencyn, MCA:n, mukaan useimmat Svendborg Maerskista pudonneet kontit ovat uponneet 75 nm päässä Lands Endistä Ranskan vesillä (24.2.2014 klo 04:24 utc). Muutamia ajelehtivia kontteja paikannettiin Englannin kanaalissa ja yksi 14tn savukkeita sisältänyt kontti rantautui Englantiin Axmouth beachille.
MCA:n ilmavalvonta oli havainut 3 konttia, joista kaksi Englannin kanaalin keskellä, yksi rannassa. Sijainnit oli ilmoitettu merenkulkijoille.
Myös Cherbourgin ulkopuolella tehtiin konttihavaintoja 22.2.2014 (ks. videolinkki). 21.2.2014 keskipäivällä yksi kontti oli havaittu liikennejakovyöhykkeellä 45 nm Cape de la Haguesta WNW.
http://www.seatrade-global.com/news/europe/svendborg-maersk-container-washes-up-on-english-beach.html
http://www.dailymotion.com/video/x1cz3cu_remorquage-conteneur-du-maersk-svendborg-vers-cherbourg-abeille-liberte-base-navale-cherbourg-21-22_news- Hyväleffa
Tähän kontteihin törmäämiseen liittyen leffalinkki All is lost leffaan.
http://youtu.be/Lk_R04LfUQU
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e2246427Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne633213Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä872866- 1562282
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla171802Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1641507- 821444
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o291393Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!
Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https351331Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista
Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.1091027