Tai lähinnä hei :)Olen ihan uusi tällä boardilla...
Olen tiennyt olevani bi aika kauan, tai lähinnä arvaillut, mutta antanut ihan käytännön syistä lesbomman puoleni olla. Mutta kuinka te muut tasapainoilette asian kanssa? Tuntuu jotenkin kömpelöltä ja tosi "trendi-bisseilyltä" mainita asiasta heti kättelyssä. Ja sitten taas vähän epärehelliseltä itseään ja muita kohtaan, jos ei sitä tee selväksi.
Eh. Kaiketi haen tässä vain teidän kokemuksianne aiheesta. :) Miten tapaatte muita samoin suuntautuneita? Milloin huomasitte olevanne bi ja miten se vaikutti elämäänne?
Olen tiennyt olevani bi aika kauan, tai lähinnä arvaillut, mutta antanut ihan käytännön syistä lesbomman puoleni olla. Mutta kuinka te muut tasapainoilette asian kanssa? Tuntuu jotenkin kömpelöltä ja tosi "trendi-bisseilyltä" mainita asiasta heti kättelyssä. Ja sitten taas vähän epärehelliseltä itseään ja muita kohtaan, jos ei sitä tee selväksi.
Eh. Kaiketi haen tässä vain teidän kokemuksianne aiheesta. :) Miten tapaatte muita samoin suuntautuneita? Milloin huomasitte olevanne bi ja miten se vaikutti elämäänne?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei! Onhan sen tiennyt jo yläasteajoista. Vaikka silloin sitä piti ohimenevänä. Edelleenkin on vähän epäselvää, minne itsensä lokeroisi.
Olen syvältä Sisä-Suomesta kotoisin ja saanut aika vahvan arvoperinnön, joka on ihan yhtä oleellinen osa minua kuin seksuaalisuuskin. Meillä päin seksi kuuluu perinteisesti avioliittoon, ja niinpä useimmat biseksuaalit hautaavat sen "väärän" puolen. Mutta olen kanssasi samaa mieltä, että se on vähän epärehellistä (ja epämukavaa) itseään kohtaan.
Mutta asian tunnustaminen vasta kipeää onkin. Kun seksuaalisuus vielä on niin monisyinen asia. Toistaiseksi olen aika solmussa; jostain on pakko luopua. Tähän asti se on ollut seksi, eikä siinä ole suurta ongelmaa, kun en edes tiedä mistä jään paitsi. :) Vaikeinta on se, että sukulaiset alkavat odottaa jo että löytäisin itselleni aviopuolison. Voi olla tulevaisuudessa löydänkin (vastakkaista sukupuolta olevan) kumppanin - sellaisen jolle on OK etten ole ihan sataprosenttisesti läsnä. Vielä en ole varma voisiko sellainen suhde kestää. Myöskään mihinkään kaksoiselämään en usko pystyväni.
hyväksyisix jos sun poikakamus ois kans bisse?muutes sun juba oli ku mun suust : ) tsemui!
Kiitos. Kiva kuulla että en oo ainut! :)
Mä luulen että se melkeen vaatiskin sen että kumppanikaan ei ois täysin hetero. Mä oon muuten enimmäkseen miespuolinen (fyysisesti ja henkisesti), jätin tarkotuksella kirjottamatta sen äsken, toivottavasti ei ketään ärsytä.
Minä oikeastaan aloin olla "bisseyteni" kanssa "sujut" vasta tuossa täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Tai oikeastaan olen aina pitänyt myös tytöistä, ja kokeillutkin silloin aika nuorena jo. Enkä pitänyt sitä koskaan mitenkään hävettävänä tai ihmetellyt, että mikä minä olen.
Se oikeastaan tuli sitten yhtäkkiä tajuttua, että pim, olen bi. Kuulostaa aika huvittavalta, mutta sitten kun sen tajusin, olo helpottui, vaikkei se vaikea ollut aiemminkaan.
Minä elän parisuhteessa miehen kanssa, jota rakastan syvästi, ja tässä elämäntilanteessa suorastaan vain himoan naisia. Mieheni tietää asiasta, ja onhan meillä ollut N N M juttujakin noin jos seksistä puhutaan.
En osaa kuvitella että rakastaisin naista, tai ketään muuta miestäkään, koska olen onnellisessa parisuhteessa. Eikä seksissä naisen kanssa minun tilanteessani ole mitään väärää, koska se ei koskaan ole pettämistä, eli en tee mitään sellaisia seksijuttuja ilman miestäni. Tällaisen tavan minä ja mieheni ollaan löydetty tämän asian kanssa elämiseen, ja se tuntuu tosi passelilta! :)
En ole koskaan oikeastaan tavannut ketään, joka olisi myös bi, tai lesbo, ja nekin naiset, jotka ovat kanssani (joskus enemmänkin kuin yhdesti) "sängyssä" olleet, ovat kaikki tuttujani, joiden kanssa on jutut ajautuneet..:)
Meillä ja näillä tutuilla ei ole mitään ongelmia välillämme näiden seksijuttujen takia, eli ei olla mitenkään vaivautuneita, vaan saattaa siinä välillä olla sellasta pientä "väreilyäkin" sitten..:)
Sairasta meininkiä. Yäk.
... että teillä on sujunut noin hyvin. Olen ollut samassa tilanteessa, tosin sinä toisena eli pariskunnan ulkopuolisena naisena. Kaikki on sujunut hyvin, mutta joskus pelottaa, että ystäväni ei pystykään käsittelemään asiaa. Olenhan tavallaan tullut siihen tilanteeseen ulkopuolisena, jossa pariskunta on yleensä kaksin. Itse olen lähtenyt näihin juttuihin mukaan ystäväni pyynnöstä ja hauskaa on ollut =)
Moikka!
Mä olen tiedostanut bi-seksuaalisuuteni 6-8 vuotta. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä avoimemmaksi tulen identiteettini suhteen. Tykkään TODELLA paljon naisista. Tykkään ihan vähän enemmän naisista kuin miehistä. Eli tykkään siis ihmisistä! :-)
Samoin suuntautuneita olen tavannut niin että olen ollut avoin niin johan on alkanut kokemuksia kertymään. Moni hetero, joista en olisi ikinä uskonut että he tykkäisi naisista, on tunnustautunut mulle että haluaa naista.
Näin olen löytänyt kaikki kumppanini. Naisia on takana pitkälle toistakymmentä. Enkä tod. asu missään stadissa. Se on se että on avoin, ei kuitenkaan liian...niin varmasti alkaa tapahtumaan...
Hyviä vinkkejä... Olen kyllä jo nyt huomannut, vaikka vasta keväästä olenkin tuonut rohkeammin koko bi-juttuni esiin, että ystävänikin uskaltavat vapautuneemmin puhua asioista, kanssani ja yleensäkin. Jospa tämä tästä poikisi ;)
Minun bi-seksuaalisuuteni on pääasiassa haaveen tasolla, no jotakin on sentään tapahtunutkin eli mies on imenyt minua muutaman kerran. En tiedä kuulostanko kummalliselta, mutta pidän itseäni kuitenkin heterona. Se mistä minä miehessä olen kiinnostunut on lähinnä se mitä hänellä on jalkojesa välissä. Katselen esim. netissä hiukan enemmän miesten "vehkeitä" kuin alastomia naisia. Oikeastaan, minä olen suorastaan rakastunut kaunisiin mulkkuihin, minusta ne näyttävät sydäntä riipivän ihanilta. Katselen jotain kalukuvaa pitkään ja hartaasti, haaveilen että saisin hyväillä sitä ja ottaa se suuhuni, ja jos spermaa tulisi niin, nielaus, ja sinne menisi:)
Minä suorastaan rakastan kauniita, varsinkin ympärileikattuja kaluja. Joskus joissakin seksivideoissa joissa M N rakastelee, saatan kiihottua miehen pyllyn katselusta enemmän kuin naisen pyllystä. Silloin haluaisin mennä miehen jalkojen väliin ja nuolla hänen jalkovälinsä. Kuitenkaan en ole kiinnostunut miehestä itsestään, en voisi kuvitella makaavani miehen sylissä tai nukkuvani hänen kanssaan alastoman samassa sängyssä, yök! Tällaiset ajatukset liikkuu minun päässäni :)
No itselläni on mennyt kaikki vähän hassustippäin. Aloitin heterona ja siirryin lesboksi, mikä tuntui oikealta. Nyt olen kuitenkin päätymässä bisseksi, mikä aiheuttaa järjetöntä ahdistusta. Koko identiteetti meni palasiksi, niin heikkoa rakennetta :)