Paino on n. 100 kg, että olen tietysti väärällä palstalla. Olen tottunut siihen, että kuulen läskeistäni kadulla kulkiessani: lapsilta, miehiltä, naisilta, selviltä, humalaisilta.... Puren silloin hampaat yhteen ja itku tulee vasta kotona.
Te hyvin hoikat (anorektikot) kuulette varmaan myös ulkonäöstänne, mutta koska haluatte olla hyvin hoikkia, niin tyhmät huutelut eivät varmaan satuta teitä yhtä paljon, vaan päinvastoin parantavat itseluottamustanne. Vai...?
Te hyvin hoikat (anorektikot) kuulette varmaan myös ulkonäöstänne, mutta koska haluatte olla hyvin hoikkia, niin tyhmät huutelut eivät varmaan satuta teitä yhtä paljon, vaan päinvastoin parantavat itseluottamustanne. Vai...?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä ne huutelut itseasiassa omalla tavallaan satuttaa,ainaki mua. Ja jotenki ne kommentit onnistuu aina kääntämään päässään niin,että on pakko laihduttaa lisää,että olis "täydellisempi".
En mä oikein osaa selittää.. Mutta jotenki tollee se mulla menee. :)
Voi voi, kyllä kaikki huudot ja nimitykset sattuvat pahasti myös meihin jotka eivät halua olla laihoja, jostain syystä emme liho, vaikka söisimme kuinka paljon ruokaa.
Mutta olen tottunut siihen että miespuoliset nimittelee meitä milläkin nimellä. Silloin tekisi mieli sanoa heille "mielummin laiha kuin haiseva sika."
Olin lapsena laiha, vaikka sitä ei tänä päivänä tuntemattomat uskokaan. Siltä ajalta on muistissa nimitykset "hongankolistaja, luuviulu" j.n.e. Mikä sinua estää sanomasta takaisin "haiseva sika" sitten, kiltin tytön rooliko? Sanon joskus takaisin, mutta yleensä puolustautumiskeinoni nimittelyjä vastaan on pakeneminen.
Mua kanssa haukutaan kadulla olen yli 100 kiloinen tyttö.
Aijemmin en voinut muuta kuin itkeä ja piiloutua kotiin.
Nykyään olen oppinut nostamaan nenäni pystyyn ja pakotan itseni ajattelemaan, että mitä mä tunneköyhien, huonon itsetunnon omaavien ihmisten puheista otan itseeni.
Ne ovat idjootteja, niin siispä ei niiden puheista kannata ottaa itseensä.
Liityin myös erääseen teatteri ryhmään ja se on antanut mulle tukea, että kestän haukku ihmiset.
Teatteri maalilmassa kunnioitetaan erilaisia, erinäköisiä ihmisiä ja kaikki ovat yhtä arvokkaita.
Anorektikkojen ja meidän lihavien raja on häilyvä. Olen yrittänyt laihduttaakin itseäni joskus melkein sairaalakuntoon.
Hienoa, että olet löytänyt harrastuksen itsellesi, joka auttaa. Huvittavaa, että joskus minua arvostelevat miehet ja naiset, jotka ovat itsekin ylipainoisia.