Kokemuksia masentuneesta elämänkumppanista?

Olen reilu parikymppinen nainen, poikaystäväni on muutaman vuoden vanhempi. Olemme seurustelleet yli vuoden ja olen epäsäännöllisen säännöllisesti asunut hänen tykönään, mutta emme siis virallisesti asu yhdessä. Nyt viimeisten parin kuukauden aikana poikaystäväni on käyttäytynyt todella oudosti ja mielestäni kaikki merkit viittaavat masennukseen. Hän jäi työttömäksi, jonka jälkeen on vain maannut kotonaan ja katsonut televisiota, käyttäytynyt aggressiivisesti minua kohtaan, ei saa nukuttua, juo päivittäin paljon alkoholia, seksi ei kiinnosta, ennen puhelias ja mukava mies on nykyään täysi vastakohta, ei kerro minulle enää mitään ja jos jotain kysyn, suuttuu välittömästi :(

Olen yrittänyt auttaa häntä kaikin tavoin, otin vanhan työpaikkanikin takaisin jotta voisin olla hänen tukenaan työttömyyden aikana ja auttaa laskunmaksuissa hänen kämpässä asumista vastaan. Olen yrittänyt siivota ja olla hänen tukenaan, mutta mitään hän ei halua tehdä, mikään ei kiinnosta.

Hän väittää että kyse on minusta, että minä olen huono ja inhottava ihminen. Olen yrittänyt puhua hänelle masennuksesta ja että voisin tulla hänen kanssaan lääkäriin, mutta mikään ei auta. Nyt en ole muutamaan viikkoon asunut hänen luonaan, koska hän käski minun painua pihalle. Olen käynyt muutaman kerran hänen luonaan nopeasti (kaikki tavarani ovat siellä) ja vaikka hän puhuu erosta, hän ei silti koskaan ota sitä esille kun olemme kasvotusten. Olen sanonut hänelle että jos haluaa erota, niin sitä ei silloin sovita tekstiviestillä vaan kasvotusten. Tarkoittaako tämä sitä, että toisaalta hän haluaa pitää minut lähellä, mutta haluaa nyt olla yksin? Onko kellään ollut samanlaisia kokemuksia ja miten asia on loppujen lopuksi päättynyt? Yritän jaksaa parhaani mukaan, mutta aika väsynyt olen... :/