Ensimmäinen romaani tärkeästä aiheesta

Ninu

Haluaisin kirjoittaa romaanin eräästä minulle hyvin rakkaasta aiheesta. Minusta ja minun isoäidistäni. Meillä on ollut poikkeuksellisen läheinen suhde koko elämäni ajan. Hän on hoitanut minua ja kasvattanut minua, olen viettänyt hänen luonaan maalla puolet lähes puolet elämästäni, kaikki ihanat lapsuuden kesät ja kaikista rakkaimmat lapsuusmuistoni liittyvät jollain tavalla häneen. Nyt hän on kuitenkin vuosia ollut sairas ja minä olen jo aikuinen. Välimme ovat vieraantuneet, nykyään hän ei tiedä, kuka olen. Alzheimerin tauti on vienyt 50 vuotta hänen elämästään. Käyn katsomassa häntä silloin tällöin, mutta ei meillä ole enää minkäänlaista keskusteluyhteyttä. Se särkee sydämeni. Hän näyttää tutulta, mutta ei kuitenkaan sitä ole.

Vaalin rakkaita muistojani hänestä ja haluaisin kirjoittaa niistä. Olen kirjoitellut pieniä muistelmia vuosien aikana, mutta en saa niistä kyhättyä kasaan mitään sen suurempaa. Haluaisin minun ja isoäitini tarinan romaanin muotoon. Oikeaksi tarinaksi.

Kun olin lapsi ja kirjoitin silloin jo paljon, isoäitini aina sanoi, että "kunhan kasvat vielä vähän, niin autat minua kirjoittamaan elämästäni kirjan". Lupasin ja sovimme, että istumme joskus alas ja alamme kasaamaan hänen elämäntarinaansa. Hän ehti kuitenkin sairastua ennen tätä ja suunnitelma jäi.

Olisi kuitenkin hienoa pitää lupaus ja kirjoittaa kirja. Tässä tapauksessa vain minun näkökulmastani. Siitä, miten hieno ihminen hän oli.

Ongelma on se, etten tiedä, miten tarinan kokoaisin. Tekisinkö sen romaanin muodossa, selvät kaksi päähenkilöä; minä ja isoäiti, vai jotenkin muuten. Minulla on paljon muistoja mielessä, paljon materiaalia, josta kirjoittaa. Mutta koen nyt hyvin vaikeaksi aloittaa mistään. En tiedä, miten saisin tarinan lentoon niin sanotusti, jotta siitä tulisi kiinnostava, hauskakin ja erityisesti minun ja isoäitini välisen suhteen näköinen. Aito ja rehellinen, kuten hänkin ihmisenä on.

Vaikealta tuntuu ehkä sekin, että kun tämä tarina tulisi sisältämään niin paljon muistelua ja monien vuosien takaa erilaisia takaumia ja tilanteita, niin miten asetella ne järkevästi? Kuka olisi kertoja?

Olen miettinyt päiväkirjatyylistä ratkaisua, jossa kertoja olisin minä.

Onko teillä ehdotuksia, mikä olisi hyvä tyyli lähestyä tällaista itselle henkilökohtaista aihetta?

Kuten sanottua, romaanin kirjoitus minulle täysin vierasta.

5

143

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Novelman

      Voisihan olla, että kertojina olisivat sekä sinä että mummosi, vuorotellen eri luvuissa. Kun tunnet hänet hyvin, voisit ehkä päästä hänen päänsä sisään? Toisaalta tuollaisessa rakenteessa kirjasta voi tulla hieman katkonainen. Te olisitte päähenkilöitä, mutta toki kannattaa ottaa tarinaan muitakin mukaan.
      Päiväkirjaratkaisusta voi helposti tulla liian "raportoiva" ja tarinallisuus olisi mielestäni parempi.

    • 5+6

      Minusta kahden kertojan ratkaisu olisi hieno. Isoäidin pätkissä muistin katoaminen toisi oman sävynsä tarinaan. Ideana tällaisen tekstin toteuttaminen tuntuu hyvältä ajatukselta. Voisiko rakenne esim toimia niin, että ns sinun kerronta etenee nykyhetkestä tulevaan kun taas isoäidin nykyhetkestä kohti mennyttä. Tällä tavalla saisit myös kuvattua hyvin sitä miten olette ajautuneet erilleen.

    • hgfds3

      Mutta muista, että jokin juoni on oltava! Jokin punainen lanka. Ellei kunnon juonen kaarta ole, pitäisi kielen olla jotenkin aivan häikäisevän upeaa. (en tosin tiedä tavoitteletko edes kustannussopimusta tälle tarinallesi. Jos et, niin silloinhan voit kirjoittaa ihan miten vain)

      Sinuna aloittaisin niin, että etsisin jonkin yhden erityisen merkittävän tapahtuman elämästänne, joka on päättynyt jotenkin mielenkiintoisesti tai jollain tavalla muuttanut teitä ihmisinä ja alkaisin sen ympärille rakentamaan muuta kokonaisuutta. Muut muistot ja vaikka koko elämänkerran saisit kyllä ympättyä tuon yhden tapahtuman ympärille muisteluina ja muina sellaisina.

    • Ninu

      Kiitos kaikille varteenotettavista ajatuksista. Aloin pohtimaan tarinalle aivan uutta näkökulmaa nyt. Ajattelin, että aloittaisin (itse asiassa sain hieman alkusanoja jo) nykyhetkestä. Siitä hetkestä, kun istun isoäidin kanssa ankeassa, hiljaisessa vanhustenkodin huoneessa, hän ei muista minua ja minun käy häntä sääliksi. Sitten tästä surullisesta nykyhetkestä pomppaisin taaksepäin ihan hurjasti ja aloittaisin lapsuudesta. Onnellisista ajoista. Niistä tulisin pikkuhiljaa muistojen kuljettamana takaisin nykyhetkeen, samaan tyhjään ja ankeaan huoneeseen.

      Olisiko tuossa mitään ideaa? En tiedä sitten, miten saan mielenkiinnon säilymään siinä välissä.

    • Novelman

      Kuulostaa koukuttavalta. Kuten tuolla aikaisemmin sanottiin, niin tarinan juoni ja punainen lanka on tärkeä, ettei tule raportoivaa päiväkirjaa.
      Ehkäpä sinun pitäisi sirotella hieman fiktiota faktan sekaan, jolla lisäisit tarinallisuutta ja lukijan mielenkiintoa. Myös eri lukujen siirtymät ovat tärkeitä, niiden pitää olla luontevia jatkumoita, eikä erillisiä palasia, vaikka ne liittyisivätkin tarinaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen vaalilupaus oli euron bensa

      Nyt puhutaan jo kolmen euron bensasta. Kyseessä on Suomen historian törkein vaalipetos.
      Maailman menoa
      93
      2168
    2. Vain vasemmistohallitus saa minut menemään töihin

      Änkyräkapitalistien sortaessa kansaa en laita rikkaakaan ristiin. Elän mielummin Kelan tuilla, ja jos niitä leikataan, n
      Maailman menoa
      45
      2132
    3. Maataloustuet perittävä korkojen kera takaisin

      Yrittäjiltä jotka ovat myyneet tuotantoaan ulkomaille. Veronmaksajan kustantama tuki on tarkoitettu elintarvikkeiden hi
      Maataloustuki
      50
      1855
    4. Topi osti Askon

      Hieno mies. Pelastaa työpaikkoja. Kiitokset myös emännälleen, joka pitää isännän virkeänä. https://www.is.fi/taloussan
      Maailman menoa
      75
      1370
    5. Mitä kirjainta kaipaat?

      Pitkästä aikaa tämmöistä. Onko kirjain muuttunut edellisestä. ☺️
      Ikävä
      86
      1271
    6. Kastaa ja upottaa on eri sanat

      Kastaa ja upottaa on eri sanat ja niillä on eri merkitys. Eikä Jeesusta haudattu upottamalla maahan kaivettuun kuoppaan
      Kaste
      219
      1151
    7. Uskomatonta touhua!

      Ei olis uskonut että kateus yrittäjää kohtaan menee noin pitkälle. TTP:ssa irrotettu sähköjohto jäätelöaltaasta. Kaikki
      Haapavesi
      31
      1100
    8. Oliko se oikeasti epäselvää

      sinulle että olin ihastunut sinuun? (Ymmärrän että siitä on aikaa, eikä voi olettaa että kaikkea muistaisi tai että men
      Ikävä
      58
      1048
    9. Miten hän sinua katsoi?

      😊😊😊😊😊😊
      Ikävä
      68
      969
    10. Miksi eduskuntatalon portaille sytyttään tänään 8 645 kynttilää?

      Oikeus elämään ry järjestää lauantaina 21.3.2026 tapahtuman, jossa Eduskuntatalon portaille sytytetään 8 645 kynttilää.
      Luterilaisuus
      285
      910
    Aihe