Saisipa

sitten rauhoittuu kun vihdoin viimein vierekkäin pötkötellään:-)

Ei tule rauhaa minun sydämeen. Koska vaikka löysin naisen joka oli lähellä omaa ikääni ja upea ja meillä oli ihan hyvä yhdessä. Seksi toimi ja hän selkeästi kiinnostui minusta. Itse minä mokasin, koska aika alkumetreillä kirjoitin hänelle että minulle sopii että pidetään kivaa,mutta en hae mitään vakavaa. Hän suostui ja tapailimme muutaman kerran ja meillä oli ihan kivaa ja seesteistä ja villiä petihommia. Sitten hän alkoi seurustelemaan. Vasta silloin myönsin itselleni että todellinen syy jarrutteluuni oli hänen alaikäiset pojat. Menetin ihanan naisen koska hänellä on vielä alaikäisiä poikia ja minä en muka hyväksynyt sitä. Nyt tajuan että ei pojat olisi haitanneet, koska omat biologiset lapseni ovat jo aikuisia. Mutta miten muka pystyn peruuttamaan? Ikävä tätä naista kohtaan raastaa ja kaipuuni on suuri meidän yhteisiä hetkiämme.