Hiirenpoikasten karsiminen

Kannattaa lukea esim tämä:
http://www.hiirifoorumi.net/viewtopic.php?f=19&t=21701&sid=33e07d639f645fbfe38c6e9cb70cf1c1

Jos ajattelee, että poikasia syötetään kahden tunnin välein, maito pitää lämmittää just Oikeen lämpöiseksi, vauva ei välttämättä syö vaan maito jäähtyy ja taas pitää lämmittää, ja lisäksi ne pitää pissattaa ja kakattaa, niin kun oot ruokkinu vikat hiiret, pitää melkein jo alottaa taas alusta. Ajattelitko itse myös nukkua? Mikään korvike ei myöskään vastaa emon maitoa. En suosittele kokeilemaan.

Selvä! Kun ite alan kasvattamaan niin kannattaa vaan lopettaa.

Hiiriä ei tarvitse karsia. Ei välttämättä lainkaan. Jälleen kerran, jos olet mennyt lukemaan tuota hiirifoorumi.net -sivua, niin olet aivopesty.

Tosiasiat ovat seuraavat: Hiiriä syntyy noin kuudesta kahteenkymmeneen. Jos sinun hiirillesi syntyy vähemmän tai enemmän, en ihmettele lainkaan. Toki yli 20:n hiiren poikue on äärettömän harvinainen. Jos hiiriä syntyy alle kymmenen, sinun ei varmasti tarvitse tappaa yhtäkään hiirtä olettaen, että olet pitänyt hyvää huolta emosta sekä hiiren poikasista. Poikueen kasvamista ja emon terveyttä voi edistää rikkaalla tukiruokinnalla, esimerkiksi viilillä, herneillä jne.

Jos poikasia syntyy enemmän kuin kymmenen, tilanne on toinen. Silloin jokaisen täytyy itse harkita, mitä aikoo tehdä. On ihmisiä, jotka eivät karsi lainkaan hiiriä ja silti ovat kasvattaneet terveitä ja suuria poikueita. Itselläni suurin poikue on ollut 11. Jokaisesta hiirestä kasvoi terveitä. En tosin ole törmännyt kasvattajaan, jolle olisi syntynyt enemmän kuin 13 hiirtä.

Sitten on olemassa tämä suuri tabu: jos et tapa automaattisesti poikasia neljään, emo tulee kuolemaan rasitukseen. Olen keskustellut useiden kasvattajien kanssa eikä kenelläkään koskaan ole emo kuollut tai ollut mitenkään hengenvaarassa suurellakaan poikueella. Tämä on naurettava, todennäköisesti lapsen keksimä vitsi.

Tulikirahvi ei osannut vastata kysymykseesi. Tämä on tuttua, sillä ihmisillä on tapana päteä aiheesta, joista he luulevat tietävän jotain. Tässä on hyvä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=xMYqJm9IEXA
Valitettavasti tulikirahvi, ruokkiminen on mahdollista. Keskustelin itse videon tekijän kanssa ja hän kertoi, että ruokkiminen on itse mahdollista. Hänellä toki on yksi menehtynyt poikanen ja hän arvioi, että noviisilta riskit onnistua olisi noin 80%. Suosittelen, että kysyt suoraan videon tekijältä. Voin luvata, ettet saa tietää mitään aiheesta, muuta kuin esimerkiksi mitä mieltä tulikirahvi on asiasta. Pätemistä, pätemistä...

Itse olen yrittänyt keskustella tästä aiheesta hiirifoorumi.net -sivuilla, mutta siellä on suurimmalta osalta idiootteja. Mihin perustan tämän väitteen? Tutustukaa hamsterien, gerbiilien ja muiden jyrsijöiden yhdistysten sivuihin. Kaikilla sivustoilla haukutaan hiirten kasvattajia jo käytöstavoista alkaen.

Muuten. Hiirifoorumi.net sivuston perustaja Rapunzel on alkanut herättää kummastusta. Olen tavannut kaksi hiirikasvattajaa, jotka ovat henkilökohtaisesti tavannut Rapunzelin ostaessaan häneltä hiiriä. Omituista oli kuulla, että molemmat kasvattajat olivat näreissään Rapunzelin käytöstavoista sekä siitä, että Rapunzel ei ollut päästänyt kumpaakaan katsomaan Rapunzelin hiiriä eteistä pidemmälle. Onkohan kukaan nähnyt Rapunzelin kasvatteja koskaan ja tietääkö kukaan kuinka suuri armeija hänellä on?

Jaahas, täällä on taas kaikkitietävä Cimi pätemässä asioista joista hänellä itsellään ei ole kokemusta suuntaan tai toiseen. Cimi on näitä ihmisiä jotka eivät osaa ajatella kuin itseään eivätkä eläinten hyvinvointia vaan tahtovat leikkiä jotain ylijumalaa.

Totuus on, että luonnossakaan hiiripoikueesta ei selviä hengissä kuin muutama. Karsiminen suoritetaan, jotta emä jaksaisi poikasensa hoitaa ja niille kaikille riittäisi maitoa. Liian suurta poikuetta hoitava hiiriemo voi jopa kuolla rasitukseen.

Rapunzel's kasvattaja on toiminut hiirien parissa yli kymmenen vuotta. Hän on mm. perehtynyt hiirien genetiikkaa, tehnyt jalostustyötä harvinaisten muunnosten vakiinnuttamiseksi, tuomaroinut hiirinäyttelyissä jopa ulkomailla ja suunnitellut tietyille lajeille terveellisiä, väriaineettomia ja säilytysaineettomia ruokaseoksia.

"Tulikirahvi ei osannut vastata kysymykseesi. -- Voin luvata, ettet saa tietää mitään aiheesta, muuta kuin esimerkiksi mitä mieltä tulikirahvi on asiasta"
-Mielestäni annoin ihan hyviä neuvoja siitä miten tukiruokinta käytännössä tapahtuu, ja suosittelun välttämistä ihan omakohtaisella kokemuksella siiitä että satun tarvitsemaan yli 8 tunnin yöunet. Jatkuva pätkittäinen uni ei kuulosta ympäri vuoden kovin kivalta, etenkin kun mun on vähän pakko käydä yliopistollakin että elämiseen riittää rahaa :P

"Hänellä toki on yksi menehtynyt poikanen ja hän arvioi, että noviisilta riskit onnistua olisi noin 80%"
- Tunnustan taas ihan suoraa että olen rottaihmisiä, mutta olen lukenut esim. Tilanteesta, jossa orpoja rotanpoikasia on yritetty keinoruokkia vuorokauden ajan ennen pääsyä toiselle emolle. Muistelisin niitä olleen neljä. Tällöin taisi puolet kuolla heti, ja puoletkin selittämättä ennen luovutusikää (ilmeisesti koska jäivät ilman elintärkeää ensimaitoa :/) Helpompi tilanne on toki, jos emo myös hoitaa ja ruokkii poikasia. Jenkeissä myös yleisesti puhutaan "runt"-poikasista, jotka ovat aina jääneet muita pienemmiksi vauvasta asti, eivätkä normaalikokoisiksi kuulemma aikuisinakaan kasva.

"Jos puhumme nimenomaan lemmikkihiiristä ( Mus Musculus ) eikä luonnossa kasvavista lajeista, niin yrittäkää pysyä aiheessa -- Ainoastaan idiootti voi mielivaltaisesti alkaa vertaamaan lemmikkihiiren ja esimerkiksi peltohiiren elämää, mikä on mahdotonta"
- Eiköhän tässä kuitenkin verrattu kesyhiirtä (Mus Musculus) ja kotihiirtä (Mus Musculus) :D

"Kun taas siiryttään poikueiden kasvattamiseen, täytyy toki ymmärtää, että likimain täydellisessä ympäristössä ei ole mitenkään erikoista, että emo pystyy kasvattamaan paljon suurempia poikueita."
- Emo kun ei kykene tuottamaan loputtomasti enempää maitoa vaikka sillä kuinka olisi loputtomasti ruokaa. Hiiri pystyy joka tapauksessa muuttamaan vuorokaudessa maidoksi vain x määrän ravintoa.

"Jos joku tätä keskustelua lukeva, on joskus tapattanut hiiriemonsa ylirasitukseen, niin kertokaa se julkisesti"
Kun edelleenkään kyse ei ole siitä että emo kuolisi, vaan siitä että poikaset näkee nälkää/kuolee ja emon vastustuskyky heikkenee. Todennäköisesti et löydä rasitukseen kuolleita emoja, koska suomessa yleinen tapa on karsia ennen kuin niin tapahtuu ;)

"Hänen johdollaan hiiret näyttävät 38% entistä nätimmiltä, mutta kuolevat mitä erikoisimpiin tauteihin."
-Haluaisitko antaa esimerkkejä suomalaisia hiirikantoja piinaavista sairauksista?

"kuvitellaan, kuinka paljon hyvinvointia hullut hiirikasvattajat voisivat luoda, jos he eivät pitäisi satojen hiirien laumoja talossaan, vaan hoitaisivat ja keskittyisivät vain muutamaan? "
- Tästä olemme samaa mieltä, ostan lemmikkini mieluummin pienkasvattajalta :)

"Tutustukaa hamsterien, gerbiilien ja muiden jyrsijöiden yhdistysten sivuihin. Kaikilla sivustoilla haukutaan hiirten kasvattajia jo käytöstavoista alkaen."
-Hamsteri- tai gerbiilipoikueita ei juuri koskaan tarvitse karsia, joten heidän mielipiteensä karsimisesta ovat ymmärrettävästi erilaiset :P Eikö tämä nyt vähän mennyt perusteettoman vertailun puolelle? Myös rottia karsitaan suomessa, enkä ole rottapiireissä mihinkään hiiristien haukkumiseen törmännyt, ja rotta on muutenkin pirusti sopivampi vertailukohta...

Enpä ole Rapunzelin hiiriä tosiaan itsekään nähnyt, on vaikuttanut ihan mukavalta kun olen ovella känyt hakemassa ruokaa :) Voisinkin sähköpostilla kysyä pääseekö hiiriin tutustumaan!

"Aloittaja kysyi hiirten poikasten keinoruokinnasta ei emon tukiruokinnasta."
-Niin ja mä annoin ohjeita POIKASTEN tukiruokintaan (=lisäruoka emon maidon ohella). Missä ongelma?

"Omituista, kun väität, ettei muiden jyrsijäkasvattajien piirissä halveksuta hiirten kasvattajia? Esimerkiksi hamsteriyhdistyksen sivuilla on monet huolestuneita siitä, pitäisikö hamstereitakin karsia hiirten tapaan. Saman kaltaisia kysymyksiä on muiden yhdistysten foorumeilla."
-En väittänyt suinkaan. En tiedä kuin rottakeskusteluista omakohtaisesti. Sen sijaan sanoin, että ihmettely hamsu- ja gerbiilipiireissä on täysin ymmärrettävää, koska niillä on ymmärtääkseni niin pienet poikaset ettei muiden kuin sairaiden poikasten karsimiseen ole tarvetta. Tai, ainakin luottaisin ko. lajien pitkän linjan harrastajien & kasvattajien mielipiteeseen, kun ei mulla ole itsellänikään niistä ole niin tarkkaa tietoa :P

"Miten olisi hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet? Tai häntäknikki?"
-Onko sulla tutkimusta onko kasvaimet kenties yleisempiä vai harvinaisempia kesyhiirillä hyvissä suomalaisissa linjoissa, kuin villihiirillä, tai jollain muulla linjalla jota pitäisit vertailukohtana? Vanhoille nisäkkäille tulee herkästi kasvaimia, ja kesyhiiri elää aika pitkään.

Knikki on myös ikävä vaiva :/ Toivottavasti knikillisten sukulaisia ei käytetä jalostukseen, näin ainakin soisi olevan. Mut en mä nyt noita kovin ihmeellisiksi kutsuisi, ilman valikoivaa jalostusta niitä vaivaisi vaikkapa epilepsia, parturointi, aggressio... No, enpä itsekään kovin kummallista tautia keksinyt kun en ole niihin törmännyt edes netissä :D Vastakysymys: uskotko, että eläinkauppojen jalostamattomat linjat ovat terveempiä? Tai villihiiret?

Niin ja olisiko sulla suositella jotakin parempaa paikkaa mistä hiiritietoa voisi hakea, kuin hiirifoorumi, jos kerran jokainen hiirifoorumia lukeva on aivopesty?

Peruskoulussa, tai ainakin minulla, opetettiin suhtautumaan varovasti tietoon ja varsinkin Internetistä poimittuun sellaiseen. Esimerkiksi hiiret.fi -sivuilla on paljon hyvää tietoa eikä mielivaltaista, perstuntumalta pohdittuja ideoita. Hiirifoorumi.net -sivuilta ei löydy mitään varsinaista tietoa. Kaikki "tieto" perustuu hiirten massatuotantoon, ei lemmikkien hoitoon. Juuri siksi kehoitan jokaikistä hakemaan tietoa ja faktoja eläinlääkäriltä, ei hiirifoorumilta. En ymmärrä, miten päästään seonneet voivat kehoittaa jopa alaikäisiä tapattamaan lemmikkejään näkemättä niitä. Täyttä hulluutta.

Parturointi... Juuri samalta kasvattajalta, jolta tuli knikkihäntäisiä hiiriä, ilmaantui myös parturoiva naaras. Sitten eläinkaupasta vielä aggressiivinen, riitaa haastava tappelija. Epilepsiaan en ole törmännyt, luojan kiitos. Ja näistä ongelmista on päästy vai ollaan pääsemässä eroon? Kummallista, että ulkomailla ollaan pystytty jalostamaan uroshiiriä, jotka eivät tappele keskenään, mutta Suomessa ollaan kiinnostuttu vain ulkonäöstä. Kuten olen sanonut, rautakaupasta tölkki kullanväristä metallihohtospraymaalia ja hiiri kiiltämään.

Täältä vielä tietoa hiirivauvojen käsinruokinnasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Fancy_mouse

En pysty todistamaan, että kesyhiirillä olisi enemmän sairauksia kuin pelto-, metsä- tai muilla hiirillä. Materiaalia on niukasti kaikista muista lajeista paitsi kesyhiirestä. Toisaalta hiirifoorumilta löytyy kuitenkin enimmäkseen tauteja ja ongelmia, joihin ei ole ratkaisuja tai apua tiedossa. Kaiken tämän pelleilyn tuloksena on vain uudet sairaudet ja nätimmät hiiret. Harvemmin sitä törmää, esimerkiksi vinolla selkärangalla hölkkäävään, viiksettömään peltohiireen.

Hyvin anonyymisti ja älykkäästi vaihdettu nimimerkkiä nii-a.

Palatakseni aiheeseen, väitän, että karsiminen on nimenomaan jokaisen ihmisen oma päätös. En ole itsekään täysin karsimista vastaan, sillä liian suuren poikueen kanssa kannattaisin karsimista. Hankalampaa on vain määritellä "liian suuri poikue". En omista satoja hiiriä ja siksi vaivaudun myös huolehtimaan hiiristäni. Väittäisin, että yhä harvempi epävirallinen kasvattaja karsii vähemmän tai ei karsi lainkaan poikasia, mutta ei kehtaa asiaa myöntää. Ei mikään ihme: tällaista ajattelua ei oteta helpolla vastaan, ainakaan massatuottajan näkökulmasta. Tällaisia henkilöitä tunnen itse vain muutaman. Väittäisin, että on tavallisempaa ajatella, että lemmikkien kasvattelu ei sisällä lemmikkivauvojen lahtaamista.

itse teen nakeista keittoa, ei mäne hukkaan :) ei taida olla ukolla olla muuta tekemistä ku nalkuttaa hiiristä voe elämän kevät.. meehän vähän pihalle poeka!

En ymmärrä mitä luulet saavas aikaiseksi tolla pätemisellä ja hiiristien haukkumisella, mutta saapa ainakin hyvät naurut taas iltaan. :D

"Esimerkiksi hiiret.fi -sivuilla on paljon hyvää tietoa eikä mielivaltaista, perstuntumalta pohdittuja ideoita"
-Ja sivustoa ylläpitää -ne samat viralliset kasvattajat "Rapunzelin johdolla" jotka hiirifoorumillakin huseeraa. Sitäpaitsi kaikkia uusia tietoja (etenkin muista hiirilajeista) ei edes sivuille jakseta päivittää. Mut olen siis yhtä mieltä että se on paras sivu.

"Juuri siksi kehoitan jokaikistä hakemaan tietoa ja faktoja eläinlääkäriltä, ei hiirifoorumilta."
- Luotat siis ennemmin ihmiseen jonka kaikki hiirikokemus voi perustua johonkin sivun tiivistelmään 20 vuotta sitten, kuin vuosien lemmikkinä pitoon? Okei...

"Kummallista, että ulkomailla ollaan pystytty jalostamaan uroshiiriä, jotka eivät tappele keskenään, mutta Suomessa ollaan kiinnostuttu vain ulkonäöstä."
- Muistaakseni oli just tuo Rapunzel, joka pitää omia uroksiasn laumassa, mutta myy ne kuitenkin yksin kun ei voi taata mitään... Ymmärtääkseni useimmista maista on aika vaikeeta edes löytää hiirikasvattajaa, puhumattakaan jolta saa terveitä, kesyjä ja ei-sisäsiittoisia eläimiä :P

ku luin näitä viestejä niin ittelle heräs kysymys: Kuka täs nyt on oikeessa ja kuka väärässä :D

Tämä tulee todella myöhään. Cimi haluaisin kyllä tietäā enemmän sitten siitä emon tukiruokinnasta. Kiitos!!