Olen kiikaroimassa 30-40ft 2000 luvun venettä. Kaikissa on tietenkin pilotti ja melkein kaikissa raymarine. Mutta... on 4000, 6000, 7000, 7001 jne...
Nämä mallit eivät taida enää olla myynnissä, kun googlella löytänyt hyviä specksejä.
Voisiko joku kokemuksella heittää näitten erot ja sopivuuden n. 35-jalkaiseen purkkariin.
Autopilotit
17
670
Vastaukset
- Joakim_
Autopilotti kostuu yleensä useasta osasta. Luettelemasi tyyppimerkinnät ovat pääosin näytön tyyppimerkintöjä. Näyttö ei vaikuta autopilotin ohjauskykyyn, vaan se tulee ohjausyksiköstä (kurssitietokone), työyksiköstä ja kompassianturista.
- linear-drive + gyro
Googlasit ehkä hätäisesti? Kyllä reiskan kaikkien autopilottien tiedot ja manuaalit pitäisi löytyä.
Aikaisemmin itselläni oli ST6000-mallinen, nykyisin sen uudempi malli. Erona on gyro-toiminta. Hyöty tuntuisi olevan parempi kurssin pito aallokossa.
Vanhemman mallin voinee päivittää gyro-toimintaiseksi.
Jos kysymyksessä on rattiohjaus, autopilotin "linear-drive" työyksikön pitäisi olla kvadranttiin liitetty. Hihnavetoiset mallit ovat huonompia. - seppomartti
4000:n rattipilotin kyky ajaa aallokossa oli oleellisesti huonompi kuion 6000:n, mikä oikeastaan on kokoelma laitteita ja näillä sivuilla kutsutaan systeemipilotiksi. Keskuysyksikkö (joka ei ole 6000 nimeltään) tulisi olla G-anturilla ja työyksikkö tarpeeksi nopea- minusta työntötangolla eikä ketjuvedolla. 4000:een ei ollut tuulianturia kuten toisaalta Autohelmin aikaisempiin malleihin oli. 6000 ajaa paremmin tuulikulmaa kuin ihminen keskimäärin ja tätä ominaisuutta 4000:ssa ei siis ole.
- autopillootti
Joakim sanoikin olennaisen. Lisäksi, oletko ostamassa pilottia vai venettä? Kyllä sen pilotin on joskus suunnitellut sinne sopivaksi, etenkin jos Se on alkuperäisasennus.
monesti kiukuttelevaan pilottiin on hyvä lääke vaihtaa uusi keskusyksikköpaketti. Työyksikön saa monesti pikku huollolla pelaan. - Raymani..
Jahas.... Eli numerot ei kerro mitään. Nyt olen vieläkin enemmän ymmällä. Yhdessä näistä tapauksessa on kuvasta päätellen kyseessä 7001 ( siis näyttö ) Pitäisi siis kai lisäksi tietää mikä prossesori on kyseessä ja mikä kompassi ja mitä vielä..... Joakim, sinulla on varmaan vastaus probleemaan.
- Joakim_
Kuten yllä tuli jo esillekin systeemipilotin ja rattiin kytkettävän hihnavetoisen välillä on merkittävä ero. Tuo on helppo havaita silmämääräisesti. Rattipilotit ovat merkittävästi halvempia ja hitaampia.
Seuraavaksi pitää selvittää ohjausyksikkö. En osaa sanoa miten paljon eri mallit eroavat muuten toisistaan, mutta gyro vs, ei gyro on mielestäni hyvin merkittävä ero. Joihinkin malleihin gyron saa jälkikäteenkin ja tietysti pelkän ohjausyksikön voi myös vaihtaa. Kumpikin maksaa sitten varsin monta satasta ellei yli tonnin Raymarinelta ostettuna.
SPX-ohjainyksiköissä on tietääkseni aina gyro. Niiden edeltäjät olivat tyyppimerkiltään S1, S2 ja S3 ilman gyroa ja S1G, S2G ja S3G sisäisellä gyrolla. Gyro voi olla myös ulkoinen ja sen pystyy noihin jälkiasentamaan. Noita ennen ohjaimen malli olivat numeroita (100, 300 jne). - gyroton
Joakim_ kirjoitti:
Kuten yllä tuli jo esillekin systeemipilotin ja rattiin kytkettävän hihnavetoisen välillä on merkittävä ero. Tuo on helppo havaita silmämääräisesti. Rattipilotit ovat merkittävästi halvempia ja hitaampia.
Seuraavaksi pitää selvittää ohjausyksikkö. En osaa sanoa miten paljon eri mallit eroavat muuten toisistaan, mutta gyro vs, ei gyro on mielestäni hyvin merkittävä ero. Joihinkin malleihin gyron saa jälkikäteenkin ja tietysti pelkän ohjausyksikön voi myös vaihtaa. Kumpikin maksaa sitten varsin monta satasta ellei yli tonnin Raymarinelta ostettuna.
SPX-ohjainyksiköissä on tietääkseni aina gyro. Niiden edeltäjät olivat tyyppimerkiltään S1, S2 ja S3 ilman gyroa ja S1G, S2G ja S3G sisäisellä gyrolla. Gyro voi olla myös ulkoinen ja sen pystyy noihin jälkiasentamaan. Noita ennen ohjaimen malli olivat numeroita (100, 300 jne).Onko tietoa mistä näitä jälkiasennettavia gyroja voi ostaa ?
- RM SG2
gyroton kirjoitti:
Onko tietoa mistä näitä jälkiasennettavia gyroja voi ostaa ?
Palstalla on jossain vaiheessa ollut esillä gyro anturiin / piirikorttiin perustuvaa rakennussarjaa, netissä on ollut tarjolla joku valmis tarvikeanturi, siis Reiskan oman ( kalliin)vaihtoehdon lisäksi..., löytyisiköhän googlettamalla ?
- gyroton
RM SG2 kirjoitti:
Palstalla on jossain vaiheessa ollut esillä gyro anturiin / piirikorttiin perustuvaa rakennussarjaa, netissä on ollut tarjolla joku valmis tarvikeanturi, siis Reiskan oman ( kalliin)vaihtoehdon lisäksi..., löytyisiköhän googlettamalla ?
Kerran vielä, eli miten on, onko kellään tietoa näistä jälkiasennettavista gyroantureista ?
- Joakim_
gyroton kirjoitti:
Kerran vielä, eli miten on, onko kellään tietoa näistä jälkiasennettavista gyroantureista ?
Tässä Raymarinen ulkoinen ratkaisu:
http://www.davesmarineelectronics.com/browseproducts/Raymarine-E12101-Gyroplus-2-Rate-Gyro-Module.html
Vaihtoehtoisesti ohjausyksikön sisälle voi asentaa tällaisen lisämodulin:
http://www.ebay.com/itm/370865866282
Lisäksi gyro voi olla valmiiksi varustettu gyro-piirillä, joka on juotettu piirilevylle. Sen lisääminen jälkeenpäin on hankalin vaihtoehto. Tarkemmin vaikkapa täältä: http://files.radioscanner.ru/files/download/file12161/smartpilot_s1__s1g_-_service_manual.pdf
Täältä pääset alkuun ei-Raymarine ratkaisuista (käytä kääntäjää, jos et osaa Ranskaa): http://www.portanna.org/tip/153-gyro-raymarine
Muistaakseni tuolla on linkki kaupalliseenkin ei-Raymarine ratkaisuun. Itsekin voi tehdä, mutta varoitan, että väärin toimiva gyro voi aiheuttaa vaaratilanteen (esim. vene kääntyy hyvin nopeasti 90 astetta), joten rakenteluun ei pidä lähteä miettimättä mitä on tekemässä. - gyroton
Joakim_ kirjoitti:
Tässä Raymarinen ulkoinen ratkaisu:
http://www.davesmarineelectronics.com/browseproducts/Raymarine-E12101-Gyroplus-2-Rate-Gyro-Module.html
Vaihtoehtoisesti ohjausyksikön sisälle voi asentaa tällaisen lisämodulin:
http://www.ebay.com/itm/370865866282
Lisäksi gyro voi olla valmiiksi varustettu gyro-piirillä, joka on juotettu piirilevylle. Sen lisääminen jälkeenpäin on hankalin vaihtoehto. Tarkemmin vaikkapa täältä: http://files.radioscanner.ru/files/download/file12161/smartpilot_s1__s1g_-_service_manual.pdf
Täältä pääset alkuun ei-Raymarine ratkaisuista (käytä kääntäjää, jos et osaa Ranskaa): http://www.portanna.org/tip/153-gyro-raymarine
Muistaakseni tuolla on linkki kaupalliseenkin ei-Raymarine ratkaisuun. Itsekin voi tehdä, mutta varoitan, että väärin toimiva gyro voi aiheuttaa vaaratilanteen (esim. vene kääntyy hyvin nopeasti 90 astetta), joten rakenteluun ei pidä lähteä miettimättä mitä on tekemässä.Kiitos Joakim asiallisesta vastauksesta,
mielestäni tuo Ebay:n kauppaama laite on sama piirilevylle tehty moduuli kuin "radioscannerin" linkin kautta näkyvä ( osa A 18069, Kionix )...
- -Mika-
Pieni pilkunviilaus Joakimin asiantuntevaan ja hyvään kirjoitukseen:
Se hihnavetoinenkin voi olla hyvä ja kallis systteemipilotti. Se hihnaveto on vaan sen työyksikkö. Näitäkin on tullut vastaan.
Ei se järkevää ole, mutta ensiveneensä hankkineelle ei ole ihan selvää, että mikä ero on käytössä noiden (työyksiköden) välillä. Sen sijaan sen yli tuhennen euron hintaeron ne ymmärtää kyllä. Ja myyntimieshän myy mitä asiakas haluaa....
Olen useampaakin sellaista satkun venettä käynyt siirtopurjehtimassa, joissa oli kallis ja hyvä systeemipilotti "pilattu" sillä halvalla hihnavetoisella työyksiköllä ruorissa.- Joakim_
Mikä on systeemipilotti? Itse olen tulkinnut sen tarkoittavan kvadranttiin asennettua eli pinna- tai rattipilotti erillisellä ohjausyksiköllä ei olisi systeemipilotti.
Ilmeisesti SPX- ja nykyinen Evolution-sarja käyttää samaa ohjainyksikköä systeemipilotissa, pinnapilotissa (ei ST1000/2000) ja rattipilotissa. Erona on siis vain asennustapa ja työyksikkö. Kallis on tietysti suhteellista, mutta tällaiset pinna- ja rattipilotit maksavat 1000-1500 € eli ovat "halpoja" kun systeemipilottien hinnat lineaarityöyksiköllä ovat lähellä kolmea tonnia. Lisäksi systeemipilotin asennus on selvästi vaikeampi eli teetettynä kalliimpi.
- -Mika-
Kyse on oikeastaan vaan terminologiasta. Olen pitänyt systeemipilottina sellaista, jossa on erikseen kurssitietokone, peräsinkulma-anturi, käyttöyksikkö, fluxgate ja työyksikkö, joskus vielä langaton kaukosäädinkin.
Ja ihan riippumatta siitä, että onko se työyksikkö lineaarimoottori peräsinkonehuoneessa vai halpa hihnavetoinen ruorissa, näistä eri komponenteista koostuvaa autopilotti"systeemiä" kutsutaan (minun mielestäni) systeemipilotiksi. Esim ST6000 on sellainen ja niitä olen nähnyt sekä hihnavetoisena, että lineaarimoottorilla.
Mutta kuten ekassa viestissäni kirjoitin, tämä on mun osalta jo pilkunviilausta ja sellaisenakin turhaa, koska kyseessä on enemmän mielipide, kuin fakta.- työyksikkö kallein
Eiköhän autopilotin kallein osa (asennuksineen) ole kvadranttiin liitetty työyksikkö (linear-drive tai hydraulinen). Elektroniikan voi tarvittaessa uusia eikä reiskan tai muun merkkinen työyksikkö edellytä saman valmistajan elektroniikkaosia (course-computer, näyttölaite, kompassi).
Mielestäni rattiohjatun veneen hankinnassa on plussaa, jos autopilotissa on toimintakuntoinen, kvadranttiin liitetty työyksikkö. Autopilotin merkki ja malli on sittenkin toisarvoinen asia. Hihnaveto miinusta.
Pinnaohjatun veneen autopilotit ovat halvempia ja helpompia asentaa (ellei halua peräsinakseliin kiinnitettyä työyksikköä).
- seppomartti
Olisi suotavaa, että terminologia vakiintuisi. Ajatukseni on ollut sama kuin Mikalla. Mutta Mikan ST6000 taitaa olla vain se näppis eli "käyttöyksikkö" vaikka ostaessani ST6000 esitteessä tarkoitti koko systeemiä.
- -Mika-
Hmm... kyllä tuossa 6000 pilotissa on erikseen se kurssitietokone. Mutta ST5000 -mallissa on käyttölaitteeseen sisäänrakennettu kurssitietokone, eli se tarvii vaan kulma-anturin ja kompassin sekä työyksikön. Se on jo siinä rajoilla, että voiko puhua systeemipilotista, ainakaan jos se on hihnavetoisella työyksiköllä.
Kahteen veneeseen olen ST6000 systeemipilotin asentanut. Toiseen tuli hihnapyörä ruorirattaaseen ja toiseen tuli pedestaalin alapäähän työyksikkö. Ja nämä oli siis siirtopurjehdusveneitä, johin sovin samalla myös pilotin asennuksen (jo omaa siirtoani helpottaakseni).
Epäilemättä se työyksikkö on kallein yksittäinen osa systeemissä, ainakin jos se on joku muu kuin hihnaveto. Ja on noita todellakin ristiin laitettu: Reiskan systeemiin B/G:n työyksikkö. Reiskahan ei niitä piiloon meneviä työyksiköitä itse teekkään, vaan myy muiden tekemiä tai suosittaa jonkin tietyn valmistajan työyksikköä (kuten isoimpiin Bavarioihin, niihin on ihan omanlaisensa työyksikkö). Kunhan työyksiköstä vaan löytyy magneettikytkin ja moottorin toi minta perustuu napaisuuden kääntöön, niin mikä tahansa työyksikkö käy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663362Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433157Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1202610- 432538
- 311953
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271850- 481636
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851465- 391320
- 821179