Henkilö on hyötynyt (talous)rikoksessa, ja hänet on tuomittu avunannosta toisen henkilön ollessa varsinainen päätekijä. Itse päätekijälle siunaantui usean eri sortin kuprua, ko. avunantajalle vain yhden tällaisen rikosnimikkeen avunannon osalta.
Itse päätekijän osalle rikoshyötyä kertyi siis ainakin kahdella erillisellä rikosnimikkeellä, eikä ole täysin selvää, mikä osa kokonaisrikoshyödystä on kertynyt kustakin rikoksesta. Ei ole myöskään selvää, miten todellinen rikoshyöty on jakautunut avunantajalle.
Avunantajalta haetaan pois kaikkea hänen saamaansa rikoshyötyä eli häneen on kohdistettu rikoshyödyn menettämisseuraamuksia. Kysymys kuuluu: tuomitaanko avunantajan rikoshyödyn menettämisseuraamukset hänen itsensä tekemän rikoksen perusteella (avunanto sen päärikos) vai tuon päätekijän rikosten perusteella (ainakin kaksi eri rikosnimikettä)?
Tällä aiheella on merkitystä sikäli, että siinä rikoksessa, jossa ko. henkilö on tuomittu avunannosta, ei ole rikoksen uhria. Tässä tapauksessa rikoshyöty menee tietenkin valtiolle. Sen sijaan päätekijän toisessa rikoksessa, johon avunantaja ei osallistunut, on rikoksen uhreja, joiden tulisi saada rikoksesta vahingonkorvausta.
Itse päätekijän osalle rikoshyötyä kertyi siis ainakin kahdella erillisellä rikosnimikkeellä, eikä ole täysin selvää, mikä osa kokonaisrikoshyödystä on kertynyt kustakin rikoksesta. Ei ole myöskään selvää, miten todellinen rikoshyöty on jakautunut avunantajalle.
Avunantajalta haetaan pois kaikkea hänen saamaansa rikoshyötyä eli häneen on kohdistettu rikoshyödyn menettämisseuraamuksia. Kysymys kuuluu: tuomitaanko avunantajan rikoshyödyn menettämisseuraamukset hänen itsensä tekemän rikoksen perusteella (avunanto sen päärikos) vai tuon päätekijän rikosten perusteella (ainakin kaksi eri rikosnimikettä)?
Tällä aiheella on merkitystä sikäli, että siinä rikoksessa, jossa ko. henkilö on tuomittu avunannosta, ei ole rikoksen uhria. Tässä tapauksessa rikoshyöty menee tietenkin valtiolle. Sen sijaan päätekijän toisessa rikoksessa, johon avunantaja ei osallistunut, on rikoksen uhreja, joiden tulisi saada rikoksesta vahingonkorvausta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oikeastaan vastasit jo itse, mutta tässä pykälän sanamuotoa....
2 § (26.10.2001/875)
Hyödyn menettäminen
Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty.
Jos rikoksen tuottaman hyödyn määrästä ei ole saatavissa selvitystä tai se on vain vaikeuksin esitettävissä, hyöty on arvioitava ottaen huomioon rikoksen laatu, rikollisen toiminnan laajuus ja muut olosuhteet.
Kiitos mutta en löytänyt vastausta peruskysymykseen.
Tuomitaanko avunantajan rikoshyödyn menettämisseuraamukset hänen itsensä tekemän rikoksen perusteella (avunanto sen päärikos) vai tuon päätekijän rikosten perusteella (ainakin kaksi eri rikosnimikettä)?
Huokaus.
Onhan tuo itsestään selvä, että avunantaja tuomitaan vain tekemästään avunannosta. Vai meinaatko, että jos samalla päätekijällä on vaikka samassa käsittelyssä sadan rikoksen nippu viiden vuoden ajalta, joissa avustaja on ollut mukana yhdessä, niin avustaja tuomitaan kuitenkin avustamisesta kaikissa sadassa?
Täytyykö tätä todella kysyä?
Se, mistä sinulla ilmeisesti on epäselvyys, on siinä, että kun päätekijän tapauksessa on vaikea erottaa mikä rikoshyöty on mistäkin rikoksesta, niin miten avustajan rikoshyöty lasketaan. Ja siihen 4 13 antoi ihan pätevän vastauksen. Mikäli sitä ei kyetä kuin vaikeuksin tai ei ollenkaan selvittämään, oikeus suorittaa oman arvionsa.
Vastauksiin vielä se lisäys, että jos tuomitaan vahingonkorvausta, niin samaa ei sitten enää tuomita menettämisseuraamuksena. Eli menettämisseuraamus on toissijainen.
Kiitos vastaajille.
Jos ymmärrän oikein niin avunantajan rikoshyödyn menettämisseuraamusten toimeenpano perustuu ainoastaan siihen rikosnimikkeeseen, johon hän on itse ollut osallinen. Vaikka päätekijä olisi saman jutun piirissä puuhaillut mitä muuta tahansa, avunantaja ei liity siihen osuuteen mitenkään, vaikka juttukokonaisuus liittyisikin yhteen.
Vielä tarkennus: jos avunannon tuottaman rikoshyödyn suora osuus on 20 000 euroa (siis avunantotoiminnan osuus), mutta avunantajan saama kokonaisrikoshyöty onkin 50 000 euroa, puuttuvan 30 000 euron rikoshyötyosuuden on silloin oltava peräisin toisen tekemästä rikoksesta, eikö niin? Onko siis mahdollista, että avunantaja menettää rikoshyötynsä osittain omaan avunantorikokseensa perustuen ja osittain päätekijän rikoksiin perustuen?
Jos rikoshyöty on viimeisen kohdan mukaan jaettavissa, oikeus on velvollinen jakamaan rikoshyödyn menettämisseuraamukset osiin. Yksi osa on henkilön avunannon tuottama rikoshyöty ja toinen osa on päätekijän omista rikoksistaan avunantajalle siirtämä rikoshyöty. Ellei ko. määrien suhteesta ole saatavissa selvitystä tai se on vain vaikeuksin esitettävissä, kukin rikoshyöty on arvioitava.
Mitä henkilö tekee, ellei oikeus ole suorittanut ko. arviointia eikä sitä ole vaadittu tehtäväksi?
Eih, luovutan.
Ei tämä oikeasti ole näin vaikeaa...
Kiitos vastauksesta.
Odotetaan vielä henkilöä, joka tietäisi asiasta.
Siis tuomio on jo annettu ja olet tyytymätön maksettavaksi tuomittuun summaan koska mielestäsi sinulla maksatetaan myös tekemättomästä? Valittamaan vaan