Eipä kukaan uskoisi, jos kertoisin että itken nykyään melkein joka ilta. Ja yöllä itseni uneen.
Päivällä olen itse aurinko. En ikinä ole pahalla tuulella, en pura pahaa oloani muihin. Kaikki hyvin. Hymyä huuleen. Minä jaksan kyllä.
Kotona ahdistaa. Minä en halua elää, joten en syö juuri mitään. En halua nähdä ihmisiä, mutta pakotan itseni välillä sosiaalisiin kontakteihin, vaikka en saa niistä mitään irti. Kaikki tuntuu vaan niin tyhjältä.
Yksi ihminen saa minut aina hetkeksi maailman onnellisimmaksi tytöksi. Ei tarvitse kuin jutella vähän aikaa. Jotain kiehtovaa hänessä on, mutta hän ei tule koskaan olemaan minulle mitään. Hän on liian hyvä minulle. Varmaan rakastaakin jotain toista. Mitään muuta en toivoisi kuin että edes hänellä olisi asiat hyvin.
Ja halauksen.
Päivällä olen itse aurinko. En ikinä ole pahalla tuulella, en pura pahaa oloani muihin. Kaikki hyvin. Hymyä huuleen. Minä jaksan kyllä.
Kotona ahdistaa. Minä en halua elää, joten en syö juuri mitään. En halua nähdä ihmisiä, mutta pakotan itseni välillä sosiaalisiin kontakteihin, vaikka en saa niistä mitään irti. Kaikki tuntuu vaan niin tyhjältä.
Yksi ihminen saa minut aina hetkeksi maailman onnellisimmaksi tytöksi. Ei tarvitse kuin jutella vähän aikaa. Jotain kiehtovaa hänessä on, mutta hän ei tule koskaan olemaan minulle mitään. Hän on liian hyvä minulle. Varmaan rakastaakin jotain toista. Mitään muuta en toivoisi kuin että edes hänellä olisi asiat hyvin.
Ja halauksen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Puhut kuin minun elämästä...
Rakastin niin paljon ja yksin silti jäin. Sattuu joka päivä.Vain hänen vuokseen kaikki tein.
vaikken koskaan itkekään itseäni uneen. Minäkin olen jopa niin hyväntuulinen päiväsaikaan, että olen saanut toiseksi nimekseni Aurinko. :D.
Eihän tuosta mitään tule. Ryhdistäydy nyt ja lopeta se pillittäminen. Tyhjän perään ei kannata parkua.
Yritän "ryhdistäytyä", kun sentään näen ihmisiä vaikken edes halua.
Yritän olla itkemättä. Herään yöllä omaan itkuuni.
Ruokahalua ei vaan ole. Tiedän oksentavani, jos syön.
Ja päivät hymyilen niin perk*leesti, että sattuu poskilihaksiin.
Niin, että mitä vielä voin tehdä ryhdistäytyäkseni?
olla enemmän sen sun kaivatun ihmisen kanssa?
Voisi joo...aina se ei vaan onnistu. Taidanpa tosiaan järjestää niin, että huomenna saan olla hetken hänen kanssaan. Täytyy tästä painua itkemään itsensä äkkiä uneen :'( ;)
kannattaa puhua hänelle asiasta. ihmiset yleensä on aika ymmärtäväisiä :) tsemppiä sulle äläkä kovin sure enää :( tulee itsellekin paha mieli :(
Olisit onnellinen kun saat itkeä. Siitä voi vaan unelmoida, jos saat tuon urpon ja joudut loppuelämäsi pidättämään kyyneleitä, ettei se huomaa mitään. Miehenä voin sanoa, että olemme urpoja koko sukupuoli. Älä turhaa kuvittele muuta. Etsi joku jokseenkin kehityskelpoinen yksilö ja valmistaudu pettymyksiin. Tervetuloa elämään :)
Onneksi ap:n viesti taisi olla naiselta naiselle tällöin ongelmaan ei tarvii sisällyttää yhtään Urpoa..