Tupakoinnin lopettajia on ainakin kahdenlaisia. Niitä jotka lopettavat ja niitä jotka menee lakkoon.
On totta että tupakkalakkoja kannattaa ennen lopettamista pitääkin, koska silloin huomaa että kysymys on todellakin riippuvuudesta eikä nautinnosta. Tupakasta nauttimisen tunne on vain merkki siitä, että keho saa jälleen annoksen myrkkyä, josta se on oppinut pitämään. Nikotiinihan ei ole mitenkään tarpeellinen aine elimistölle, kuten vesi, happi ja ruoka.
Omalla kohdallani varsinainen lopettaminen vuosien sauhuttelun jälkeen oli vain viikon parin juttu. Sitä ennen olin tupakoinut tauotta. Pahimmat vieroitusoireet menivät ohi nopeasti. Myöhemmin ei tullut sitten enää mitään tarvetta aloittaa uudelleen joten olen pysynyt kuivilla siitä asti.
Toiset sen sijaan saattavat lopettaa tupakoinnin muutamaksi kuukaudeksi ja aloittavat uudelleen, vaikka pahin on jo takanapäin! Ehkä syy uudelleenaloittamiseen tulee silloin jostain muualta. Kenties tällainen henkilö ratkoo ongelmia tupakoimalla.
Silloin kannattaakin ennemmin ratkaista ensin muut ongelmat pois tieltä, jotta todellinen lopettaminen onnistuisi. Näen asian niin, että tupakointi on monille keino rauhoittua, syy olla paikallaan rauhassa tekemättä mitään tai se on usein myös sosiaalinen tilanne. Ehkä sitä voi verrata saunaan tai kahvin juomiseen.
Kannattaakin siis miettiä, mitä oikeastaan tekee tupakoidessaan ja miten samaan tilanteeseen pääsee muulla tavalla. Kun keinot on keksitty ja asia on kristallinkirkkaana mielessä, niin sitten voi alkaa vähentää tupakointia ensin pariin "pakolliseen" savukkeeseen päivässä, esim. iltapäivällä ja illalla, silloin elimistö tottuu pieneen määrään nikotiinia.
Edellisen jälkeen on lopulta helppo lopettaa koko tapa, kunhan vain on ensin tehnyt itselleen selväksi mitä on tekemässä ja minkä takia.
Kuulostaa hölmöltä miettiä perusteluja lopettamiselle, koska syitä on niin monia ja terveys ei ole niistä vähäisin. Kuitenkin itseni aikoinaan herätti se ajatus, että todella olin tupakasta riippuvainen orja, pakotettu tupakoimaan säännöllisesti. Mutta en enää onneksi tarvitse tuota ainetta ja tupakanhaju vaatteissakin on todella kuvottava.
Toivottavasti kuitenkin onnistuin tällä sepustuksellani kylvämään jollekin siemenen päähän siitä, miten kestävä lopettaminen onnistuu. Kysymys ei siis ole pelkän fyysisen riippuvuuden ja tavan poistamisesta, vaan suorastaan oman ajattelutavan ja asenteidensa muuttamisesta. Itsensä voittamisesta.
On totta että tupakkalakkoja kannattaa ennen lopettamista pitääkin, koska silloin huomaa että kysymys on todellakin riippuvuudesta eikä nautinnosta. Tupakasta nauttimisen tunne on vain merkki siitä, että keho saa jälleen annoksen myrkkyä, josta se on oppinut pitämään. Nikotiinihan ei ole mitenkään tarpeellinen aine elimistölle, kuten vesi, happi ja ruoka.
Omalla kohdallani varsinainen lopettaminen vuosien sauhuttelun jälkeen oli vain viikon parin juttu. Sitä ennen olin tupakoinut tauotta. Pahimmat vieroitusoireet menivät ohi nopeasti. Myöhemmin ei tullut sitten enää mitään tarvetta aloittaa uudelleen joten olen pysynyt kuivilla siitä asti.
Toiset sen sijaan saattavat lopettaa tupakoinnin muutamaksi kuukaudeksi ja aloittavat uudelleen, vaikka pahin on jo takanapäin! Ehkä syy uudelleenaloittamiseen tulee silloin jostain muualta. Kenties tällainen henkilö ratkoo ongelmia tupakoimalla.
Silloin kannattaakin ennemmin ratkaista ensin muut ongelmat pois tieltä, jotta todellinen lopettaminen onnistuisi. Näen asian niin, että tupakointi on monille keino rauhoittua, syy olla paikallaan rauhassa tekemättä mitään tai se on usein myös sosiaalinen tilanne. Ehkä sitä voi verrata saunaan tai kahvin juomiseen.
Kannattaakin siis miettiä, mitä oikeastaan tekee tupakoidessaan ja miten samaan tilanteeseen pääsee muulla tavalla. Kun keinot on keksitty ja asia on kristallinkirkkaana mielessä, niin sitten voi alkaa vähentää tupakointia ensin pariin "pakolliseen" savukkeeseen päivässä, esim. iltapäivällä ja illalla, silloin elimistö tottuu pieneen määrään nikotiinia.
Edellisen jälkeen on lopulta helppo lopettaa koko tapa, kunhan vain on ensin tehnyt itselleen selväksi mitä on tekemässä ja minkä takia.
Kuulostaa hölmöltä miettiä perusteluja lopettamiselle, koska syitä on niin monia ja terveys ei ole niistä vähäisin. Kuitenkin itseni aikoinaan herätti se ajatus, että todella olin tupakasta riippuvainen orja, pakotettu tupakoimaan säännöllisesti. Mutta en enää onneksi tarvitse tuota ainetta ja tupakanhaju vaatteissakin on todella kuvottava.
Toivottavasti kuitenkin onnistuin tällä sepustuksellani kylvämään jollekin siemenen päähän siitä, miten kestävä lopettaminen onnistuu. Kysymys ei siis ole pelkän fyysisen riippuvuuden ja tavan poistamisesta, vaan suorastaan oman ajattelutavan ja asenteidensa muuttamisesta. Itsensä voittamisesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.