tunnen olevani parisuhteessa yksin, haluaisin erota mutta en uskalla lasten takia!

Kiitos hienosta vastauksesta näin alkuun. Oon kuullu juttuja miehistä jotka karkaa raskauden aikana enkä arvosta ollenkaan. Puhuminen, kuten jo aiemmin kirjoitin, johtaa siihen, että minä yritän kahlita. Ja kyllä, jonkinmoinen juoksuaika on alkanut. Ymmärsin asian kolmannen lapsen kasvettua, mutta sitten huomasin kuinka ite joudun jättämään menoja väliin, koska kahlitsen jos on sovittu menoa mistä haluaisin pitää kiinni. Kavereiden kanssa on aikaa käydä leffassa. Lapsenhoitajakaan ei olisi ongelma. En tiedä mitä tässä tehdä ja ensimmäistä kertaa kysyn muualta mielipiteitä. Joten kitos asiallisesta vastauksesta vielä uudestaan ja tsemppiä myös itsellesi!

yh, parempi vai huon kirjoitti:

Kiitos hienosta vastauksesta näin alkuun. Oon kuullu juttuja miehistä jotka karkaa raskauden aikana enkä arvosta ollenkaan. Puhuminen, kuten jo aiemmin kirjoitin, johtaa siihen, että minä yritän kahlita. Ja kyllä, jonkinmoinen juoksuaika on alkanut. Ymmärsin asian kolmannen lapsen kasvettua, mutta sitten huomasin kuinka ite joudun jättämään menoja väliin, koska kahlitsen jos on sovittu menoa mistä haluaisin pitää kiinni. Kavereiden kanssa on aikaa käydä leffassa. Lapsenhoitajakaan ei olisi ongelma. En tiedä mitä tässä tehdä ja ensimmäistä kertaa kysyn muualta mielipiteitä. Joten kitos asiallisesta vastauksesta vielä uudestaan ja tsemppiä myös itsellesi!

Lue lisää

Oleppas hyvä vaan ja kiitoksia! On se kyllä kumma nykypäivänä että kun sitä perhettä ruvetaan perustamaan, niin se kovin nopeasti myös unohdetaan. Oletko ilmoittanut hänelle lähtö aikeistasi? Miten on reagoinut? Tiedän todella miltä sinusta tuntuu, mutta muista että lapsista huolimatta et saa unohtaa itseäsi!

miumau2 kirjoitti:

Oleppas hyvä vaan ja kiitoksia! On se kyllä kumma nykypäivänä että kun sitä perhettä ruvetaan perustamaan, niin se kovin nopeasti myös unohdetaan. Oletko ilmoittanut hänelle lähtö aikeistasi? Miten on reagoinut? Tiedän todella miltä sinusta tuntuu, mutta muista että lapsista huolimatta et saa unohtaa itseäsi!

Lue lisää

En osaa ajatella itseäni juuri ollenkaan! Johtunee siitä, etten jaksa enää tapella. Kun mä ajattelen itseäni niin se tulkitaan miten tulkitaan ja saan kuulla kuinka oon itsekeskeinen kusipää. Lainaus alemmas antamastani vastauksesta:

"Kerran, noin puoli vuotta sitten, otin kassin ja lähin kun pojat oli jo nukkumassa, en kerenny autolle kun tuli viesti ja pyysi takasin. Sen jälkeen oli mielinkielin noin viikon, kunnes kaikki palas ennalleen. En ole ilmoittanut aikeita, vaan asia on mielessä töissä tai muualla. Sitten kun tulen kotiin, näen jonkun pojista niin asia hälvenee mielestä ja sen jälkeen koitan vaan olla normaalisti. Eilen viimeksi kävi juurikin näin."

En kans jaksa ymmärtää että miten toinen tuntuu niin oikeelta alkuun, ja sitten jossain vaiheessa herää ja huomaa asuvansa jonkun ihan muun ihmisen kanssa.

"Itse nimenomaan kaipaisin lapsen illalla mentyä nukkumaan miehen viereeni, aikuista seuraa."

Tähän lauseeseen haluan vielä sen verran palata, että puolisoni mukaan on yhteistä aikaa illalla kun lasten nukkumaan menon jälkeen istutaan sohvalla, puoliso facebookissa, blogeja lukemassa tai kavereille tekstaamassa ja mä toisessa päässä kattomassa tv:ta. Ja jos meen lähelle niin onnitun aina jotenkin häiritseen :/

yh, parempi vai huon kirjoitti:

En osaa ajatella itseäni juuri ollenkaan! Johtunee siitä, etten jaksa enää tapella. Kun mä ajattelen itseäni niin se tulkitaan miten tulkitaan ja saan kuulla kuinka oon itsekeskeinen kusipää. Lainaus alemmas antamastani vastauksesta:

"Kerran, noin puoli vuotta sitten, otin kassin ja lähin kun pojat oli jo nukkumassa, en kerenny autolle kun tuli viesti ja pyysi takasin. Sen jälkeen oli mielinkielin noin viikon, kunnes kaikki palas ennalleen. En ole ilmoittanut aikeita, vaan asia on mielessä töissä tai muualla. Sitten kun tulen kotiin, näen jonkun pojista niin asia hälvenee mielestä ja sen jälkeen koitan vaan olla normaalisti. Eilen viimeksi kävi juurikin näin."

En kans jaksa ymmärtää että miten toinen tuntuu niin oikeelta alkuun, ja sitten jossain vaiheessa herää ja huomaa asuvansa jonkun ihan muun ihmisen kanssa.

Lue lisää

Se epätoivonen tunne juurikin kun uskot toisen olevan se oikea... mä niin tiedän ton! Itselläni päättyi tosiaan hetki sitten suhde joka oli ensimmäinen lapsen isän jälkeen, tämä mies jätti minut ja vasta sitten havahduin että kuka hän oikein oli, oikea luonne tuli esiin jättäessään minut ja oli kaikkea muuta kuin oli antanut itsestään, narsisti. En tiedä edes mitä sanoa, teet niin kuin sydän sanoo. Mutta muistathan sen ettei ole oikein sinua eikä varsinkaan lapsia kohtaan että kituutat itseäsi suhteessa jossa ei ole hyvä olla. Ensimmäinen kerta kun kuulen että asiat ovat niin päin että mies haluaisi tosissaan enemmän aikaa naisen kanssa, yleensä miehet kokee että heitä rajotetaan... sinunlaisia tarvittaisiin enemmänkin.

yh, parempi vai huon kirjoitti:

"Itse nimenomaan kaipaisin lapsen illalla mentyä nukkumaan miehen viereeni, aikuista seuraa."

Tähän lauseeseen haluan vielä sen verran palata, että puolisoni mukaan on yhteistä aikaa illalla kun lasten nukkumaan menon jälkeen istutaan sohvalla, puoliso facebookissa, blogeja lukemassa tai kavereille tekstaamassa ja mä toisessa päässä kattomassa tv:ta. Ja jos meen lähelle niin onnitun aina jotenkin häiritseen :/

Lue lisää

Voi ei :/ olemme siis molemmat samassa tilanteessa, minulla se ehti vain jo loppua, alkuun ei tietenkään ollut helppoa mutta nyt tajuan että minun hyväntahtoisuutta käytettiin hyväksi. En ole ymmärtänyt sitä kun pariskunnat valittavat että läheisyys katoaa lapsen myötä. Niin sen ei tarvitse mennä, pitää vain osata käyttää kaikki mahdollisuudet hyväksi.

miumau2 kirjoitti:

Se epätoivonen tunne juurikin kun uskot toisen olevan se oikea... mä niin tiedän ton! Itselläni päättyi tosiaan hetki sitten suhde joka oli ensimmäinen lapsen isän jälkeen, tämä mies jätti minut ja vasta sitten havahduin että kuka hän oikein oli, oikea luonne tuli esiin jättäessään minut ja oli kaikkea muuta kuin oli antanut itsestään, narsisti. En tiedä edes mitä sanoa, teet niin kuin sydän sanoo. Mutta muistathan sen ettei ole oikein sinua eikä varsinkaan lapsia kohtaan että kituutat itseäsi suhteessa jossa ei ole hyvä olla. Ensimmäinen kerta kun kuulen että asiat ovat niin päin että mies haluaisi tosissaan enemmän aikaa naisen kanssa, yleensä miehet kokee että heitä rajotetaan... sinunlaisia tarvittaisiin enemmänkin.

Lue lisää

Meillä tilanne on aina ollut näin päin, tuntuu itestäkin oudolta. Toivottavasti pääsit exästä nopeasti yli? Narsistista kun se ei kuuleman mukaan oo niin helppo päästä yli tai eroon. Elämä on joskus rankkaa. En vaan jaksa ymmärtää sitä asiaa, kun sanotaan, että erilaiset ihmiset täydentää toisensa. Tällä hetkellä kuulostaa ihan paskan jauhamiselta ja tuntuu että menee oikeesti niin, että samanlaiset ihmiset pärjäis takuulla paremmin. Mutta silti löydetään ne erilaiset, koska niissä on jotain..... no, erilaista. Niin oudolta kun kuulostaa.

miumau2 kirjoitti:

Voi ei :/ olemme siis molemmat samassa tilanteessa, minulla se ehti vain jo loppua, alkuun ei tietenkään ollut helppoa mutta nyt tajuan että minun hyväntahtoisuutta käytettiin hyväksi. En ole ymmärtänyt sitä kun pariskunnat valittavat että läheisyys katoaa lapsen myötä. Niin sen ei tarvitse mennä, pitää vain osata käyttää kaikki mahdollisuudet hyväksi.

Lue lisää

Kaikessa on kyse siitä mitä tosissaan haluaa. Aikaa on aivan varmasti, jos molemmat sitä haluaa löytää. Pelkään lasten menettämistä! Siks en haluais miettiä eroo tai vastaavaa. Jo ajatus tuntuu pahalta ja aiheuttaa pahaa oloo. Ja voin vaan kuvitella kuinka helppo tällasta tilannetta on käyttää hyväks. Ei olla samassa tilanteessa, sä et kärsi tästä, enää.

yh, parempi vai huon kirjoitti:

Meillä tilanne on aina ollut näin päin, tuntuu itestäkin oudolta. Toivottavasti pääsit exästä nopeasti yli? Narsistista kun se ei kuuleman mukaan oo niin helppo päästä yli tai eroon. Elämä on joskus rankkaa. En vaan jaksa ymmärtää sitä asiaa, kun sanotaan, että erilaiset ihmiset täydentää toisensa. Tällä hetkellä kuulostaa ihan paskan jauhamiselta ja tuntuu että menee oikeesti niin, että samanlaiset ihmiset pärjäis takuulla paremmin. Mutta silti löydetään ne erilaiset, koska niissä on jotain..... no, erilaista. Niin oudolta kun kuulostaa.

Lue lisää

Exä teki sen itse helpommaksi että pääsin yli nopeasti, oli siis suhteen ajan loistava mutta jättäessään minut tulikin oikea luonne esiin. Ja niin, vastakohdat viehättää mutta noitakin kannattaa aina pidemmällä aikavälillä miettiä et onko sitten liian erilaisia kummatki? On tää elämä kyl välillä yhtä kuraa, ei voi muuta sanoa.

yh, parempi vai huon kirjoitti:

Kaikessa on kyse siitä mitä tosissaan haluaa. Aikaa on aivan varmasti, jos molemmat sitä haluaa löytää. Pelkään lasten menettämistä! Siks en haluais miettiä eroo tai vastaavaa. Jo ajatus tuntuu pahalta ja aiheuttaa pahaa oloo. Ja voin vaan kuvitella kuinka helppo tällasta tilannetta on käyttää hyväks. Ei olla samassa tilanteessa, sä et kärsi tästä, enää.

Lue lisää

Vaikka minulla ehtikin loppua jo suhde, niin kärsiminen jatkuu yksin juurikin sen takia että kyseinen henkilö paljastui tunnevammaiseksi vasta jätettyään minut. Selvisi monen monta asiaa joita en olisi halunnut kuulla/nähdä.

miumau2 kirjoitti:

Exä teki sen itse helpommaksi että pääsin yli nopeasti, oli siis suhteen ajan loistava mutta jättäessään minut tulikin oikea luonne esiin. Ja niin, vastakohdat viehättää mutta noitakin kannattaa aina pidemmällä aikavälillä miettiä et onko sitten liian erilaisia kummatki? On tää elämä kyl välillä yhtä kuraa, ei voi muuta sanoa.

Lue lisää

Sähän aikasin oot liikkeellä ollut. Alkuhuumassa on vaikee kattoo pidemmälle kun kaikki on niin hieno. Siks Pitäis osata ensitreffeillä lyödä kaikki kortit pöytään :)

miumau2 kirjoitti:

Vaikka minulla ehtikin loppua jo suhde, niin kärsiminen jatkuu yksin juurikin sen takia että kyseinen henkilö paljastui tunnevammaiseksi vasta jätettyään minut. Selvisi monen monta asiaa joita en olisi halunnut kuulla/nähdä.

Lue lisää

Eron kaiketi huonoin puoli on Se, että paljastuu jotain mitä ei tarvis kun saattaa tulla "satutanpa Tota toista" ajatuksia. Ite oon kaikkien nykyistä edeltään kanssa todella hyvissä väleissä edelleen, mutta meidän ero aikanaan perustu siihen, että alettiin oleen enemmän sisko ja sen veli. Myöhemmin meitä on luultukkin sisaruksiks. Tää on helpottanut tosi paljon olio! Kiitos sinulle siitä!!

yh, parempi vai huonompi kirjoitti:

Eron kaiketi huonoin puoli on Se, että paljastuu jotain mitä ei tarvis kun saattaa tulla "satutanpa Tota toista" ajatuksia. Ite oon kaikkien nykyistä edeltään kanssa todella hyvissä väleissä edelleen, mutta meidän ero aikanaan perustu siihen, että alettiin oleen enemmän sisko ja sen veli. Myöhemmin meitä on luultukkin sisaruksiks. Tää on helpottanut tosi paljon olio! Kiitos sinulle siitä!!

Lue lisää

Juu piti olla aikasin liikenteessä kun piti viedä laps tapaa isäänsä. Mutta siis hyvä jos yhtään helpotti oloa, kyllä ne asiat siitä järjestyy, miten päin tahansa.

miumau2 kirjoitti:

Juu piti olla aikasin liikenteessä kun piti viedä laps tapaa isäänsä. Mutta siis hyvä jos yhtään helpotti oloa, kyllä ne asiat siitä järjestyy, miten päin tahansa.

Toivottavasti sulla kääntyy kaikki myös parhain päin. Ja muistahan Sä ens kerralla koittaa kattoo ekaa kuukautta pidemmälle :)

yh, parempi vai huonompi kirjoitti:

Toivottavasti sulla kääntyy kaikki myös parhain päin. Ja muistahan Sä ens kerralla koittaa kattoo ekaa kuukautta pidemmälle :)

Jos saa udella niin mistä ihmeestä tuo muista kattoo ens kerral kuukautta pidemmälle juttu oikeen tuli? Ihan mielenkiinnosta.

miumau2 kirjoitti:

Jos saa udella niin mistä ihmeestä tuo muista kattoo ens kerral kuukautta pidemmälle juttu oikeen tuli? Ihan mielenkiinnosta.

Aiemmin oli puhetta kuinka alkuun erilaisuus kiehtoo joka saattaa myöhemmin osottautua ongelmaks. Ja siis ajatus lähti vähän siitä, että kaippa Sä joskus toivoit vielä tapaavas jonkun? Ihan vaan mielenkiinnosta.

yh, parempi vai huonompi kirjoitti:

Aiemmin oli puhetta kuinka alkuun erilaisuus kiehtoo joka saattaa myöhemmin osottautua ongelmaks. Ja siis ajatus lähti vähän siitä, että kaippa Sä joskus toivoit vielä tapaavas jonkun? Ihan vaan mielenkiinnosta.

Lue lisää

Niin siis omalla kohdalla kyse oli siitä että löysin samanlaisen ihmisen kuin mitä itse olen, tai näin minulle annettiin ymmärtää. Katottua tuli siis pidempäänkin, mut jotkut ne vaan on niin lahjakkaita peittämään todellisen minänsä hyötyäkseen toisesta. Ja juu toivon ja uskonkin että löydän vielä jonkun, mutta tällä nuoren yksinhuoltajan statuksella on hiukka hankala saada miestä joka tähän vielä todella sopeutuisi.

miumau2 kirjoitti:

Niin siis omalla kohdalla kyse oli siitä että löysin samanlaisen ihmisen kuin mitä itse olen, tai näin minulle annettiin ymmärtää. Katottua tuli siis pidempäänkin, mut jotkut ne vaan on niin lahjakkaita peittämään todellisen minänsä hyötyäkseen toisesta. Ja juu toivon ja uskonkin että löydän vielä jonkun, mutta tällä nuoren yksinhuoltajan statuksella on hiukka hankala saada miestä joka tähän vielä todella sopeutuisi.

Lue lisää

Uskon että maailmassa on joku mies joka on valmis ja riittävän kypsä ottamaan elämäänsä nuoren äidin ja tämän lapsen. Ei kaikki voi olla sellasia etteikö tuo kelpaisi. Poikien menetyksen lisäksi yksi omista peloista on, että löytääkö tässä itekkään enää ketään kun taustalla on 3 lasta. Ja löytyessä, kuinka voi luottaa ettei vaan häviä kun ei kuitenkaan ole mitään kiinni.

yh, parempi vai huon kirjoitti:

Uskon että maailmassa on joku mies joka on valmis ja riittävän kypsä ottamaan elämäänsä nuoren äidin ja tämän lapsen. Ei kaikki voi olla sellasia etteikö tuo kelpaisi. Poikien menetyksen lisäksi yksi omista peloista on, että löytääkö tässä itekkään enää ketään kun taustalla on 3 lasta. Ja löytyessä, kuinka voi luottaa ettei vaan häviä kun ei kuitenkaan ole mitään kiinni.

Lue lisää

Usko pois, sulle löytys nainen helpomminki ku uskotkaan :)

miumau2 kirjoitti:

Usko pois, sulle löytys nainen helpomminki ku uskotkaan :)

Niin no, ehkäpä siihen alkais itekkin uskoon jos tarve alkais. Parin vuoden itsetunnon pudotuksen ja mitättömäks ittensä tuntemisen jälkeen on vaan vaikeeta uskoo oikeen mihinkään.

Tulipa tässä mieleen sellanenkin asia, että onko kahden yh-huoltajan helpompi sopeuttaa lapset ja elämät yhteen jos molemmat on lähihuoltajia? Ite jotenkin koen asian niin, että lasten, etenkin jos pääasiassa ovat äitinsä luona, on vaikeampi hyväksyä ns. uus äiti. Siis jos onnistuu yh-huoltajan löytämään. Ja ei sillä että pitäisin jotenkin parempana tai ainoana vaihtoehtona, mutta pakkohan sen helpompaa on olla kun molemmat tietää lasten tuomat velvollisuudet ja haasteet suhteelle.

yh, parempi vai huon kirjoitti:

Niin no, ehkäpä siihen alkais itekkin uskoon jos tarve alkais. Parin vuoden itsetunnon pudotuksen ja mitättömäks ittensä tuntemisen jälkeen on vaan vaikeeta uskoo oikeen mihinkään.

Tulipa tässä mieleen sellanenkin asia, että onko kahden yh-huoltajan helpompi sopeuttaa lapset ja elämät yhteen jos molemmat on lähihuoltajia? Ite jotenkin koen asian niin, että lasten, etenkin jos pääasiassa ovat äitinsä luona, on vaikeampi hyväksyä ns. uus äiti. Siis jos onnistuu yh-huoltajan löytämään. Ja ei sillä että pitäisin jotenkin parempana tai ainoana vaihtoehtona, mutta pakkohan sen helpompaa on olla kun molemmat tietää lasten tuomat velvollisuudet ja haasteet suhteelle.

Lue lisää

Ollaan niin samalla aaltopituudella... ja juu ehdottomasti helpompaa jos molemmat lähivanhempia, mutta kyllä se etäkin voi olla lapsensa kanssa paljon, se vaan on sitten itsestään kiinni. Eli itse jos kumppanin haluisin "lapsellisesta" miehestä, niin toivoisin hänen tapaavan lapsiaan vähintään joka toinen viikonloppu perjantaista sunnuntaihin.

miumau2 kirjoitti:

Ollaan niin samalla aaltopituudella... ja juu ehdottomasti helpompaa jos molemmat lähivanhempia, mutta kyllä se etäkin voi olla lapsensa kanssa paljon, se vaan on sitten itsestään kiinni. Eli itse jos kumppanin haluisin "lapsellisesta" miehestä, niin toivoisin hänen tapaavan lapsiaan vähintään joka toinen viikonloppu perjantaista sunnuntaihin.

Lue lisää

Joo en mä sillä että onko paljon vai vähän vaan lähinnä sillä että lapset on tavallaan läsnä suhteessa heti alusta asti ja näkee/vaistoaa (kuitenkin sen tekee vaikkei osais kertookkaan) isänsä/äitinsä onnen. Jos taas on vaan sillon tällöin läsnä niin saattaa tulla komplikaatioita, että "kuinkas toi isä/äiti on tohon tollasen ottanu ja on nyt niin onnellinen. Enkö minä riitä." tiedä sitten koska en oo eronneesta perheestä tai eronnu lasteni äidistä, vielä, mutta kuitenkin.

Haluaisitko keskustella asioista privaatimmin, esim. s-postilla? En oo mikään hullu paranoidipsykopaatti, vaikka erikseen mainuttuna saattaa tulla sellanen kuva :D Tuntuu vaan pitkästä aikaa että joku puhuu samaa kieltä.

yh, parempi vai huon kirjoitti:

Joo en mä sillä että onko paljon vai vähän vaan lähinnä sillä että lapset on tavallaan läsnä suhteessa heti alusta asti ja näkee/vaistoaa (kuitenkin sen tekee vaikkei osais kertookkaan) isänsä/äitinsä onnen. Jos taas on vaan sillon tällöin läsnä niin saattaa tulla komplikaatioita, että "kuinkas toi isä/äiti on tohon tollasen ottanu ja on nyt niin onnellinen. Enkö minä riitä." tiedä sitten koska en oo eronneesta perheestä tai eronnu lasteni äidistä, vielä, mutta kuitenkin.

Haluaisitko keskustella asioista privaatimmin, esim. s-postilla? En oo mikään hullu paranoidipsykopaatti, vaikka erikseen mainuttuna saattaa tulla sellanen kuva :D Tuntuu vaan pitkästä aikaa että joku puhuu samaa kieltä.

Lue lisää

Sattuneista syistä en itse uskalla meiliäni tänne laittaa näkyville, mutta jos sinä laitat niin voin laittaa postia tulemaan :)

miumau2 kirjoitti:

Sattuneista syistä en itse uskalla meiliäni tänne laittaa näkyville, mutta jos sinä laitat niin voin laittaa postia tulemaan :)

Ymmärrän hyvin, enkä odottanutkaan että laitat suorilta. Tuskin olisin itekkään niin tehny. Mutta tässä tää on. Kirjottele jos haluat jatkaa. taj.willroos(a)gmail.com

yh, arempi vai huono kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, enkä odottanutkaan että laitat suorilta. Tuskin olisin itekkään niin tehny. Mutta tässä tää on. Kirjottele jos haluat jatkaa. taj.willroos(a)gmail.com

Laitoin sulle meiliä, ilmoittele ihmeessä jos ei tullut perille asti.

Tuotanoin .. ettei vaan vaimolla ole kolmatta pyörää nyt mukana? Tuo kahlitsemisjuttu on niin tutun kuuloista. Ja se että ei keskusteluistakaan ei ilmeisesti taida tulla mitään. Entä sitten kun olet ilmoittanut aikeesi lähteä, ei vieläkään mitään reaktiota? Veikkaisin että jotain päivänvaloa kestämätöntä on meneilään.

vssaprimuumio kirjoitti:

Tuotanoin .. ettei vaan vaimolla ole kolmatta pyörää nyt mukana? Tuo kahlitsemisjuttu on niin tutun kuuloista. Ja se että ei keskusteluistakaan ei ilmeisesti taida tulla mitään. Entä sitten kun olet ilmoittanut aikeesi lähteä, ei vieläkään mitään reaktiota? Veikkaisin että jotain päivänvaloa kestämätöntä on meneilään.

Lue lisää

On käyny mielessä, mutta en usko. Tai halua uskoo, puhumattakaan että haluaisin ajatella asiaa. Seksielämä ollut kuitenkin suhteellisen vilkasta ollut aina ja molempia soapuolia tyydyttävää. Kerran, noin puoli vuotta sitten, otin kassin ja lähin kun pojat oli jo nukkumassa, en kerenny autolle kun tuli viesti ja pyysi takasin. Sen jälkeen oli mielinkielin noin viikon, kunnes kaikki palas ennalleen. En ole ilmoittanut aikeita, vaan asia on mielessä töissä tai muualla. Sitten kun tulen kotiin, näen jonkun pojista niin asia hälvenee mielestä ja sen jälkeen koitan vaan olla normaalisti. Eilen viimeksi kävi juurikin näin.

Aloittajalle neuvoisin kuten yleensä onnettomille äideille että käy juttelemassa yksin lastenvalvojan kanssa perheen tilanteesta nyt ja eron jälkeen. Siis suomeksi sanottuna otat selvää voitko saada poikien huoltajuuden itsellesi kun eroat. Siihen ei pitäisi olla mitään estettä koskapa nykyäänkin hoidat arjen pyörityksen.
Minulla on sellainen näppituntuma, en tiedä pitääkö paikkansa, että lasten lähihuoltaja-isä saa paljon helpommin seuraa naisista kuin kolmen pienen äiti saisi.
Siis sitten kun aika on sopiva, tietysti.

Omaa aikaa on molemmilla. Haluiaisin vaan löytää sitä yhteistä aikaa kaiken muun välille. Yhteistä tekemistä, yhdessä olemista tai jotain. Kunnon keskustelu käytiin juuri eilen illalla ja puolisoni myönsi miettineensä, miten maailma makaisi mikäli erottaisiin. Yritin selvittää onko tosissaan valmis luovuttamaan tässä vaiheessa ja muuttamaan monta elämää lopullisesti. Lopullinen on aika vahva sana mutta käytettäköön sitä tässä tilanteessa. Sovittu keskustelun jatko tälle illalle. Toivottavasti nämä tästä selviää. Ja kiitos myös sinulle hienosta vastauksesta! Antoi monta ajatusta!

Tolta se itestäkin tuntuu ja kun asiasta mainitsen tai kysyn, vastaus on jonkinmoinen tuhahdus.

Oon koittanu jutella mutta eipä siitäkään oikeen tuu mitään koska oon sillon kahlitsemassa häntä samantien. Ja noi omat vuorothan siinä just on miks välttelen eroo loppuun asti. En halua vuorotella vaan olla poikien kanssa. Ne on kuitenkin suurin "saavutus" mitä oon saanu aikaan. Ja todennäkösesti pysyykin sellasina.

Koska tarkoitusperäni ei todellakaan olleet ne mitä väität, osasin odottaan jotain tämmöstä. Syy miksi olen tällä sivustolla lueskellut juttuja on se että sain joku aika sitten tietää että minun ex mieheni kirjoittelee minusta perättömiä asioita, juurikin tällä kyseisellä palstalla. Onneksi ketjut on poistettu, loukkasivat siis yksityisyyttäni rankemmalla kädellä. Sitten osuin tähän keskusteluun ja kas kummaa, joku muu käy samanlaisia tuntemuksia läpi kuin minä, eri mittakaavassa toki. Jos joku nainen olisi näin kirjoittanut, ihan samalla tavalla olisin vastannut. Ja eihän tämä mies hauku naistansa, halusi vertaistukea ja neuvoja miten tilanteessa tulisi toimia? Ymmärrän todella kuinka hukassa sitä voi olla kaiken tuon keskellä. Ja hän tarjosi sähköpostia johon voin kirjottaa hänelle, ja hyvä niin: te säälittävät ja katkeran apinat jotka ette tajua merkitystä vertaistuki, ni ette pääse enään pätemään perättömillä syytöksillä. Plus, minua on petetty, ja luultavasti edellisessäkin suhteessa, ja tässähän nyt ei sellaisesta ole kyse mutta ketään en siihen asemaan saattaisi, aiheuttaa sellaista henkistä kärsimystä mitä kenenkään ei tarvitsisi kokea.

Mietin tässä eilis illan ja tän aamun, että mitäköhän tähänkin sit jaksais vastata. Pakkohan se on jotain laittaa, että pääset iloitseen huomatuksi tulemisesta.

miumau2, joka muuten on osoittanut kypsyyttä, toisista poi... no joo, vastas sen verran hyvin, kuten koko ajan, etten jaksa alkaa samoja asioita toistaan.

Tämän verran kuitenkin itestäni ja tarkoitus peristäni. Takoitukseni oli saada muilta vastaaviassa tilanteessa olevilta tai olleilta vinkkejä tilanteeseen sisältyvästä toivosta/toivottomuudesta. Koko ajan olen sanonut, että en uskalla erota ja tämä johtuu lapsista. En myöskään missään ole antanut pienintäkään viittausta siihen, että olisin hakemassa uutta äitiä lapsilleni.

Onnea itsellesi ja toivottavasti saat apua tarvitessasi kaiken löytyvän avun mahdollisimman asiallisesti!